Viisikielisellä kanteleella Haapaveden tyyliin

Tekijä: 
Outi Linnaranta
Julkaisuvuosi: 
2003

Antti Rantonen (1877–1961) sai tutkija Armas Otto Väisäseltä lisänimen "Väinämöisen nuorimmainen poika", koska häntä pidettiin sotien jälkeen Suomen ainoana viisikielisen soittajana, vaikkei tämä aivan pitänyt paikkaansa. Antti Rantonen oli aikansa julkkis ja Haapavetinen viisikielisen kanteleen soittotekniikka tunnetaankin nykyisin "rantos-tekniikkana".

Näillä sivuilla haluan johdattaa Sinut haapavetisen viisikielistekniikan perusteisiin. Mukana on myös ennen julkaisematonta ohjelmistoa, joka soveltuu varhaiskasvatuksessa käytettäväksi.

Tarkemmin voit perehtyä Antti Rantosen ja muiden haapavetisten viisikielisen soittajien tekniikkaan ja ohjelmistoon kirjassa "Väinämöisen nuorimmaiset. Viisikielisellä kanteleella Haapaveden tyyliin" (Toim. Outi Linnaranta; Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto 2002).

Soinnut

Opettele ensin soinnut. Ne on nimetty sointuasteiden mukaan. Esimerkiksi C-duurissa I aste tarkoittaa siis C-duurisointua, IV F-duuria jne. Mikäli aloittelet viisikielisen kanteleen soittoa, sinulle riittää kun opettelet soinnut I, IV ja V sekä sointujen ja näppäilyn vuorottelun. Lopussa olevan ohjelmiston voit soittaa näitä käyttäen.

Nuottiin on kirjoitettu soinnun melodiasävel (tavallisella nuottipäällä), joka soi soinnusta voimakkaimpana. Soinnun soittaa oikean käden etusormi vetäisten osan kielistä tai kaikki kielet soimaan. Sointuote ilmenee nuottiviivaston päällä olevasta sointuasteen merkistä. Sointuote on sama, kunnes toisin ilmoitetaan.

Soita ensimmäisen asteen sointu (nuotissa merkitty I) sammuttamalla kieli 2 vasemmalla nimettömällä ja kieli 4 etusormella. Sointu I4 saadaan nostamalla tästä etusormi ylös.

Ykkössointu, ylhäältä

Soita toisen asteen sointu (nuotissa II) sammuttamalla kieli 1 vasemmalla nimettömällä, kieli 3 keskisormella ja kieli 5 etusormella.

Soita viidennen asteen sointu (nuotissa V) sammuttamalla kieli 1 vasemmalla nimettömällä, kieli 3 keskisormella ja kieli 4 etusormella. Soinnun V7 saat nostamalla tästä etusormen ylös eli myös kieli 4 soi. Soinnun V4 saat nostamalla soinnusta V nimettömän ylös.

Kakkos- ja viitossointu, ylhäältä

Soita neljännen asteen sointu (nuotissa IV) sammuttamalla kieli 1 vasemmalla nimettömällä, kieli 3 keskisormella ja kieli 4 etusormella. Soinnun IV6 saat nostamalla nimettömän ylös. Soinnun IV9 saat nostamalla soinnusta IV etusormen ylös.

Nelossointu, ylhäältä

Soinnun ja näppäilyn vuorottelu

Paitsi että vasemman käden sormet sammuttavat sointuun kuulumattomat sävelet, ne välillä näppäävät melodiaääniä. Tämä tapahtuu yleensä soinnun vaihtuessa. Kun sointuja ja näppäilyä yhdistetään, kuulostaa soitto vähistä sävelistä huolimatta kiinnostavalta. Näppäilty ääni on merkitty nuottiin rastipäisenä.

Soitan seuraavalla videolla saman melodian ensin näppäillen, sitten pelkästään soinnuilla ja lopuksi näitä yhdistellen.

Älä itke iliman syytä 1, ylhäältä

Soinnut I, IV ja V ovat pääsointuja, joilla periaatteessa saa soitettua kaikki melodiat. Kutsun muita sointuja (II, V7, V4, IV6 ja IV9) lisäsoinnuksi. Niitä voi käyttää korvaamaan pääsointuja.

Seuraavalla videolla käytän lisäsointuja korvaamaan sointuja IV ja V.

Älä itke iliman syytä 2 - lisäsoinnut, ylhäältä

Kun yhdistelet eri tavoin pää- ja lisäsointuja, näppäilyä ja melodian muuntelua, voit soitella samaa sävelmää loputtomiin eri tavoin.

Älä itke iliman syytä 3 - melodinen variointi, edestä

Korut

Taitavampi soittaja voi sointujen ja näppäilyn lisäksi vielä tehdä erilaisia koruja. Näitä saa myöhästämällä vasemman käden sormien asettamista paikalleen ja vetäisemällä etuottona oikealla etusormella kielet soimaan. Antti Rantosen soitosta löytyy useita esimerkkejä tällaisista koruista.


 

Korut, ylhäältä

Muuntelu

Antti Rantonen on ollut mestari kansanomaisessa muuntelussa. Hyvä esimerkki tästä on kappale Runosävelmä, joka on nauhoitettu Rantoselta kolmesti. Tarkastele esimerkiksi a-säkeen toista tahtia, jossa sointujen vaihdoilla, näppäilyn ja sointujen vaihtelulla, melodisella muuntelulla ja koruilla melodia kuulostaa joka kerta erilaiselta. (Tahtinumerot viittaavat kirjan sivuihin 26–27.)

Runosävelmä

Versio 1, tahti 2

Versio 1, tahti 4

Versio 1, tahti 10

Versio 2, tahti 2

Versio 2, tahti 4

Seuraavalla videolla soitan ylläolevat viisi esimerkkiä peräkkäin.

Runosävelmä, ylhäältä

Maaherran polska

Voit verrata kahta soittamaani versiota Antti Rantosen kappaleesta Maaherran polska. Videoilla on eri kuvakulma, jotta voit tarkastella soittoasentoa ja tekniikkaa.

Maaherran polska, edestä

Maaherran polska, etuviistosta

Helppoa ohjelmistoa

Rantosen käyttämää tekniikkaa voi soveltaa kaikkeen viisikielisellä kanteleella soitettavaan musiikkiin. Olen koonnut tähän joitakin helppoja, varhaiskasvatukseen sopivia runosävelmiä, jotka olen kirjoittanut Antti Rantosen tekniikalle sovellettuna. Nuottikuvasta löytyy ohje käytettävistä soinnuista ja näppäiltävistä äänistä. Samaan tapaan voit itsekin etsiä uutta materiaalia soitettavaksi. Sanat voit valita käyttötarkoituksen mukaan. Mikä tahansa kalevalamittainen teksti käy.

Sävelmä 1


 

Sävelmä 2


 

Sävelmä 3


 

Sävelmä 4


 

Sävelmä 5


 

Sävelmä 6


 

Sävelmä 7


 

Sävelmä 8


 

Sävelmä 9


 

Sävelmä 10


 

Sävelmä 11


 

Sävelmä 12


 

Sävelmä 13


 

Sävelmä 14


 

Sävelmä 15


 

Sävelmä 16