Erkki Ala-Könni (2.2.1911-2.9.1996)
Erkki Ala-Könni oli suomalaisen kansanmusiikin kerääjä ja tutkija, kansanmusiikin professori. Hän oli kotoisin Ilmajoelta ja suurimman keruutyön hän tekikin pohjalaisen ja muun länsisuomalaisen kansanmusiikin parissa.
Ala-Könnin väitöskirja Suomalainen polska (alkujaan julkaistu saksaksi "Die Polska-Tänze in Finnland, 1956) oli uraauurtava teos suomalaisen kansanmusiikin tutkimuksessa. Kuitenkin hänen elämäntyönsä pääosan muodosti vuosikymmeniä kestänyt keruutoiminta, jonka tuloksena arkistoihin kertyi tuhansia äänitteitä, valokuvia ja soittimia.
Erkki Ala-Könni opiskeli viulunsoittoa Helsingin konservatoriossa vuodesta 1929 ja Helsingin yliopistossa 1930-luvun lopulta lähtien. Yliopisto-opettajista erityisesti A.O. Väisäsen esikuva innosti kansanmusiikintutkimukseen ja keruuseen. Tallennusmatkat alkoivat vuonna 1941 Halsualla.
Hän toimi Helsingin yliopiston kansanmusiikintutkimuksen dosenttina vuosina 1957-1966, ja vuodesta 1965 kansanperinteen laitoksen johtajana Tampereen yliopistossa, ja lopulta vuosina 1974-1977 kansanperinteen, erityisesti kansanmusiikin professorina Tampereella.
Erkki Ala-Könni oli myös kansanmusiikin uuden nousun taustahahmoja, hän toimi Kaustisen kansanmusiikkijuhlien presidenttinä juhlien käynnistymisestä aina 1980-luvulle asti.
Artikkeleja:
Ala-Könni, Erkki: Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirja ![]()
Kalevalaseuran vuosikirja 39, s. 203-214. Helsinki 1959.

