Eero Grundström

Kantele Continuum – Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston juhlalevy

VÄHIN ÄÄNIN KANTELEILLA

Tämän levyn vähäkielisillä kanteleilla soitettu musiikki on alkanut vuosisatoja, vuosituhansia sitten ja jatkuu edelleen hamaan tulevaisuuteen. Muinaisten partaniekkojen salaperäinen soitto ilmenee saumatta tämän ajan hengessä.

Haltioitunut musisointi on samaa jatkumoa, vaikka välillä käydään niinkin kaukana kuin Tansaniassa tai vaikka soitto olisi hyvinkin kokeilevaa. Nämä sävelet antavat kuulijalle mahdollisuuden istahtaa, levähtää, vaipua ajatuksiin.

Aloin kokeilla viulunsoiton ja laulun yhdistämistä ensin Loituma-yhtyeessä, ja pikku hiljaa vahvistui tunne siitä, että tämä on minun omin instrumenttini. Musiikkini juuret ovat suomalaisessa kansanmusiikissa, mutta kuultavissa on myös ruotsalaisen ja irlantilaisen musiikin vaikutus. Kappaleitten innoittajina ovat usein kauniit ja maanläheiset asiat kuten Kantelettaren runot, kansantanssit tai luonto.

Opiskellessani Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla eräs rakkaimmista projekteistani oli karjalaisen vähärivisperinteen elvyttäminen. Opettajani Maria (Mia) Kalaniemi esitteli minulle Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoäänitteitä, joihin oli tallennettu suistamolaisen haitarinsoittaja Ilja Kotikallion soittoa. Ilja Kotikallio (s. 1894 tai 1896, k. 1961) soitti karmuunilla (eräänlainen 1-rivinen haitari) karjalaista tanssimusiikkia: ripatskaa, ristikontraa ja maanitusta.

Tämä on ensimmäinen suomalainen täysipituinen jouhikkolevy. Levyllä soi kolmetoista jouhikkoa kymmenen soittajan käsissä, karheina, kauniina ja voimakkaina. Mukana on muinaista musiikkia edesmenneiden jouhikon taitajien ohjelmistoista sekä uusia jouhikkosävellyksiä. Levyllä kuullaan useita sooloja, eri kokoonpanoja ja myös ensi kertaa seitsemän jouhikon orkesteria, joka koottiin varta vasten levyn äänityksiä varten Kallio-Kuninkalan navetan ylisille.