Kansanmusiikinsuurteokset

Projektityö
Sibelius-Akatemia
Kansanmusiikin osasto
2009

Johdanto

Taiteenlajien kehitys- ja muutosprosessit ovat mielenkiintoisia ilmiöitä. Uutuutta etsivä taide on altis vaikutteille, ja kulttuurien historiat tuntevatkin useita syntyneita ̈, kadonneita ja sulautuneita taidesuuntauksia.

Kansanmusiikki elää Suomessa voimakkaassa murroksessa. Neljännesvuosisadan iän saavuttanut kansanmusiikin korkeakoulutus on jättänyt lähtemättömän jäljen kansanmusiikkikentälle. Lähes sukupuuttoon kuollut taidemuoto on saanut jatkajia, jotka vaikuttavat innokkailta ravistelemaan kaikkia mahdollisia ennakkokäsityksiäsiitä, millaista kansanmusiikki on ja miten sitötehdään. Kuulonvaraista oppimista suosivat kansanmuusikot ovatkin näppärimmästäpäästä vaikutteiden omaksumisessa, ja tuloksena onkin ollut suuri määrä eri tasoisia fuusioita eli yhdistelmiä eri musiikkityyleistä.

Yhdistelmän tai sulautumiseen kätkeytyy kuitenkin vaaransa. Taidesuuntauksen keskeisimät ja syvimmin elähdyttävät piirteet ovat usein yllättävänkin hienopiirteisiä. Varomattomasti yhdistellessä voivat vieraat ainesosat aiheuttaa voimakkaan hylkimisreaktion. Joskus tällaiset ristiriidat ratkotaan tasapäistämällä ja pyöristämällä molempia yhdistettävistä taiteenlajeista siten, ettaä kummankin paras anti jää kaukaiseksi haaveeksi.

Länsimaisen taidemusiikin suuri kulttuurihistoriallinen merkitys tekee siitä 1 todennäköisen fuusiokumppanin. Syntyy tuskin enää montakaan musiikkiala- kulttuuria, johon klassisen musiikin harmoniaoppi ei lainkaan vaikuttaisi.

Klassisen musiikin vaikuttavat suurteokset ovat myös innoittaneet muusikoita heidän omaan taustaansa katsomatta. Viime vuosina onkin syntynyt yllättävä liitto; kansanmusiikkigenren säveltäjät ovat ryhtyneet tuottamaan mittavia sa ̈velteoksia. Mitä tapahtuu, kun epämääräinen kuuloperinne ja paperimerkintöihin perustuva musiikillinen astrologia kohtaavat?

Projektityön luvussa 2 käsittelen tämän fuusion ongelmia ja mahdollisuuksia. Luvussa 3 valotan omaa taustaani suhteessa projektin aiheeseen. Luvussa 4 esittelen kolme nykykansanmusiikkisuurteosta ja niiden säveltäjät, ja lopuksi, luvussa 5, loppupäätelmäni.

Sisällysluettelo

1  Johdanto 
2  Taidemuodot kohtaavat 
    2.1  Säveltäjät ja teokset länsimaisessa taidemusiikissa 
    2.2  Musiikkikirjallisenakulttuurina
    2.3  Nykykansanmusiikinlyhythistoria
    2.4  Kansanmusiikinsäveltäjäkuva
3  Oma sävellystöni
3.1  Henkilöhistoriaani
    3.2  Joitakin sävellyksiäni
         3.2.1 Sarja Pianolle
         3.2.2 Uuden Vuoden Aamu
    3.3  Heränneitä ajatuksia
         3.3.1 Polyfoniajaepäsymmetria
         3.3.2 Pitkäkestoisen teoksen luomisen malleja
    3.4  Suurteoksetnykykansanmusiikissa
4  Kolme nykykansanmusiikkisuurteosta
    4.1 Säveltäjä  Ilona Korhonen
        4.1.1 ”Tarkka pää, tania mieli” -kuoroteos
        4.1.2 Ilonan sanoin
    4.2 Säveltäjä Timo Alakotila
        4.2.1 Harmonikkakonsertto
        4.2.2 ConcertoGrosso
        4.2.3 Timon sanoin
5 Yhteenveto
Liitteet
    A Ilona Korhosen haastattelun litteraatio
         A.1  Musiikillinentausta
         A.2  Säveltäminen
         A.3  Teosmuoto
         A.4  Musiikinkirjoittaminen
         A.5  Tyylienerotjayhteneväisyydet
         A.6  Polyfoniakansanmusiikissa
         A.7  Tarkkapää, tania mieli         
         A.7.1 Työtavat ja syntyprosessi
         A.8  Kansanmusiikkiteoksen erityispiirteet
         A.9  Teosten jälkeen
    B Timo Alakotilan haastattelun litteraatio
         B.1  Musiikillinen tausta
         B.2  Säveltäminen
                  B.2.1 Suurteokset 
         B.3  Musiikin kirjoittaminen
         B.4  Tyylien erot ja yhteneväisyydet 
         B.5  Pitkänmuodonrakentaminen
         B.6  Harmonikkakonsertto
         B.7  Sekatahtilajit kansanperinteessä
         B.8 Sävellyksen yhtenäisyys
         B.9 Concerto Grosso
         B.10 Kansanmusiikkiteoksen erityispiirteet
         B.11Teostenjälkeen
    C Nuottiliite 1
         C.1 Sarjapianolle: Osa3 
         C.2 UudenVuodenAamu: Osa1