{"id":1906,"date":"2021-01-14T17:14:01","date_gmt":"2021-01-14T15:14:01","guid":{"rendered":"https:\/\/etno.net\/?page_id=1906"},"modified":"2021-05-04T13:11:53","modified_gmt":"2021-05-04T11:11:53","slug":"musiikin-muisti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/etno.net\/en\/musiikin-muisti","title":{"rendered":"The Memory of Music"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

The Memory of Music<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Musiikin muisti -sarjan kautta voit sukeltaa suomalaisen kansanmusiikin historiaan. Sarjasta on ilmestynyt kolme tuotantokautta.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Musiikin muisti 1 – Suomalaisia kansansoittimia, 2000-luvun musiikkia<\/a><\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Musiikin muisti 2 – Lauluja menneilt\u00e4 ajoilta<\/a><\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Musiikin muisti 3 – suomenruotsalaisten, romanien ja saamelaisten lauluperinteet<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Saamelaisia (Johannes Schefferuksen teoksessa Lapponia, 1673)<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Musiikin muistia ovat olleet ideoimassa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhm\u00e4, Suomen keskeiset\u00a0kansanmusiikkij\u00e4rjest\u00f6t, tutkijat\u00a0ja\u00a0eturivin kansanmuusikot, jotka my\u00f6s esiintyv\u00e4t sarjassa.<\/span><\/p>\n

Illume Oy on elokuvatuotantoyhti\u00f6, jolla on pitk\u00e4 kokemus etnografisen elokuvan tuotannosta. Kahden ensimm\u00e4inen tuotantokauden toteutukseen osallistunut teknistaiteellinen ty\u00f6ryhm\u00e4 koostuu pitk\u00e4n linjan elokuva-ammattilaisista ja \u00e4\u00e4nityksen osalta Sibelius-Akatemian \u00e4\u00e4niteknologian ammattilaisista. P\u00e4\u00e4k\u00e4sikirjoittaja, professori emeritus Heikki Laitinen on laaja-alainen ja ennakkoluulottomasti kansanmusiikkia tarkasteleva asiantuntija.<\/span><\/p>\n

Sarjan toinen k\u00e4sikirjoittaja Mirja Metsola on dokumentaristina ja TV-toimittajana ty\u00f6skennellyt etnografisten aiheiden ja my\u00f6s kansanmusiikin parissa useita vuosikymmeni\u00e4. H\u00e4n on vastannut sarjan tuotantojen ohjauksesta.<\/span><\/p>\n

Suomenruotsalainen musiikki, romanimusiikki ja saamelaismusiikki vaativat kohdennettua asiantuntemusta, jota ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 edustavat kuhunkin musiikkiperinteeseen erikoistuneet tohtoritason tutkijat: saamelaismusiikin tuntija on Marko Jouste Oulun yliopiston Giellagas-instituutista, suomenruotsalaiset laulut l\u00f6ysi Niklas Nyqvist, jonka ty\u00f6paikka on Finlands Svenska Folkmusikinstitut vid Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland, ja romanien sarjan suunnitteli yhdess\u00e4 muusikoiden kanssa Risto Blomster, joka ty\u00f6skentelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa. Jokainen muusikko toi\u00a0sarjaan\u00a0mukanaan omaa traditiotaan ja persoonallista ilmaisuaan.<\/span><\/p>\n

Kuvauspaikkana on ollut sek\u00e4 ensimm\u00e4isen tuotantokauden soitinsarjassa vuonna 2009 ett\u00e4 romanilaulujen sarjassa vuonna 2014 Sibelius-Akatemian Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen entisen navetan konserttitila, jonka yhteydess\u00e4 on \u00e4\u00e4nitysstudio. Saamelaismusiikki kuvattiin vuonna 2014 Inarissa sijaitsevassa kulttuurikeskus Sajoksessa paikallisten ammattilaisten kanssa. Suomenkielinen laulusarja toteutettiin\u00a0vuonna 2011 Jorma Panulan s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Piiparilassa, joka on luonteeltaan kansallisromanttinen milj\u00f6\u00f6. Suomenruotsalaisen musiikin taltiointeihin vuonna 2014 antoi tunnelmalliset puitteet\u00a0Leonora ja Yrj\u00f6 Paloheimon s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle kuuluva Ala-Kuninkalan huvila, jossa on s\u00e4ilytetty alkuper\u00e4inen huvilakalustus.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Suomenruotsalaissarjan esiintyji\u00e4 Ala-Kuninkalan salissa. Nylands folkmusikf\u00f6reningenin lapsiryhm\u00e4n kanssa tehtiin leikkis\u00e4 h\u00e4\u00e4kohtaus. Muusikot vas. Juulia Salonen, Marianne Maans, Mikael Fr\u00f6jd\u00f6 ja Maria Kalaniemi. (Kuva: Mirja Metsola)<\/em><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Yhteisty\u00f6kumppaneita ja rahoittajia:<\/strong> Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta koko sarjassa aktiivinen toimija ja alkuunpanija on ollut kansanmusiikin aineryhm\u00e4, jonka ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 on ollut mukana mm. Anna-Kaisa Liedes. Tukea ovat antaneet my\u00f6s Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian aineryhm\u00e4 ja Kallio-Kuninkalan kurssikeskus, Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland ja sen piiriss\u00e4 toimivat Finlands Svenska Folkmusikinstitut ja SLS Arkiv, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja sen Kansanrunousarkisto, tutkijat, kuva- ja \u00e4\u00e4nitearkistot, Kansanmusiikin ja Kansantanssin edist\u00e4miskeskus (levitt\u00e4j\u00e4), Svenska Kulturfonden, Konstsamfundet, Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6, Fredrik Pacius Minnesfond ja Musiikin edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6. Tukijoita ja tietol\u00e4hteit\u00e4 ovat olleet my\u00f6s Saamelaisparlamentti, Kulttuurikeskus Sajos, Joonas Saari, Lapin elokuvakomissio, Inarin kunta, YLE S\u00e1pmi, Pirita N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rvi, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Erkki Feodoroff, Saamelaismusiikin keskus, Anu Magga, Saamelaisalueen l\u00e4\u00e4nintaiteilija Anna N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rvi-L\u00e4nsman, Anna Morottaja ja Suvi Kivel\u00e4, toimittaja Raila Halmetoja, Romano mission henkil\u00f6kunta, Tuula \u00c5kerlund ja Mertsi Valerius, Brage-yhdistys, Nylands folkmusikf\u00f6rening ja Heidi Palmu, Leonora ja Yrj\u00f6 Paloheimon s\u00e4\u00e4ti\u00f6 sek\u00e4 lukuisat yksityishenkil\u00f6t, jotka ovat avustaneet tuotantoa sen eri vaiheissa.<\/span><\/p>\n

Musiikin muisti -sarja liittyy saumattomasti aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n suojeluun.<\/span><\/p>\n

YK:n kulttuuri- ja tiedej\u00e4rjest\u00f6 Unescon aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen on ratifioinut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 152 valtiota, ja Suomi liittyi joukkoon vuonna 2014. Aineettomaksi kulttuuriperinn\u00f6ksi katsotaan ilmi\u00f6t, jotka periytyv\u00e4t edellisilt\u00e4 sukupolvilta ja s\u00e4ilyv\u00e4t el\u00e4vin\u00e4. T\u00e4llaisia voivat olla esimerkiksi suullisen perinteen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja rituaalit sek\u00e4 niiden pohjalta syntyneet laulut ja\u00a0runot. Musiikin muisti -sarjan tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 eri yhteis\u00f6jen, ryhmien ja yksil\u00f6iden aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n kunnioittamista, s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kirjallisuutta<\/strong><\/h3>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Asplund, Hoppu, Laitinen, Leisi\u00f6, Saha, Westerholm: Suomen musiikin historia. Suomen kansanmusiikki runonlaulajista mestaripelimanneihin<\/em>, WSOY 2006<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Panu Pulma + ty\u00f6r.: Suomen romanien historia<\/em>, SKS 2012<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

\u00c5berg-Blomster: Suomen romanimusiikki<\/em>, SKS 2006<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Marko Jouste: Tull\u00e2\u010dalmaa\u0161 kird\u00e2\u010d\u010dij \u00b4tulisilmill\u00e4 lenteli\u00b4. <\/em>Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ymp\u00e4r\u00f6ivien kulttuurien vuorovaikutuksessa. V\u00e4it\u00f6skirja. Tampereen yliopisto 2011<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Marko Jouste, Elias Mosnikoff ja Seija Sivertsen: Maadd\u00e2r\u00e4\u00e4’jji leeu’d<\/em> – Esivanhempien leu’ddit. Saamelaismuseo Siida ja Kansanmusiikki-instituutti 2007<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Son vu\u00e4inn – H\u00e4n n\u00e4kee – Kolttasaamelaisten leuddeja Kuolasta<\/em>. Maailman musiikin keskus 2007<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Niklas Nyqvist: Fr\u00e5n bondson till folkmusikikon<\/em>: Otto Andersson och formandet av \u201dfinlandssvensk folkmusik\u201d. \u00c5bo Akademi Humanistiska fakulteten, Musikvetenskap 2007<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

H\u00e4ggman, Ann-Mari: Magdalena p\u00e5 k\u00e4llebro.<\/em> En studie i finlandssvensk vistradition med utg\u00e5ngspunkt i visan om Maria Magdalena. Helsingfors: Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland 1992<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Stenius, Henrik 1991: Massr\u00f6relser och folklorism. I Musik s\u00e5ng Fest. <\/em>De finlandssvenska s\u00e5ngfesterna som kulturf\u00f6reteelse och impulsgivare. 1891-1991. Jakobstad: Finlands svenska s\u00e5ng- och musikf\u00f6rbund.<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Hans Martins nygamla<\/em> sk\u00e4rg\u00e5rd<\/em>. Ser man efter hur den finlandssvenska popul\u00e4rmusiken har konstruerats i ballader, visor, s\u00e5nger och schlagertexter… www.netikka.net\/sek\/docs\/skargard.pdf<\/em><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Musiikin muisti Musiikin muisti -sarjan kautta voit sukeltaa suomalaisen kansanmusiikin historiaan. Sarjasta on ilmestynyt kolme tuotantokautta. \u00a0 Musiikin muisti 1 – Suomalaisia kansansoittimia, 2000-luvun musiikkia Musiikin muisti 2 – Lauluja menneilt\u00e4 ajoilta Musiikin muisti 3 – suomenruotsalaisten, romanien ja saamelaisten lauluperinteet \u00a0 Saamelaisia (Johannes Schefferuksen teoksessa Lapponia, 1673) Musiikin muistia ovat olleet ideoimassa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1906","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1906","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1906"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1906\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1906"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}