Polska

Polska on 1600-luvun lopulla Suomeen tullut paritanssi, jota on myöhemmin myös tanssittu piirissä tai ketjussa (piiripolska, ketjupolska). 1700 - 1800-luvuilla se muodosti menuetin kanssa usein pienen sarjan.

Puolaisen tanssimusiikin sävelmät alkoivat levitä 1500-luvulla muualle Eurooppaan ("Polnische Tänze"). Polska levisi Puolasta Ruotsiin 1500-luvun loppupuoliskolla. Ruotsalainen Sigismund oli jonkin aikaa molempien maiden kuninkaana, joten kulttuurisuhteet olivat vilkkaat.

Suomessa polska on ollut suosittu erityisesti häätanssina. Polskaa soitettiin 1600-luvulta lähtien varsinkin viululla. Soitinpolskien ohella myös polskalaulut, polskarallatukset olivat yleisiä.

Polska oli pelimannimusiikin valtalaji 1700-luvulla erityisesti Länsi-Suomessa. Polska oli tuolloin myös usein yleisnimitys tanssimiselle.

Puolalaisiin tansseihin viittaa polskan ohella myös poloneesi, joka aikanaan usein sotkettiinkin polskaan.

Vanhimmista säilyneistä nuottikokoelmista erityisesti Samuel Rinta-Nikkolan kokoama nuottikirja 1800-luvun alusta koostuu pelkästään polskasävelmistä.

Lisää polskasta:

Erkki Ala-Könni: Suomalainen polska. 1956/1982. >>

Artikkelit:

Erkki Ala-Könni: Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirja. Kalevalaseuran vuosikirja 39, s. 203-214. 1959 >>

Äänitteet:

Suomalainen polska -kirjan näytteet >>

Johannes Järvelä: Keskipohjalainen polska (järvelä _johannes_sksa 119_18 keskipohjalainen polska)

Elias Kentala: Madetojan polska (kentala_elias sksa 118_22 madetojan polska)

Eemeli Nurmela: Hauranmaan polska (nurmela_eemeli sksa 119_21 hauranmaan polska)

Vihtori Hiivanainen: Suupohjalaisia polskia (hiivanainen vihtori sksa 120_15 suupohjalaisia polskia)

Nuottikokoelmia:

Matti Mäkelä (toim.): Polskan parhaita. Suomalaisia polskasävelmiä Erkki Ala-Könnin kokoelmista 1941-1977. Kaustinen: Kansanmusiikki-instituutti 2000.