Laulun mahti ja sivistynyt kansalainen

Tekijä: 
Saijaleena Rantanen
Julkaisuvuosi: 
2013

Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://ethesis.siba.fi/files/nbnfife201301111088.pdf

Tiivistelmä

Rantanen, Saijaleena: Laulun mahti ja sivistynyt kansalainen. Musiikki ja kansanvalistus Etelä-Pohjanmaalla 1860-luvulta suurlakkoon.

Tutkimus selvittää, millä tavalla l800-luvun puolivälin jälkeen käynnistynyt joukkojärjestäytymisen läpimurto vaikutti vallitsevaan musiikkikulttuuriin Etelä-Pohjanmaalla. Aktiivisen kansanvalistustoiminnan ja sitä seuranneen järjestäytymisen myötä raittiusliike, nuorisoseuraliike, työväenliike, vapaapalokunnat sekä lukuisat yhteiset juhlat, tapahtumat ja uudenlainen harrastustoiminta alkoivat koota ihmisiä yhteen kaupungeissa ja maaseudulla.

Uusien joukkoliikkeiden musiikki erosi selvästi totutusta. Näkyvimpiä ilmiöitä olivat laulukuorot ja torvisoittokunnat, jotka olivat keskeinen osa järjestötoimintaa alusta alkaen. Ne saivat mallinsa korkeakulttuurista, ja myös niiden ohjelmisto koostui lähinnä teoksista, joita säätyläistö suosi käyttömusiikkinaan. Järjestäytymisen myötä uudet musiikkiryhmät ohjelmistoineen alkoivat yleistyä myös tavallisen kansan keskuudessa.

Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena näkökulmana on kansallisuusaate ja sen vaikutukset rahvaan musiikilliseen kasvatukseen. Musiikilla oli oleellinen merkitys 1800-luvun lopun kansallisissa riennoissa tilaisuuden luonteesta riippumatta. Sen käyttö ei kuitenkaan perustunut ainoastaan viihdyttävyyteen vaan sillä oli merkittävä rooli myös erilaisten yhteiskunnallisten ja poliittisten aatteiden välittämisessä. Fennomaanien toiminnan myötä musiikista tuli väline, symboli, jonka avulla suomalaiskansallisia tavoitteita iskostettiin tavallisen kansan mieliin.

Etelä-Pohjanmaan osalta aiempi tutkimus järjestäytymisen ja musiikin suhteesta puuttuu lähes kokonaan. Maakunnalla oli kuitenkin keskeinen merkitys järjestäytymisen alkuvaiheessa, sillä Etelä-Pohjanmaalla perustettiin autonomisen Suomen ensimmäinen nuorisoseura, Kauhavan Nuorisoyhtiö, vuonna 1881, ja vuotta myöhemmin maakunnallinen Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, jonka vaikutuksesta nuorisoseura-aate levisi muualle maahan. Musiikilla oli alusta alkaen tärkeä merkitys nuorisoseuran toiminnassa ja kasvatuksellisessa tehtävässä. Nuorisoseurojen tärkeimmiksi tapahtumiksi muodostuivat jokakesäiset nuorisojuhlat, joiden yhteydessä järjestettiin 1800-luvun lopussa ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat Kansanvalistusseuran mallin mukaan. Lisäksi huomattavan osan maakunnan kulttuuritoiminnasta muodostivat iltamat ja lukuisat muut huvitilaisuudet, joita eri yhdistykset järjestivät. Huvitapahtumien määrän lisääntyminen toimi pontimena uusien musiikkiseurojen perustamiselle, sillä niihin tarvittiin paljon musiikkiohjelmaa.

Tutkimuksessa järjestäytymisen vaikutuksia paikalliseen musiikkikulttuuriin Etelä-Pohjanmaalla tarkastellaan ruohonjuuritasolla kahden paikallisen musiikkiseuran, Ilmajoen torvisoittokunnan ja Isokyrön laulukunnan näkökulmasta sekä laajemmin maakunnallisella tasolla. Huomion kohteena ovat erityisesti musiikin käyttöyhteydet sekä järjestäytymisen aiheuttamat muutokset musiikilliseen repertuaariin. Tutkimusajanjakso päättyy suurlakkoon, jonka jälkeen järjestökenttä ja lakkoon saakka varsin yhtenäinen musiikkikulttuuri alkoivat eriytyä.

Avainsanat: fennomania, kansanvalistus, järjestäytyminen, torvisoitto, kuorolaulu, julkisuus, kansanjuhlat, kansallinen musiikkikulttuuri

 

Sisällysluettelo

ALKUSANAT

1. JOHDANTO
1.1. Aiheen esittely
1.2. Tutkimustehtävä ja aikarajaus
1.3. Teoreettiset näkökulmat ja tutkimusmenetelmät
1.3.1. Mikrohistorian johtolangat
1.3.2. Järjestäytyminen ja kansallisuusaate
1.3.3. Kuviteltu kansakunta
1.3.4. Kansallinen julkisuus
1.3.5. Sosiaaliset verkostot
1.4. Lähdeaineistoja aikaisempi tutkimus

2. HERRASHUVEISTATALONPOIKAISJOHTOISEEN NUORISOSEURAAN.
2.1. Maaseudun yleishyödylliset huvit
2.2. Varhaiset kansanjuhlat ja julkisen musiikkitoiminnan alku
2.3. Kansakoulujen laulunopetus
2.4. Kirkkolaulu kansallisuusaatteen palveluksessa
2.5. Modernin järjestäytymisen edellytykset Etelä-Pohjanmaalla
2.6. Kaksi musiikkikulttuuria
2.7. Nuorisoseuraliikkeen synty
2.8. Raittiusliike
2.9. Ensimmäiset työväenyhdistykset

3. TORVISOITTO
3.1. Siviilisoittokuntien synty Suomessa
3.2. Ilmajoen torvisoittokunta
3.2.1. Torvisoittokunnan perustaminen
3.2.2. Ilmajoen torvisoittokunnan järjestäytyminen
3.2.3. Toiminnan aloittaminen
3.2.4. Ohjelmisto
3.2.5. Soittajayhteisö
3.2.6. Esiintymiset
3.2.7. Toiminnan hiipuminen ja uusi nousu
3.3. Torvisoiton vaikutukset ja yleistyminen Etelä-Pohjanmaalla

4. KUOROLAULU
4.1. Kuorolaulun kansainväliset esikuvat
4.2. Laululiikkeen leviäminen Suomeen
4.3. Varhainen kuorotoiminta Etelä-Pohjanmaalla
4.4. Jaakko Passinen ja Isokyrön lauluseura
4.4.1. Kuoro perustetaan
4.4.2. Nuori oopperalupaus
4.4.3. Verkostojen voima
4.4.4. Ohjelmisto
4.5. Kuorolaulun vaikutukset
4.6. Kuorolaulun leviäminen
4.7. Vanha musiikki on parempaa kuin uusi?

5. JULKISET HUVIT JA OHJELMISTOT
5.1. Musiikilliset huvit Etelä-Pohjanmaalla 1878-1889
5.1.1. Helsingin oopperainnostus leviää Vaasaan
5.1.2. Huvituksia varojen keräämiseksi
5.1.3. Uusi osallistuva talonpoika
5.1.4. Torvisoittokuntien ja kuorojen läpimurto maaseudulla
5.1.5. Helppotajuiset konsertit rahvaan musiikkimaun ohjaajina
5.1.6. Yksilön kehittäminen modernin yhteiskunnan tarpeisiin
5.2. Järjestötoiminnan monipuolistuminen 1890-luvulla
5.3. Säätyläissaleista seurantaloon
5.4. Musiikin valikoituminen ja käyttötarkoitukset
5.4.1. Kansalliset hittisävelmät
5.4.2. Jumala ompi linnamme
5.4.3. Kuviteltu kansanmusiikki
5.5. Laulu- ja soittojuhlat
5.5.1. Laulujuhla-aatteen herääminen Suomessa
5.5.2. Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlat Vaasassa
5.5.3. Nuorisoseuran laulu- ja soittojuhlat

6. JOUKKOVOIMAA JA RIITASOINTUJA
6.1. Musiikin politisoituminen 1899-1905
6.1.1. Helmikuun manifesti
6.1.2. Joukkolaulu yhteisöllisyyden edistäjänä
6.1.3. Huvitoimintaa kokoontumiskieltojen varjossa
6.1.4. Yhteisen laulun loppu
6.2. Musiikkikulttuurin murros?

 

LÄHTEET JA TUTKIMUSKIRJALLISUUS

LIITTEET

LIITE 1. SUOMALAISET TORVISOITTOKUNNAT 1868-1900 IKÄJÄRJESTYKSESSÄ

LIITE 2. SUOMENKIELINEN ETELÄ-POHJANMAA 1800-LUVUN LOPULLA

LIITE 3. TUTKIMUKSEN KESKEISET TAPAHTUMAT KRONOLOGISESSA JÄRJESTYKSESSÄ

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Musiikin tohtorikoulu MuTri
Musiikkikasvastuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto
Väitöskirja
Studia Musica 52
Saijaleena Rantanen, 2013

Kansi: Tiina Laiho
Taitto: Joonas Keskinen
Kannen kuva: Kuhnan kuoro, Ilmajoki. Koskenkorvan tilan kotiarkisto.
Paino: Juvenesprint - Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere 2013