Purpuri

Purpuri on usean tanssin muodostama tanssiketju. 1800-luvun puolivälissä se yleistyi kansanomaisena tanssina, Keski-Pohjanmaalla nimellä se tunnetaan nimellä purppuri. Sanan alkuperä on ranskankielen sanassa potpourri. Pisimmillään häissä tanssittu purpuri saattoi kestää kaikkine vuoroineen neljäkin tuntia.

Purpuri oli Keski-Pohjanmaan ja sen lähialueiden ohella suosittua myös Satakunnassa, Hämeessä sekä Uudenmaan ja Turunseudun ruotsinkielisillä alueilla.

Purpuri alkoi johdantotanssilla, purpurin aloituksella. Sen jälkeen seurasi keskimäärin kymmenkunta erilaista vuoroa, jotka olivat alkujaan lainattu kansainvälisistä seuratansseista. Vuoroissa saattoivat tansseina olla poloneesi, valssi, galoppi (hoppatahti), marssi, figure (fikuleeri) jne. Varsinaisten vuorojen väleissä saatettiin tanssia ns. välivuorona usein angleesia. Yhteistä eri purpureissa oli se, että ne alkoivat ja päättyivät poloneesilla tai marssilla.

Musiikkina purpureissa oli polskia ja poloneeseja lukuunottamatta uudemman kerrostuman musiikkia.

Purpurit kehittyivät eri paikkakunnilla oman muotoisikseen. Niinpä nykyisin tunnetaan mm. Lohjan purpuri, Haapaveden purpuri, Kaustisen purpuri jne.

Esimerkkeinä purpurien rakenne Vihdistä, Kaustiselta ja Toholammilta

Vihti:

Ulosajaminen eli lanttuloora

Ankeleesi

Pujotus

Ankeleesi

Naputus

Ankeleesi

Kättely

Ankeleesi

Fikuneeraaminen

Ankeleesi

Polska

Ankeleesi

Marssi

Loppumarssi

Kaustinen:

Aloitus

- 1. ristaus

- Ristaus eli 1. hoppatahti

- Ristaus eli 2. hoppatahti

Silia valssi

Parinvaihtovalssi

Fikuleeri

Ristaus eli hoppatahti

Marssi eli viimeinen ristaus

Toholampi (F. Oskari Hotakaisen mukaan)

Alkumarssi

Harvatahtinen ristaus

Tavallinen ristaus

Tihiä ristaus

Ottofalssi

Ympärysfalssi

Yleinen falssi

Fikuleeri

Tavallinen ristaus

Loppumarssi ja rahapolska