Äiti pakottaa, ope kehuu ja minä soitan? – Tutkimus 12–15-vuotiaiden harmonikansoittajien soittomotivaatioon vaikuttavista tekijöistä

Kaisa Kauppinen
Seminaarityö
Syksy 2011
Instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot
Tampereen yliopisto

Sibelius-Akatemia
Kansanmusiikin osasto

1 Johdanto

Ihminen on musiikin kanssa yhteenpunoutunut olento, Homo musicus, joka tarvitsee musiikkia tullakseen kokonaisuudessaan ilmi. Ihminen ei olisi ihminen ilman musiikkia eikä maailma ilman musiikkia meidän maailmamme. (Zuckerkandl 1973, siteerattu Tuovila 2003, 40).

Soittoharrastuksen aloittamisen taustalla voi olla mitä moninaisimpia syitä. Useasti kyse on puhtaasti soitto-oppilaan omasta innostuksesta. Asiaan ovat voineet myös vaikuttaa esimerkiksi vanhempien, isovanhempien toiveet ja haaveet. Kun mukaan tulee muun muassa soitonopettaja, musiikkiopisto ja erilaiset musiikkigenret voidaankin miettiä, kuka päättää mitä soittotunneilla tehdään ja soitetaan sekä millä tavalla.

Tutkimuksessani tarkastellaan oppilaiden näkökulmasta millaista ohjelmistoa harmonikansoittajat musiikkiopistoissa soittavat, selvitetään motivaation lähtökohtia ja sitä, millaista musiikkia he haluaisivat soittaa. Opetussuunnitelma luo mahdollisuuden ja haasteet soitonopiskeluun, joten tutkimuksella haluan selvittää yleiskuvaa opetuksen sisällöstä ja kartoittaa niitä toiveita, joita oppilailla mahdollisesti on. Mielestäni soittimen monipuolinen käyttö on tärkeää eikä harmonikkaa pitäisi lokeroida kuuluvaksi vain tiettyyn musiikkigenreen. Tutkimuksella haluan myös osaltaan selvittää, mitä nuoret ajattelevat asiasta. Koen tutkimusaiheen varsin tärkeäksi, koska murrosiän kynnyksellä moni nuori lopettaa soittoharrastuksensa, ehkä osittain juuri kappalevalintojen takia. Tuovila (2003, 75) on todennut Värriin (2000) viitaten, että kasvatuksen ja esimerkiksi lapsen ohjattujen harrastusten onnistumista voidaan arvioida kysymällä, millä perustein, mitä varten ja kenen ehdoilla toimitaan ja millä tavoin lapset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan itseään koskevissa asioissa. Näin voidaan selvittää toteutuuko lapsen etu hänen tämänhetkisessä elämässään. (Tuovila 2003, 75.) Motivaatiota ja ohjelmistovalintaan liittyviä kysymyksiä on tutkittu paljon, mutta ei niinkään 5 harmonikansoittajien keskuudessa. Uskon tutkimuksen tuovan arvokasta tietoa ja toivottavasti herättävän ajatuksia siitä, pitäisikö jotakin tehdä toisin.

Esittelen aluksia aikaisempia tutkimuksia, joihin olen seminaarityötä tehdessäni tutustunut. Tämän jälkeen käsittelen motivaatiota niin yleisesti kuin soittamiseen liittyen sekä harmonikkaa oppiaineena musiikkiopistoissa ja kerron tutkimusasetelmasta. Lopuksi teen yhteenvetoa tutkimustuloksista aikaisempiin tutkimuksiin pohjaten.

Sisällysluettelo