{"id":2109,"date":"2021-01-29T16:35:29","date_gmt":"2021-01-29T14:35:29","guid":{"rendered":"https:\/\/etno.net\/?page_id=2109"},"modified":"2021-08-27T14:16:47","modified_gmt":"2021-08-27T12:16:47","slug":"romanien-lauluperinne","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/etno.net\/en\/musiikin-muisti\/musiikin-muisti-3\/romanien-lauluperinne","title":{"rendered":"Musiikin muisti 3: romanien lauluperinne"},"content":{"rendered":"<div data-elementor-type=\"wp-page\" data-elementor-id=\"2109\" class=\"elementor elementor-2109\" data-elementor-post-type=\"page\">\n\t\t\t\t\t\t<section class=\"elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-b81f744 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default\" data-id=\"b81f744\" data-element_type=\"section\" data-e-type=\"section\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-container elementor-column-gap-default\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-a007d49\" data-id=\"a007d49\" data-element_type=\"column\" data-e-type=\"column\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-widget-wrap elementor-element-populated\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-a4a20cd elementor-widget elementor-widget-heading\" data-id=\"a4a20cd\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"heading.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t<h1 class=\"elementor-heading-title elementor-size-default\">Musiikin muisti 3: romanien lauluperinne<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-06e6dba elementor-widget elementor-widget-spacer\" data-id=\"06e6dba\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"spacer.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-spacer\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-spacer-inner\"><\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-feaab7c elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"feaab7c\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/en\/musiikin-muisti\/musiikin-muisti-3\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"https:\/\/etno.net\/musiikin-muisti\/musiikin-muisti-3\">\u2190 Musiikin muisti 3<\/a><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:list --><\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"#vanha-modaalinen-laulu\" data-type=\"internal\" data-id=\"#vanha-modaalinen-laulu\">Vanha modaalinen laulu<\/a><\/li>\n<li><a href=\"#rekilaulu\" data-type=\"internal\" data-id=\"#rekilaulu\">Rekilaulu<\/a><\/li>\n<li><a href=\"#uusimittainen-laulu\">Uusimittainen laulu<\/a><\/li>\n<\/ul>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-23d77a4 elementor-widget elementor-widget-spacer\" data-id=\"23d77a4\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"spacer.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-spacer\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-spacer-inner\"><\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-5a1c8e0 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"5a1c8e0\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<blockquote class=\"wp-block-quote is-style-default\">\n<p><strong><em>&#8221;Koskien Tattareita ja Lappalaisia, on Kuninkaallisen majesteetin armollisin asetus, ettei heit\u00e4 voi siet\u00e4\u00e4 ja majoittaa (Asetus vuodelta 1666).&#8221;<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong><em>&#8221;Heill\u00e4 on oma kieli, omat tavat ja menot kaikissa eri maissa \u2013 taipumattomalla sitkeydell\u00e4 he ovat voineet s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kansalliset ominaisuutensa.&#8221;<\/em><\/strong><\/p>\n<p><cite>Romanikulttuurin ensimm\u00e4inen tutkija Artur Thesleff (1871-1920). Mustalaisten asemaa k\u00e4sitellyt komiteamietint\u00f6 vuodelta 1896.<\/cite><\/p>\n<\/blockquote>\n<p><!-- \/wp:quote --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Romanit eli mustalaiset, tattarit, kaaleet ovat l\u00e4ht\u00f6isin Luoteis-Intiasta, jossa he vaelsivat kansainvaellusten jaloissa l\u00e4nteen. Suomeen romaneita on tullut 1500-luvulta l\u00e4htien sek\u00e4 l\u00e4ntist\u00e4 ett\u00e4 it\u00e4ist\u00e4 reitti\u00e4, autonomian aikana usein juuri Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja runsaasti toisen maailmansodan j\u00e4lkeen evakkoina. Romaneilla on ollut perinteisesti omat elinkeinonsa, hevosten hoito, kaupustelu, pl\u00e4kkisep\u00e4n ty\u00f6t, pitsinvirkkaus ja povaus. Romanit eliv\u00e4t yhteisty\u00f6suhteessa maaseudun torppareiden ja pientilallisten kanssa, jotka majoittivat heit\u00e4 talvisaikaan ja saivat vastineeksi ty\u00f6panoksen. Mutta jo 1970-luvulla valtaosa romaneista asui kaupungeissa.\u00a0Nyky\u00e4\u00e4n romanit toimivat perinteisten ammattiensa ohella usein esimerkiksi palvelualoilla. Romanien oma aktiivisuus oman kulttuurin ja kielen s\u00e4ilytt\u00e4miseksi on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Romaniasioita alkoi ensin hoitaa Mustalaisl\u00e4hetys, nyk. Romano Missio. Suomen Mustalaisyhdistys perustettiin vuonna 1967 ja nykyisin romaneilla on useita muitakin omia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>T\u00e4yden kansalaisuuden romanit ovat saavuttaneet vasta 1990-luvulta l\u00e4htien. Suomessa romaneita on noin 10 000, Ruotsissa on suomenkielisi\u00e4 romaneita useita tuhansia.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Romanien kulttuuri ja kieli on haluttu s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 omina, niit\u00e4 vaalitaan. Lauluissakin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 se, kuka laulaa, ja mist\u00e4 saa laulaa.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Romanimusiikin kirjo on suuri, alkaen Unkarin primas-tyyleist\u00e4 Romanian orkestereihin, Ven\u00e4j\u00e4n mustalaiskuoroihin, Espanjan flamencoon. Suomessakin tunnetaan romaniyhtyeit\u00e4,\u00a0romani-iskelm\u00e4laulajia ja helluntaiher\u00e4tyksen svengaavien hengellisten laulujen esityksist\u00e4. Musiikin muisti -sarjan n\u00e4ytteet ovat yksinkertaisia lauluesityksi\u00e4, suurin osa s\u00e4estyksett\u00f6mi\u00e4 mutta mukana joissakin my\u00f6s kitaras\u00e4estys. N\u00e4m\u00e4 edustavat romanimusiikin vanhinta kerrostumaa Suomessa ja lyriikoiltaan tyypillisi\u00e4 aiheita ja muistuttavat my\u00f6s Baltian mustalaisten lauluperinnett\u00e4.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Eri maiden romanimusiikkeja yhdist\u00e4\u00e4 esitystapa, jossa kuuluvinta on esitystapa eli intonaatio. Sen ajatellaan olevan perua heimon kaukaisesta l\u00e4ht\u00f6maasta. S\u00e4velmist\u00f6lt\u00e4\u00e4n romanimusiikki on l\u00e4hes aina lainaa paikalliselta valtav\u00e4est\u00f6lt\u00e4. Niin my\u00f6s Suomessa. S\u00e4velmist\u00f6 on kuitenkin muuntunut romanien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja esimerkiksi Suomessa romanien suosimat rekilaulut tunnistaa romanien laulamiksi usein my\u00f6s melodiikastaan. Romanilauluosioissa on n\u00e4ytteit\u00e4 vanhemmasta modaalisesta melodiikasta, korus\u00e4velist\u00e4, glissandoista, kurkunp\u00e4\u00e4vibratosta ja uudemmista tonaalisista tyyleist\u00e4, rekilaulusta ja uusimittaisesta laululusta, joukossa romanin- ja suomenkielisi\u00e4 lauluja. S\u00e4estyksen mukaantulo on karsinut vapaarytmisyytt\u00e4 romanimusiikista, mutta se on yh\u00e4 poikkeavaa muusta kansanmusiikista ja valtav\u00e4est\u00f6nkin parissa &#8211; Hilja Gr\u00f6nforsin konserteissa on varsin laajapohjainen yleis\u00f6!<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Laulajat:<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Hilja Gr\u00f6nfors<\/strong> on t\u00e4m\u00e4n hetken valovoimaisin ja my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti tunnettu romanien perinteisen musiikin esitt\u00e4j\u00e4 ja my\u00f6s perinteen ker\u00e4\u00e4j\u00e4. H\u00e4net on ty\u00f6st\u00e4\u00e4n palkittu mm. mestarikansanlaulajan arvonimell\u00e4, Etno-emmalla ja Suomi-palkinnolla. Yhtyeens\u00e4 Lat\u0161o D\u017eintan kanssa h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 perinteist\u00e4 romanimusiikkia.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Kalle Gr\u00f6nfors<\/strong>, Hiljan veli, on esiintynyt l\u00e4hinn\u00e4 perhepiiriss\u00e4 ja toisinaan yhdess\u00e4 Hiljan kanssa. H\u00e4n mielell\u00e4\u00e4n s\u00e4est\u00e4\u00e4 esityksi\u00e4\u00e4n kitaralla.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Anette \u00c5kerlund <\/strong>on ensimm\u00e4inen Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhm\u00e4n romaniopiskelija. H\u00e4n laulaa romanimusiikkia, perinteisi\u00e4 lauluja, gospelia ja flamencolaulua.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Daavid Hagert <\/strong>on kasvanut musiikkiperheess\u00e4 ja oppinut romanien perinnelaulut ja Suomi-iskelm\u00e4n klassikot kotipiiriss\u00e4, ja on jo esiintynyt useissa konserteissa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-f6c2462 elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider\" data-id=\"f6c2462\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"divider.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-divider\">\n\t\t\t<span class=\"elementor-divider-separator\">\n\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-e37c6e8 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"e37c6e8\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<h2 id=\"vanha-modaalinen-laulu\">Vanha modaalinen laulu<\/h2>\n<p><!-- \/wp:heading -->\n\n<!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Modaalisen melodiikan perusteena on luonnollinen molliasteikko. S\u00e4velm\u00e4t eiv\u00e4t ole kiinteit\u00e4, vaan niit\u00e4 voi \u201dmallata\u201d, eiv\u00e4t ole duuria tai mollia. Improvisatorisuus laulujen teksteiss\u00e4 on luonteenomaista.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:video --><\/p>\n<figure class=\"wp-block-video\"><video src=\"https:\/\/media.etno.net\/sites\/default\/files\/video\/musiikinmuisti_3_romanit_1_vanha_modaalinen_laulu.mp4\" poster=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/vlcsnap-2021-02-01-15h51m48s122.png\" controls=\"controls\" width=\"auto\" height=\"auto\" data-mce-fragment=\"1\"><\/video><\/figure>\n<p><!-- \/wp:video -->\n\n<!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Hiljan nuoruudessa 1960-luvulla mustalaiset &#8211; my\u00f6s Hilja itse &#8211; viel\u00e4 muuttivat usein, ja laulu raikui k\u00e4rryiss\u00e4, reess\u00e4 ja aina milloin oltiin yhdess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 laulua lauloivat vanhat naiset, 40-50-vuotiaat. Koskaan sit\u00e4 eiv\u00e4t laulaneet miehet. Romanilauluissa on tarkkaan eroteltu miesten ja naisten laulut. Koskaan ei sanottu tarkkaan, jokainen hoksasi ne itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Mustalaislaulujen usein toistuva vankilassa olon ahdistus liittyy vanhempien, 1800-luvun\u00a0laulujen syntyaikoihin. Irtolaislakien perusteella kuljeskelevasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 rangaistiin, ja usean romanimiehen tai -naisen kohtalo oli joutua ilman oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 suljetuksi ty\u00f6laitokseen.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>1. <strong>Voi ruusuni,<\/strong> vanha balladi<br \/><strong>Hilja Gr\u00f6nfors<\/strong><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-837f6bc elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"837f6bc\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Voi ruusuni, voi ruusuni, voi punaruusuni<br \/>Voi miksi n\u00e4inkin varhain sin\u00e4 vaalenit, voi punaruusuni<br \/>Voi \u00e4itini, voi \u00e4itini, voi\u00a0oma minun \u00e4itini<br \/>Voi miksette t\u00e4t\u00e4 lasta silloin heitt\u00e4nyt tonne meren syvyyksiin.<br \/>Oi jos min\u00e4 saisin kaikki kyyneleet koota yhteen astiaan<br \/>Niin niill\u00e4 min\u00e4 voisin kostuttaa saisi n\u00e4it\u00e4 el\u00e4m\u00e4ni\u00a0ruusuja.<br \/>Voi vapavus, voi vapavus, kun sullen arvova min\u00e4 antanut en<br \/>Vain nyt m\u00e4 tulin vankina sen huomaamaan miten kallis on mun vapavuteni.<br \/>Mutta koittaahan se viel\u00e4 kerran sellainen aika ett\u00e4 portit meillen avataan<br \/>Ja heti kun m\u00e4 p\u00e4\u00e4sen t\u00e4\u00e4lt\u00e4 vapauteen niin heti rienn\u00e4n sinun luoksesi.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-295380a elementor-widget elementor-widget-image\" data-id=\"295380a\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"image.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"405\" height=\"228\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/romanit_kuva_02.png\" class=\"attachment-large size-large wp-image-2012\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/romanit_kuva_02.png 405w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/romanit_kuva_02-300x169.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/romanit_kuva_02-64x36.png 64w\" sizes=\"(max-width: 405px) 100vw, 405px\" \/>\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-a1dce50 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"a1dce50\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Romanien tanssityyli on tullut tutuksi suomalaisille l\u00e4hinn\u00e4 elokuvista. Kiertolaisel\u00e4m\u00e4\u00e4 viett\u00e4neet muistavat rytmikk\u00e4\u00e4n tyylin johon liittyi &#8221;teppausta&#8221;, sormien napsutusta ja taputuksia. Paritanssin yleistyess\u00e4 romanit siirtyiv\u00e4t tanssilavoille ja her\u00e4ttiv\u00e4t huomiota tanssiessaan varsin intensiivisesti ja kurinalaisesti salin seinustoja kiert\u00e4v\u00e4n tango-tanssitavan, jossa loistivat sulavalla tyylill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h2><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/h2>\n<p>Romanipojat olivat &#8221;hyvi\u00e4 viem\u00e4\u00e4n&#8221; ja haluttuja tanssikavaljeereja my\u00f6s valkolaisten parissa.<\/p>\n<h2><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/h2>\n<p><em>Ma saven mansa<\/em> liittyy vanhaan, jo kadonneeseen tanssikulttuuriin. Se on tytt\u00f6jen laulu pojille.<\/p>\n<p>2.\u00a0<span style=\"font-weight: bolder\">Ma saven mansa,\u00a0<\/span>Romanikielinen laulu tanssimisesta<br \/><span style=\"font-weight: bolder\">Anette \u00c5kerlund<\/span><\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-76bbe31 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"76bbe31\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><span style=\"font-style: oblique\">Ma saven mansa, me tsellaa kutti, tsellaa kutti romanes.<\/span><\/p>\n<p>Terne tsaave hin fiina ta vilka, naaka joon na biivena sakko khoorenna.<\/p>\n<p>Kun mekken maan arre, ta phiraven to phuutar<br \/>me tsikavaa mo illiba tumenge<br \/>Kun naahan touva tsurijenge, diiben vaan tumenge vaan<br \/>rattesko pertiba tumenge<br \/>Ma saven mansa, me tsellaa kutti, tsellaa kutti romanes.<br \/>Terne tsaave hin fiina ta vilka, naaka joon na biivena sakko khoorenna.<br \/>\u00c4l\u00e4k\u00e4\u00e4h\u00e4n naurako minulle, tanssin teille v\u00e4h\u00e4sen, tanssin v\u00e4h\u00e4sen mustalaisittain.<br \/>Nuoret pojat ovat viisaita ja elosia, eiv\u00e4tk\u00e4 ne tartu pulloon.<br \/>N\u00e4yt\u00e4np\u00e4 teille kaikille viel\u00e4 kuinka paha ja ilke\u00e4 osaan olla&#8230;<br \/>\u00c4l\u00e4k\u00e4\u00e4h\u00e4n naurako minulle, tanssin teille v\u00e4h\u00e4sen, tanssin v\u00e4h\u00e4sen mustalaisittain.<br \/>Nuoret pojat ovat viisaita ja elosia, eiv\u00e4tk\u00e4 ne tartu pulloon.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-275d89b elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider\" data-id=\"275d89b\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"divider.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-divider\">\n\t\t\t<span class=\"elementor-divider-separator\">\n\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-c7f2d2d elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"c7f2d2d\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<h2 id=\"rekilaulu\">Rekilaulu<\/h2>\n<p><!-- \/wp:heading -->\n\n<!-- wp:video --><\/p>\n<figure class=\"wp-block-video\"><video src=\"https:\/\/media.etno.net\/sites\/default\/files\/video\/musiikinmuisti_3_romanit_2_rekilaulu.mp4\" poster=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/vlcsnap-2021-02-01-15h53m32s192.png\" controls=\"controls\" width=\"auto\" height=\"auto\" data-mce-fragment=\"1\"><\/video><\/figure>\n<p><!-- \/wp:video -->\n\n<!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Rekilaulun romanit omaksuivat suomalaisilta 1800-luvulla, mutta ovat kehitt\u00e4neet lajityyppi\u00e4 omaan suuntaansa. Aihepiirit ja esitystapa erottavat romanien rekilaulut selv\u00e4sti suomalaisista.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Miesten lauluissa kuuluu ja n\u00e4kyy romanikulttuurin patriarkaalisuus, kaaleiden mahti ja el\u00e4m\u00e4 hevosten parissa, toisinaan kaikuu my\u00f6s uskovaisten ylistys Herralle. Vanhemmat romanipolvet ovat oppineet hevosten hoidon samoin kuin laulunsa lapsuusaikana. Pojat usein osallistuivat perheen elatukseen laulamalla julkisilla paikoilla ja pitk\u00e4n matkan junissa.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Kalle oli alle 10-vuotias kun alkoi opetella rempse\u00e4\u00e4 laulua, jota oli kuullut pitk\u00e4\u00e4n perhepiiriss\u00e4 miesten laulavan. Jokin aikaa se oli unohduksissa mutta nuoriso alkoi laulaa sit\u00e4. Kitaras\u00e4estys on romaneilla yleistynyt ja sen my\u00f6t\u00e4 monet kappaleet ovat muovautuneet tasarytmisiksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>1. <strong>Kun kengit\u00e4p\u00e4 poika se vaivalloinen varsa<\/strong><br \/>Vanhempien miesten ralli.<br \/><strong>Kalle Gr\u00f6nfors<\/strong>,\u00a0kitaras\u00e4estys<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-82f3570 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"82f3570\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Kun kengit\u00e4pp\u00e4 poika se vaivalloinen varsa ja ter\u00e4v\u00e4h\u00e4n rengaskenk\u00e4\u00e4n, Vaan ett\u00e4 se ehtisi puolessa tunnissa viinakaupan v\u00e4lij\u00e4 vain juosta. Kun hoilahan kun se huusi ja kiljahteli sille leikkis\u00e4lle\u00a0varsalleni. Kun vieterit ne katkesi minun rilloistani ja Sievi istu rinnallani. Kun mit\u00e4s min\u00e4 teen sill\u00e4 kolomella markalla kun olen juonu kymmeni\u00e4. Kun mamma mullen antoi sen tuhannen markkaa ja senkin olen Olvissa juonut. Kun poikana niin hellill\u00e4 vuotehilla niin kalliina\u00a0oon nukutettu. Kun tuuditti h\u00e4n maailman myrskyille, noille aalloille niin heiluville.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-688debe elementor-widget elementor-widget-image\" data-id=\"688debe\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"image.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<img decoding=\"async\" width=\"405\" height=\"226\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/romanit_kuva_03.png\" class=\"attachment-large size-large wp-image-2014\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/romanit_kuva_03.png 405w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/romanit_kuva_03-300x167.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/romanit_kuva_03-64x36.png 64w\" sizes=\"(max-width: 405px) 100vw, 405px\" \/>\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-927cc36 elementor-widget elementor-widget-spacer\" data-id=\"927cc36\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"spacer.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-spacer\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-spacer-inner\"><\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-01bfb6c elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"01bfb6c\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>2. <strong>Pienen pojan keng\u00e4ss\u00e4 oli pikkuruinen paikka<\/strong><br \/>Nuorempien poikien ralli.<\/p>\n<p><strong>Daavid Hagert<\/strong><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-9340bc5 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"9340bc5\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p class=\"p1\">Pienen pojan keng\u00e4ss\u00e4 on pikkuruinen paikka. :Ei se \u00e4itini tyhm\u00e4 ollut kun maailmalle mun laittoi: Juomari ja saamari sen pojan olla t\u00e4ytyy. :Juomattomalla, saamattomalla, sill\u00e4 ei tee mitt\u00e4\u00e4n: Soutelin min\u00e4 yli j\u00e4rven, v\u00e4lin tulin t\u00e4nne. :No mist on tullut viha vaino meid\u00e4n v\u00e4lillemme?: Lauletaan me pojat nuoret talon kunniaksi. :Ettei talon ainut poika joudu maantien kulukijaksi.:<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-6528763 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"6528763\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Alkua t\u00e4st\u00e4 laulusta l\u00f6ytyi my\u00f6s romanikielell\u00e4:<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-6fee075 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"6fee075\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p class=\"p1\">Ako besko tsaavesko tiehhos bin tikno lappos Naahan mo dai dum na aahdas kaana joi tshundas maan aro boliba&#8230;<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-af4a405 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"af4a405\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Joitakin lauluja eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n tapauksessa entisin\u00e4 aikoina laulaneet naiset, vaan ne oli varattu miehille. Toisinaan lauluja yhdisteltiin. Seuraavassa laulussa yhdistyy monenlaista: opetuslaulua, varoituslaulua, markkinalaulua. Sen esitt\u00e4\u00e4 Hilja Gr\u00f6nfors, jolla on vanhempana ja arvostettuna kansanlaulajana lupa laulaa t\u00e4llaisiakin rekilauluja.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p>3. <strong>Kun \u00e4iti se vain minulle, <\/strong>mahtilaulu<br \/><strong>Hilja Gr\u00f6nfors<\/strong><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-5395171 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"5395171\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Kun \u00e4iti se vain minulle ev\u00e4hi\u00e4 laittoi, ja pappa anto reissurahaa<br \/>Kun juo sin\u00e4 poika vain n\u00e4ill\u00e4 varoilla jos on maailmalla vaikia olla.<br \/>Kun tuokaahan te pojat sinne keinulle viinaa ja tuokaahan te riitt\u00e4v\u00e4sti.<br \/>Keinu oli punakseksi maalattuna se on kukilla vaan koristettu.<br \/>ja keinumpa keskilaudalla istuvi se tytt\u00f6 nuori punaposki.<br \/>Kun enh\u00e4n juonut pappani perint\u00f6varoja kun papalla on paljon velekaa.<br \/>Vaan juonhan min\u00e4 vain minun omia varojani, piiskallani tienattuja.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-9e1c724 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"9e1c724\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><!-- \/wp:verse --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Artur Thesleff <\/strong>ker\u00e4si Suomen mustalaislauluja 1890-luvulla ja <strong>Gudujensa kamajensa<\/strong> oli n\u00e4iden vahmimpien ker\u00e4ttyjen romanikielisten laulujen joukossa. S\u00e4velm\u00e4 rakentuu pentatonisen asteikon varaan<em>. <\/em>Siit\u00e4 tuli varsin suosittu &#8211; sit\u00e4 kutsutaan <strong>mustalaisten kansallislauluksi<\/strong>.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>4. <strong>Gudujensa kamajensa,<\/strong> mahtilaulu<br \/><strong>Hilja ja Kalle\u00a0Gr\u00f6nfors, <\/strong>kitaras\u00e4estys<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:verse --><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-46c6294 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"46c6294\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>:Gudujensa, kamajensa, draadena terne tsaave: :Kaiju vaijun, kaiju vaijun, kaiju tsaavella lelle: :Tshaija diine tshukijensa, tshaave diine tshuriensa: :Trystalo boliba ta trystale graave: :Ventaven, ventaven pesko kuti tiija: :Panna vela, panna vela, terne tshaavengo tiija: :Kaiju vaiju, kaiju vaiju, draatena terne tsaave: :Tshaija tseene gaave ta joo na aule paale, ta joo ne aule paale: :Kaiju vaijun, kaiju vaijun, kaiju tsaavella lelle: :Kulkusin kelloin ajavat nuoret miehet: :Ymp\u00e4ri maailmaa ja ymp\u00e4ri kyli\u00e4: :Tyt\u00f6t l\u00f6iv\u00e4t piiskalla ja pojat l\u00f6iv\u00e4t puukolla: :Ymp\u00e4ri maailmaa ja ymp\u00e4ri kyli\u00e4: :Odottakaa, odottakaa pienen pieni aika: :Viel\u00e4 tulee, viel\u00e4 tulee nuorten poikien aika: :Kaiju vaiju, kaiju vaiju, ajaa nuoret miehet: :Tyt\u00f6t kulkivat kyli\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 tulleet takaisin: :Ymp\u00e4ri maailmaa ja ymp\u00e4ri kyli\u00e4: :Kaiju vaiju, kaiju vaiju, kaiju tsaave lelle:<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-b60ed47 elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider\" data-id=\"b60ed47\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"divider.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-divider\">\n\t\t\t<span class=\"elementor-divider-separator\">\n\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-a79b1ff elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"a79b1ff\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><!-- \/wp:verse --><\/p>\n<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<h2 id=\"uusimittainen-laulu\">Uusimittainen laulu<\/h2>\n<p><!-- \/wp:heading --><\/p>\n<p><!-- wp:video --><\/p>\n<figure class=\"wp-block-video\"><video src=\"https:\/\/media.etno.net\/sites\/default\/files\/video\/musiikinmuisti_3_romanit_3_uusimittainen_laulu.mp4\" poster=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/vlcsnap-2021-02-01-15h54m58s835.png\" controls=\"controls\" width=\"auto\" height=\"auto\" data-mce-fragment=\"1\"><\/video><\/figure>\n<p><!-- \/wp:video --><\/p>\n<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Uusimittaisuus edustaa vapaampaa lyriikkaa. Loppusoinnullisuus saattaa puuttua kokonaan tai loppusoinnut sommitellaan runokohtaisesti s\u00e4velm\u00e4n kanssa kokonaisuudeksi.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Anette kuuli usein laulettavan <strong>opetuslauluja <\/strong>viett\u00e4ess\u00e4\u00e4n aikaa isovanhempiensa Viktor ja Fanny Hedmanin kotona Riihim\u00e4ell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vanha suvun laulu on aikuistuessa tullut h\u00e4nelle hyvin t\u00e4rke\u00e4ksi. Perheen ja suvun merkitys on romanikulttuurissa keskeist\u00e4. Opetuslauluissa kiteytyv\u00e4t suvun vanhimpien el\u00e4m\u00e4nohjeet, joiden toistaminen laulun muodossa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s kulttuurin normeja.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>1. <strong>\u00c4idin neuvot<\/strong>, opetuslaulu, opittu isovanhemmilta<br \/><strong>Anette \u00c5kerlund<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n<p><!-- wp:verse --><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-d3f02ab elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"d3f02ab\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Viel\u00e4 muistan \u00e4itivanhan neuvot kuinka hell\u00e4sti h\u00e4n minua varoitti sano lapseni \u00e4l\u00e4 kulje harhateit\u00e4 vaan s\u00e4 kulje kohti onnelaa Nyt m\u00e4 kuljen kohti turmiota ja ne raudat raskaat jaloissani on eih\u00e4n ole mulla ket\u00e4\u00e4n suremassa joka minua raukkaa voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Aurinko niin kirkkahasti paistaa ja se kev\u00e4\u00e4n hellytt\u00e4\u00e4 minun mielt\u00e4ni min\u00e4 yksin kuljen kohtaloni teit\u00e4 vaikka toiset kaikki minut hylk\u00e4si.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-a067b7b elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"a067b7b\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><!-- \/wp:verse --><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<h2><!-- \/wp:verse --><!-- wp:paragraph --><\/h2>\n<p>Mestarikansanlaulaja Hilja Gr\u00f6nfors on ker\u00e4nnyt Suomen romanien perinnelauluja vuosien ajan, ja lauluja on kertynyt jo toistasataa. T\u00e4t\u00e4 kappaletta Hilja on kuullut vauvasta l\u00e4htien. Romanien laulukulttuuri heijastelee romanikulttuurin normeja: naisten lauluissa korostuvat rakkaus, lasten kasvatus, perheenj\u00e4senten keskin\u00e4inen syv\u00e4 yhteys ja toisinaan my\u00f6s oma voimattomuus kohtalon edess\u00e4.<\/p>\n<h2><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:paragraph --><\/h2>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p>2. <strong>Ilta oli vienoissa unelmissa<\/strong>, balladi<br \/><strong>Hilja Gr\u00f6nfors<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><!-- wp:verse --><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-d58d6a6 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"d58d6a6\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Ilta oli vienoissa unelmissa.&nbsp;<br>Y\u00f6n hellill\u00e4 helmoilla m\u00e4 lev\u00e4t\u00e4 sain.&nbsp;<br>Min\u00e4 hetken sain olla vain unelmissain.&nbsp;<br>Ei se kest\u00e4nyt kauan kun m\u00e4 her\u00e4t\u00e4 sain.<br>Tuoni, miksi riistit minun vanhempani?&nbsp;<br>Miksi riistit minun rinnaltani ainoani?&nbsp;<br>Ja nyt haudassa lep\u00e4\u00e4v\u00e4t kalleimpani.&nbsp;<br>Ja se katkerin kaipaus on rinnassani.<br>Oi ruusut, jotka j\u00e4lleen min\u00e4 haudallenne tuon.&nbsp;<br>Niit\u00e4 ruusuja kostuttelen kyynelill\u00e4.<br>Niinp\u00e4 kauan min\u00e4 kostutan kyynelill\u00e4,&nbsp;<br>kunnes lep\u00e4\u00e4n teid\u00e4n rinnallanne kuihtuneena.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Musiikin muisti 3: romanien lauluperinne \u2190 Musiikin muisti 3 Vanha modaalinen laulu Rekilaulu Uusimittainen laulu &#8221;Koskien Tattareita ja Lappalaisia, on Kuninkaallisen majesteetin armollisin asetus, ettei heit\u00e4 voi siet\u00e4\u00e4 ja majoittaa (Asetus vuodelta 1666).&#8221; &#8221;Heill\u00e4 on oma kieli, omat tavat ja menot kaikissa eri maissa \u2013 taipumattomalla sitkeydell\u00e4 he ovat voineet s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kansalliset ominaisuutensa.&#8221; Romanikulttuurin ensimm\u00e4inen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":1970,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2109","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2109"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2109\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1970"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}