Etusivu › Ensyklopedia
Ensyklopedia
Kansanmusiikin tietopankki, ensyklopedia, karttuu alan ammattilaisten ja ammattiopiskelijoiden tekemänä työnä. Aiheet vaihtelevat henkilö- ja soitinesittelyistä kansanmusiikin keskeisten käsitteiden määrittelemiseen. Tiiviitä perusartikkeleita täydennetään kuvin, ääni- ja videonäyttein, nuotein ja kirjallisin arkistomateriaalein.
| Arkkiveisu | Arkkiveisuksi kutsutaan yleensä koko-, puoli- tai neljännespainoarkin kokoiseen pieneen lehtiseen painettua laulua, joka oli tarkoitettu myytäväksi. |
| Armas Otto Väisänen | Armas Otto Väisänen (9.4.1890 - 18.7.1969) |
| Axel August Lähteenkorva | Axel August Lähteenkorva, vuoteen 1905 Borenius (19.3.1846 - 14.2.1931) oli kansanperinteen kerääjä ja tutkija, joka vuodesta 1871 teki matkoja erityisesti Vienan... |
| Balladi | Balladit ovat kertovia kansanlauluja. |
| Carl Axel Gottlund | Gottlund, Carl Axel (24.2.1796 - 20.4.1875) suomen kielen lehtori, kirjailija, suomalaisuusmies Carl Axel Gottlund (myös Kaarle Aksel Gottlund) kasvoi Juvalla... |
| Eino Tulikari | Eino Tulikari (1905-1977) oli halsualaisyntyinen kanteleensoittaja, joka oli ammatiltaan opettaja. Tulikari aloitti kanteleensoiton viiden-kuuden vuoden iässä. Jo 10-... |
| Erkki Ala-Könni | Erkki Ala-Könni (2.2.1911-2.9.1996) Erkki Ala-Könni oli suomalaisen kansanmusiikin kerääjä ja tutkija, kansanmusiikin professori. Hän oli kotoisin Ilmajoelta ja... |
| Friiti Ojala | Viulupelimanni Friiti (Fritiof) Ojala (2.11.1892 - 3.12.1951) oli Keski-Pohjanmaan tunnetuimpia soittajia 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, pelimannitovereitten... |
| Haitari, harmonikka | Haitari kehitettiin 1800-luvun alussa Saksassa. Esikuva vapaalehdykkäsoittimiin tuli Kaukoidästä, jossa kiinalainen suu-urku sheng oli kehittynyt ensin ja ollut mallina... |
| Hautatorvi | muita nimityksiä: tanotorvi, tuohitorvi, paimentorvi Hautatorvi klarinettityyppinen soitin, jota on soitettu erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Ylä-Satakunnassa.... |
| Huuliharppu | Huuliharppu Historiaa Huuliharppu on puhallinsoitin, jossa kielet värähtelevät ilman liikkeestä. Huuliharppuja on sekä diatonisia että kromaattisia. Huuliharppu tuli... |
| Iivana Misukka | Iivana Misukka (1861-1919) oli suistamolainen kanteleensoittaja, joka toimi pitkään ammattimaisena kanteleensoittajana. Hän käytti noin 30-kielistä kannelta. Sekä Armas... |
| Ilmari Krohn | Krohn, Ilmari (8.11.1867 - 25.4.1960) kansanmusiikin kerääjä, musiikkitieteen professori, säveltäjä |
| Jouhikko | Jouhikko on polvien välissä soitettava jousisoitin. Soitin oli 1900-luvun alkuun asti erityisesti tanssien säestyssoitin Karjalassa ja Itä-Suomessa. Jouhikossa on... |
| Kantele | Kantele on suomalainen nimitys kielisoittimelle, jollaisia on myös Suomen naapurikansojen alueella. Virossa soittimen nimi on kannel, Latviassa kuokles, Liettuassa... |
| Konsta Jylhä | Konsta Jylhä (14.8.1910 - 13.9.1984) oli kaustislainen viulisti ja säveltäjä. Hän oli kaikkien tuntema pelimanni 1960-70 -luvuilla. Hänestä tuli 1960-luvulla elpyvän... |
| Kreeta Haapasalo | Kreeta Haapasalo (1813 - 1893) oli Kaustisella syntynyt kanteleensoittaja ja laulaja, joka oli ensimmäinen maanlaajuisesti tunnettu kiertävä kansansoittaja. Zacharias... |
| Kärjennoukka | Muita nimityksiä: häriennoukka, käriennoukka, häriännoukka, paimenpilli, pajupilli, soittu, porshanhuuli, halkisoittu, leppäpilli, puavopilli You are missing some Flash... |
| Mandoliini | Mandoliini on pelimannimusiikissa melko yleisesti käytetty kielisoitin. Se kehittyi nykyiseen muotoonsa 1700-luvulla Italiassa. Jo 1100-luvulta on mainintoja mandora-... |
| Matti Haudanmaa | Matti Haudanmaa (5.9.1858 - 7.1.1936) oli kortesjärveläinen viulupelimanni, joka alkoi kiertää Pohjanmaan Järviseudulla soittamassa jo 15-vuotiaana Juho Kustaa... |
| Munniharppu | muita nimityksiä: märistysrauta, suuharppu |
| Ontrei Malinen | Ontrei Malinen (1777 - 1855) oli vienalainen runolaulaja, jonka lauluja tallensivat A. J. Sjögren (1825) ja Elias Lönnrot (1833). Lönnrotin Kalevalan keskeinen aineisto... |
| Pitkähuilu | Yleistä pitkähuilusta |
| Polska | Polska on 1600-luvun lopulla Suomeen tullut paritanssi, jota on myöhemmin myös tanssittu piirissä tai ketjussa (piiripolska, ketjupolska). 1700 - 1800-luvuilla se... |
| Pukinsarvi | Muita nimityksiä mm.: tyytty, sarvihuilu, päkäränsarvi, tyttyrlyy, jääränsarvi, soittu, paimentorvi, ämyri |
| Purpuri | Purpuri on usean tanssin muodostama tanssiketju. 1800-luvun puolivälissä se yleistyi kansanomaisena tanssina, Keski-Pohjanmaalla nimellä se tunnetaan nimellä purppuri.... |
| Puusarvi | Puusarvi on muodoltaan eläimen sarvia muistuttava trumpettisoitin. Soittimen pituus on 25-35 cm välillä. Sormiaukkoja puusarvissa on ollut neljästä kuuteen. Sormiaukot... |
| Romanimusiikki Suomessa | Romanien perinnelaulut eli kaaleen laulut |
| Samuel Rinta-Nikkola | Samuel Rinta-Nikkola (2.12.1763 - 31.3.1818) oli ilmajokelainen räätäli, joka keräsi ja kirjoitti 94 viulupolskaa sisältävän nuottikokoelman. Tämä ns. Rinta-Nikkolan... |
| Sifferi Kivisilta | Sifferi Kivisilta (1881-1965) oli eurajokelainen klarinetinsoittaja, jota tallennettiin sekä radioon että Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoihin. Soitti... |
| Sulkutyyli | Sulkutyyliksi sanotaan kanteleensoittotapaa, jossa vasen käsi sulkee tietyt kielet ja oikean käden etusormella, tulitikulla tai plektralla vetäistään kielet soimaan.... |
| Säkkipilli | Muita nimityksiä: rakkopilli |
| Teppo Repo | Teppo Repo (7.11.1886 Viistinän kylä - 6.1.1962, Helsinki; tunnettu 1910-luvulle asti nimellä Feodor Nikitin Safronoff) oli inkeriläinen kansansoittaja, soitinrakentaja... |
| Tiila Ilkka | Ottilia (Tiila) Ilkka (os. Saari) (6.8.1875 - 1963) oli alavutelainen kansanlaulaja, joka osasi satoja kansanlauluja. Ensimmäisen kerran hänen laulujaan tallensi Erkki... |
| Väinö Aarnio | Väinö Aarnio (1877-1943) oli klarinetinsoittaja ja viulisti Humppilasta. Aarniolla oli sisartensa Lempin (viulu, 1886-1974), Hiljan (kantele, 1883-1972) ja Rauhan (viulu... |