Kansanmusiikkiviulistin musisoinnin prosesseista

Pauliina Pajala
Projektityö
Sibelius-Akatemia
Kansanmusiikin osasto
2009

Johdanto

”Elävän kansanmusiikin selvimpiä tunnusmerkkejä on muuntelurikkaus, jota tarkka esikuva ei sido. Niinpä kirjaan pantu melodia on jo kahlehdittu. Kansanomaisessa sävelilmaisussa näkyy usein improvisaation eli mielijohteisuuden leima” 

”…perinteisten rakenteiden ja nykyhetken dialektiikka on olennaista kaikessa kulttuurissa, myös kaikissa musiikeissa”

Parin viimeisen vuoden aikana olen saanut mahdollisuuden opiskella sekä suomalaista, ruotsalaista, norjalaista että tanskalaista viuluperinnettä samanaikaisesti eri muusikko-opettajien johdolla. Tänä aikana minua on alkanut askarruttaa nykykansanmusiikkiin liittyvä muuntelu ja improvisointi. Millaisia ovat muuntelun ja improvisaation musisoinnin prosessit pohjoismaisissa kansanmusiikkitraditioissa? Miten muuntelu ja improvisaatio -termit käsitetään? Mitä tiedetään perinteisestä soitosta esim. 100 vuotta sitten, oliko siinä improvisointia? Mikä on tämän päivän kansanmusiikkiviulistin käsitys näistä improvisaation ja muuntelun prosesseista? Onko eroja ja millaisia? Onko muuntelu tai improvisointi tietoista? Voiko näitä asioita opetella? Millainen on perinteen vaikutus? Miten muuntelun ja improvisoinnin prosessit näkyvät nykykansanmusiikissa? Millainen on yleisön vastaanotto? Olen itse pohdiskellut muuntelun ja improvisaation maailmaa ja minua kiinnostavat erityisesti ne prosessit, jotka liittyvät esim. jonkin kappaleen käsittelyyn, musisointiin, soolosoittamisessa. Musisointi on musiikillisen tuottamisen prosessi, jossa esityksellisen ainutkertaisuuden aspekti on aina mukana. Musiikki ei ole pelkästään "teksti”, se ei ole pelkästään sävellyksiä ja sävelmiä eikä puhetta musiikista.

Kuinka kansanmuusikko sytyttää näennäisesti yksinkertaisen melodian soolona ja saa sen myös menemään moderniin konserttikuulijaan? Ajatus on nykypäivän vinkkelistä esitetty, sillä kansanmuusikot ovat mielestäni yhä enenevässä määrin ammattimaisia estradilla esiintyviä taiteilijoita. Heikki Laitisen mukaan kansanmusiikkia ei voi määritellä vastaamalla kysymyksiin mitä tai kuka. Vaan miten. Tällä hetkellä olennaista ovat kansanmusiikkiin liittyvät esitystavat ja -käytännöt, yhdellä sanalla sanottuna: tyyli.

Kansanmusiikkia voidaan tutkia musiikkifolklorismin näkökulmasta, jona voidaan pitää harrastajien ja ammattilaisten kansanmusiikkina esittämää genreä. Tästä voikin esittää kysymyksen, kuinka paljon kansanmusiikiksi kutsuttu musiikki sisältää menneen musiikkisysteemin lainalaisuuksia ja sisällöllisiä perustekijöitä. 5 Näitä ovat esim. muuntelu ja improvisaatio.

Tarkoitukseni ei ole tutkailla edellisiä kysymyksiä laajasti koko kansanmusiikin kentän kautta vaan lähinnä haluan tarkastella muuntelun ja improvisaation prosesseja kansanmusiikkitraditiossa viulistin ja nykykansanmuusikon (ammattimuusikon), näkökulmasta. Näkemystäni laajentaakseni tutustun aiheesta tehtyihin kirjallisiin teoksiin ja pääasiallinen aineistoni pohjautuu tekemääni kyselyyn, jonka kohdensin jonkin pohjoismaisen kansanmusiikkitradition omaaville kansanmusiikkiviulisteille. Lähetin kyselyn keväällä 2009 seitsemälle viulistille, joista kolmelta sain vastaukset. Useimmat kertoivat olevansa kiireisiä, joten kyselyyn vastaaminen jäi sen takia. Kyselyyni vastasivat ruotsalainen viulisti Sven Ahlbäck, suomalainen viulisti Piia Kleemola sekä norjalainen viulisti Håkon Asheim. Olen myös itse vastannut kyselyyni ja pyrkimyksenäni on näin ollut muodostaa tekstistä dialogia kolmen kyselyyn vastanneen, itseni ja kirjallisuudesta löytämieni sitaattien kesken. Saamani vastaukset olivat melko erilaisia sekä pituudeltaan että sisällöltään. Kuten Hannu Saha väitöskirjassaan toteaa, useimmille muusikoille on vaikea formuloida sanallisena musiikkituotteen synnyttämistapaa tai päämääriään. Useimmiten muusikko on teoreetikko vasta musiikillisten prosessiensa kautta. 6 Tähän ajatukseen voin myös itse yhtyä, pohdittuani omia musisoinnin prosessejani ja työstämistapojani. Joitain asioita ja alitajuntaa on vaikea pukea sanoiksi.

Sisällysluettelo

1. Johdanto …………………………………………………………………....................... 3 
2. ”Mistä lähdetty, mihin tultu” …………………………………………............................4
    2.1. Oma taustani kansanmuusikkona ………………………………………….....…. 4 
    2.2. Kyselyyn vastanneet …………………………………………………………....…. 5 
    2.3. Musiikillisista vaikutteista ……………………………………………………......... 6 
3. Suomalaisesta kansanmusiikista ………………………………………...................... 9
4. Musisoinnin prosesseja …………………………………………………..................... 12 
    4.1. Muuntelu – variointi …………………………………………………………....….. 12 
    4.2. Improvisaation/impron - suhde muunteluun ………………………………..........13 
    4.3. ”Melodian sytyttäminen” – musisoinnin prosessissta soolosoitossani...............17 
5. Lopuksi ………………………………………………………………….......................... 20 
Liitteet 
Levyjä 
Lähteet & Kirjallisuus