Mutkankiverä – Sukellus suomalaiseen pelimanniviulismiin

Tekijä: 
Piia Kleemola
Julkaisuvuosi: 
2009

Tämä monimediaa (nuottiesimerkkejä, ääntä, kuvaa ja videota) sisältävä työ on nähtävissä nettisivumuodossa osoitteessa http://www2.siba.fi/mutkankivera.

Johdanto

Taiteelliseen tohtorintutkintoon liittyvässä kirjallisessa työssä esittelen ja analysoin tutkintoon kuuluvaa viiden konsertin kokonaisuutta. Erityisesti keskityn konserteissa käyttämieni tulkintakeinojen ja käytössä olleiden instrumenttien esittelyyn. Yhtenä jatkotutkintoprosessin pääteemoista on ollut oman muusikkouden kehittäminen ja tulkintakeinojen laajentaminen. Olen lähtenyt liikkeelle perinteisestä suomalaisesta kansanomaisesta viulunsoitosta, mutta tavoitteena on ollut ilmaisukeinojen kehittäminen perinteisesti tässä genressä käytettyjä keinoja laajemmalle. Kansanomaisella viulunsoitolla tarkoitan tässä tapauksessa historiallista kansanmusiikkia, jota itseoppineet viulistit ovat esittäneet esimerkiksi tanssi- ja häätilaisuuksissa 1700–1900-luvuilla. Soiton tunnusmerkkejä ovat olleet muun muassa kuulonvaraisesti välittyminen, soolosoitto, muuntelu ja yksiäänisyys.

Olen ottanut soittooni vaikutteita sekä klassisesta että eri maiden kansanomaisesta viulunsoitosta niin soinnillisesti kuin soittoteknisestikin. Viulun lisäksi olen perehtynyt viuluperheen muihin soittimiin, erityisesti oktaavi- ja barokkiviuluihin. Vuonna 2005 tekemässäni jatkotutkintosuunnitelmassa kirjoitan aiheesta seuraavasti: ”Soitossani käyttämien äänenvärien, saundien ja tulkintakeinojen tutkiskeluun liittyen aion syventää ’Liekki’-soolokonsertissa aloittamiani kokeiluja, muun muassa kehittää jousitekniikkaani ja perehtyä erityisesti jousen perkussiiviseen käyttöön. Tarkoituksenani on tutustua oktaaviviuluun ja erityisesti sen käyttöön säestyksessä ja stemmasoitossa.” (Kleemola 2005.)

Aluksi esittelen musiikillisen historiani, sillä se on vaikuttanut hyvin vahvasti muusikkouteeni sekä tapaani säveltää, sovittaa ja työskennellä arkistomateriaalin parissa. Sen jälkeen käsittelen tulkintani välineitä: konserteissa käyttämiäni soittimia, erilaisia soittotekniikoita ja muita tulkintakeinoja. Lopuksi esittelen kaikki viisi jatkotutkintokonserttia ja summaan prosessin myötä syntyneet kokemukset.

Esittelen instrumentteja ja tulkintakeinoja jatkotutkintokonserteissa tallennettujen kappaleiden katkelmien sekä nuotinnosten avulla. Ääninäytteet löytyvät tekstin lomasta, ja niitä voi kuunnella painamalla soittimen play-nappulaa. Jos ääninäytteillä esiintyy lisäkseni avustajia, olen maininnut sen kappaleiden tietojen yhteydessä. Nuottiesimerkit avautuvat nuottikuvaketta klikkaamalla. Jokaisen jatkotutkintokonsertin esittelyn yhteydessä on kuunneltavissa ja katseltavissa kaksi konsertin kappaletta. Tekstin liitteenä on myös nuotteja ja nuotinnoksia, joiden pohjalta kappaleiden sovitukset ovat syntyneet.

Tekstissä esiintyy muutamia termejä, joiden merkitykset selviävät klikkaamalla Internet-sivustolle johtavia linkkejä. Sisällysluettelo avautuu otsikon alta löytyvää kuvaketta painamalla.

Sisällysluettelo

1 Johdanto
1.1 Musiikillinen tausta
1.2 Opinnot Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla
1.3 Toiminta muusikkona
1.4 Työskentelymetodi
1.5 Sointimaailman muotoutuminen

2 Soittimet

2.1 Viulu
2.2 Alttoviulu
2.3 Oktaaviviulu
2.4 Barokkiviulu
2.5 Viisikielinen viulu

3 Tulkintakeinot

3.1 Muuntelu ja improvisaatio
3.2 Agogiikka
3.3 Intonaatio
3.4 Aksentointi ja puntitus
3.5 Koristelu
3.6 Moniäänisyys
3.7 Vibrato
3.8 Jousiperkussio
3.9 Hyppyjousitukset – spiccato, sautillé ja ricochet
3.10 Arpeggio-soitto
3.11 Pizzicato
3.12 Huiluäänet
3.13 Glissando
3.14 Sul ponticello
3.15 Tulkintakeinojen yhdistäminen - Järvenkylän paimenpolska ja Lyyrinen polska

4 Tutkintokonsertit

4.1 Tarinoita
4.2 Kohtaamisia
4.3 Sattumia
4.4 Yxi Tarpeellinen Nuotti-Kiria
4.5 Viulutalkoot

5 Lopuksi
Kiitokset

Lähteet