Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla

Tekijä: 
Pekka Huttu-Hiltunen
Julkaisuvuosi: 
2008

Juminkeon julkaisuja nro 73
Juminkeko-säätiön kansanmusiikin julkaisuja numero 10
Sibelius-Akatemian Studia Musica -sarjan julkaisu numero 34
Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 13

Runolaulu on ollut keskeinen itämerensuomalaisen kulttuurialueen maailmankuvaa ja kulttuurisia merkityksiä välittävä ja uusintava kommunikaation muoto, kulttuurinen media. Viimeisen sadan vuoden aikana sen alkuperäinen kulttuurinen funktio on asteittain vaihtunut toiseksi ja laulaminen on harvinaistunut myös läntisessä Vienan Karjalassa. Laulu ei kuitenkaan ole kokonaan sammunut.

Kuuden runolaulajan, Anni Lehtosen, Domna Huovisen, Anni Tenisovan, Maria Feodoravan, Santra Remsujevan ja Jussi Huovisen runolaulujen analyysi osoittaa, että vaikka määrällisesti laulaminen 1900-luvun aikana on vähentynyt, siinä on sekä musiikillisen muodon että runomitan toteutumisen osalta selkeästi oma jatkuvuutensa.

Musiikkiantropologisessa tutkimuksessaan Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla Pekka Huttu-Hiltunen on käyttänyt aineistona käsikirjoituksia ja äänitteitä perinnearkistoista, mutta runsaasti myös omia haastattelutallenteitaan ja päiväkirjamerkintöjään tutkimusmatkoilta noin kymmenen vuoden ajalta.

 

Sisällys

1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen lähtökohdat
1.2 Aikaisempi tutkimus

2 METODOLOGIA
2.1 Musiikkiantropologinen metodi
Kerronta kokemuksen merkityksellistäjänä
2.2 Tutkimusongelmat
2.3 Tutkimuksen keskeiset käsitteet
Runolaulu ja runosävelmä
2.4 Tutkimusmenetelmän toteuttaminen
Tutkimusmatkat
Haastattelut ja muu aineisto
Haastatteluaineiston analyysi
Musiikkianalyysi
Tutkimusvälineistö
Arkistomateriaalin hyödyntäminen

3 SUOMALAISUUS, KARJALAISUUS JA RUNOLAULU
3.1 Runolaulun esihistoriaa
Eriäviä käsityksiä
Väinö Kaukosen kritiikki
Vaellusteoria ja suomalainen metodi
Klingen luonnos
Heikki Kirkisen näkemys
3.2 Läntisen Vienan Karjalan asuttaminen
Suomen vienalaiset kylät
Saamelainen kulttuurivaikutus
Länsivienalainen identiteetti
Länsivienalainen kieli
3.3 Perinteen säilyminen Länsi-Vienassa
3.4 Runolaulun kulttuurinen merkitys
Runolaulu mediana
Kulttuurin sisäiset käsitykset laulamisesta
3.5 Laulun oppiminen ja laulaminen
Formulateoria

4 LÄNSIVIENALAISEN PAIKALLISKULTTUURIN MUUTOKSET 1900-LUVULLA
4.1 Länsi-Viena vuosisadan alussa
Laukkukauppa elinkeinona
Sukukeskeinen kyläkulttuuri
Perheiden koko
Vienankarjalainen pihapiiri
Perifeerisyys ja kulttuurikontaktit
Kirkko
4.2 Modernisaatiotekijät, 1900-luvun murroskaudet
Koulu
Kirkot tuhottiin
Kolhoosien perustaminen 1930-luvulla
Yhteydet Suomeen
Poliittisia vainoja 1930-luvulla
Sota
Sodan jälkeen
4.3 Länsi-Viena vuosisadan lopulla
4.4 Länsivienalaista runolaulua etsimässä
Vienalainen kylämaisema
Vienalainen ihminen muuttuvassa maisemassa
Mana Feodorova
Veikko Pällinen
Ilmi Bogdanov
Vienankarjalaisen ihmisen elämismaailma
Jouki Peksujeva

5 RUNOLAULU JA RUNOLAULAJA
5.1 Anni Lehtonen
Nälkä ajoi mierontielle
Anni Lehtosen oma käsitys laulamisesta
Juho Ranta kansanmusiikin kerääjänä
Runosävelmiä y.m. Wenäjän Karjalasta
Tarkastelun lähtökohdat
Runosävelmien muoto
Anni Lehtosen runosävelmien rytmi
Anni Lehtosen runosävelmien melodiat
Runosävelmien asteikkorakenne
Muuntelu runolaulussa
Moniäänisyyttä
Laulajan repertoaari
Sävel ja sana yhdessä
Venepuun etsintä
Runomitan toteutuminen
Kertaus, kerto ja alkusointu
Yhteenveto
5.2 Domna Huovinen
Domna Huovisen laulut arkistoissa
Nuotinnoksista ja muista analyysin apuna käytetyistä kuvauksista
Hienovarainen laulutapa
Domna Huovisen asteikko
Vapaamittaisia säkeistöjä
Lemminkäisen virren kolmas toisinto
Sävelmän kantamuodot Lemminkäisen virressä
Astu surma soita myöten
Muut toisinnot ja muut laulugenret
Lunastettava neito
Häälaulutyyppi
Domna Huovisen runokieli ja -mitta
Alkusointu ja kerto
5.3 Anni Tenisova
Erittäin hyvä laulaja
Runolaulun polyfonia
Tarkasteltavat laulutoisinnot
Anni Tenisovan laulamisen tapa
Anni Tenisovan sävelasteikko
Laulujen asteikoista, nuotinnoksista
Anni Tenisovan eeppisten runolaulujen sävelmätyypit, niiden kantamuodot ja variaatiot
Esisäkeet
Jälkisäkeet
Lemminkäisen virsi
Anni Tenisovan laulujen nuotinnoksista
Jälkisäkeet
Säetihentymiä
Esi- ja jälkisäetyyppien korrelaatio
Vapaamittaisia säkeistöjä
Muut eeppiset laulut
Eeppisten laulujen ryhmät
Rytmiset muunnokset
Muut kuin eeppiset laulut
Laululoitsut
Lastenlaulut
Lyyriset laulut eli tunnelmalaulut sekä Hämehessä härkä synty
Häälaulutyyppi
Runon ja sävelen yhdistelmä
Laajuussäännöt
Alkusointuisuus
Kerto
Yhteenveto Anni Tenisovan laulutyylistä
5.4 Maria Feodorovan runolauluoppi
Maria, Ortjon tyttö
Kaksi sävelmätyyppiä
Laulusävelmien asteikoista
Yleistyypin sävelmä
Yleistyypin runolaulusävelmän formulat Maria Feodorovan lauluissa
Häälaulutyyppi
Häälaulun sävelmäformulat
Laulettu lastenloru
Jonomainen muoto
Runolaulun metriikasta
Mana Feodorovan metodiikasta
Maria Feodorovan runokieli ja -mitta
Yhteenveto Maria Feodorovan laulusta
5.5 Santra Remsujeva
Santra Remsujevan lyhyt elämäkerta
Elämäntarinasta paljastuvat arvot
Sukujuuret Suomessa
Naisen asema kulttuurisissa murroskohdissa
Työ
Evakossa Onegan rajoonassa
Käsityksiä laulamisesta
Häälauluja
Laaja repertoaari
Santran runolauluoppi
Santra Remsujevan sävelmäformulat
Santran laulujen runot
Laulujen funktiosta
5.6 Jussi Huovinen, runolaulaja ja muusikko
Jussi Huovinen
Jussin lauluista
Yleistyypin laulut
Muuntelu ja muistaminen
Jussi Huovisen häälaulutyypit
Yhteenveto Jussi Huovisen runolauluista
5.7 Runolaulu entiteettinä
Kaksi sävelmätyyppiä
Yleistyypin sävelmä
Häälaulutyyppi
Sävelmätyyppien kantamuodot ja muuntelu
Lauletun runon mitta, muoto ja tyylikeinot
Muuttuvat merkitykset ja niiden tulkitseminen

6 YHTEENVETO
6.1 Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla
6.2 Länsivienalainen runolaulu 2000-luvulla

EPILOGI

KÄYTETYT LYHENTEET

AINEISTOLUETTELOT
Luettelo kuvista ja kaavioista
Luettelo nuotinnoksista
Luettelo diagrammeista
Luettelo taulukoista
Luettelo musiikkianalyysiin aineistoista

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Arkistolähteet
Painetut lähteet ja kirjallisuus
Verkkojulkaisut
Seminaariesitelmät
CD:t

HENKILÖHAKEMISTO

LIITTEET
Liite 1. Esimerkki tutkimusmatkan keruusuunnitelmasta
Liite 2. Esimerkki matkapäiväkirjasta

Abstract

RUNOSONG IN WESTERN VIENA IN THE 20th CENTURY
Starting points for the research and a few basic concepts
Runosong tradition in Viena Karelia
Research questions
Runosong and tune
The discursive nature of ideas referring to national culture
On the prehistory of runosong tradition
Viena Karelia as a cultural environment in the 20th century
Runosong as an entity of its own
Two types of tunes
General type of tune
Wedding song type
Basic formulas of tune types and variation
The metre, form and stylistic characteristics of sung poems
Changing meanings and their interpretation
Runosong of Western Viena in the 20th century
Runosong of Western Viena in the 21st century
Epilogue


KIITOKSET

Taitto - Pirkko Mähönen

Gummerus Kirjapaino Oy 2008

ISBN 978-952-5385-46-5
ISBN 978-952-5531-46-6
ISSN 1797-9838
ISSN 0788-3757