https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/etn_fcd_026_026_sou_009_prv.mp3<\/a><\/audio>\nS\u00e4v. trad., san. trad., sov. Ottilia Ilkka, Meri Tiitola.<\/p>\n
Meri Tiitola: laulu<\/p>\n
10. L\u00e4ksin min\u00e4 kes\u00e4y\u00f6n\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n<\/strong>
\nS\u00e4v. Sanna Kurki-Suonio, trad., san. Sanna Kurki-Suonio, trad.<\/p>\nSanna Kurki-Suonio: laulu<\/p>\n
11. Morsiamen itketys<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., san. trad., sov. Eila Hartikainen, Maari Kallberg, Anneli Kont-Rahtola, Sirkka Kosonen, Anna-Kaisa Liedes, Outi Pulkkinen, Pia Rask.<\/p>\nEila Hartikainen: laulu
\nMaari Kallberg: laulu
\nAnneli Kont-Rahtola: laulu
\nSirkka Kosonen: laulu
\nAnna-Kaisa Liedes: esilaulu ja 10-kielinen kantele
\nOuti Pulkkinen: laulu
\nPia Rask: laulu<\/p>\n
12. Oi \u00e4iti<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., san. trad.<\/p>\nPia Rask: laulu<\/p>\n
13. Pommaripoika<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., san. trad.<\/p>\nHeikki Laitinen: laulu<\/p>\n
14. Istuinpa s\u00e4ngys laidalla<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., san. trad.<\/p>\nSirkka Kosonen: laulu<\/p>\n
15. Varf\u00f6r grymtar du?<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., san. trad.<\/p>\nMarianne Maans: laulu<\/p>\n
16. En sj\u00f6man \u00e4r s\u00e5 litet estimerad<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., san. trad.<\/p>\nMarianne Maans: laulu<\/p>\n
17. Tuolla mun kultani<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., san. trad.<\/p>\nTellu Turkka: laulu<\/p>\n
18. Illan hiljaisuudessa<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., san. trad.<\/p>\nEero Grundstr\u00f6m: harmooni
\nTaito Hoffr\u00e9n: laulu, tuuba<\/p>\n
19. Tuu tuu tupakkarulla<\/strong>
\nS\u00e4v. Sanna Kurki-Suonio, trad., san. Sanna Kurki-Suonio, trad.<\/p>\nSanna Kurki-Suonio: laulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomalainen kansanlaulu on syntynyt t\u00e4m\u00e4n maan kielist\u00e4 ja mielest\u00e4, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja luonnosta, historiasta ja nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4, tulevaisuuden toiveista. Siin\u00e4 on sen ainutkertaisuus. Se on \u00e4idinkielt\u00e4. Toisaalta se on aina ottanut halukkaasti vaikutteita sukulaisilta, naapureilta ja kaukaisemmiltakin kansoilta: siin\u00e4 se syleilee maailmoja.<\/p>\n
Suomalaisella kansanlaululla on ollut kaksi suurta aikakautta: pari-kolme vuosituhatta sitten alkoi runolaulun aika: kalevalamitalla ja alkusoinnuin\u00a0(kuulin \u00e4\u00e4nen kullaltani\/hel\u00e4hyksen hertaltani)<\/em>\u00a0laulettiin kaikki, mill\u00e4 haluttiin siirty\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n tuolle puolen. Lauluissa ei ollut s\u00e4keist\u00f6j\u00e4. Ne eteniv\u00e4t s\u00e4e (rivi) tai s\u00e4epari kerrallaan k\u00e4ytt\u00e4en suppea-alaisia, loputtomasti muuntelevia s\u00e4velmi\u00e4 ja rnoni-ilmeisi\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 hyvinkin monimutkaisia rytmej\u00e4. Se oli kokonainen omalakinen musiikkimaailma.<\/p>\nPari-kolme vuosisataa sitten suomalaiseen \u00e4\u00e4nimaisemaan alkoi tulla aivan uudenlaisia, laaja-alaisia ja m\u00e4\u00e4r\u00e4mittaisia s\u00e4velmi\u00e4: alkoi uudemman, s\u00e4keist\u00f6llisen laulun aika. Sit\u00e4 el\u00e4mme edelleen. S\u00e4keist\u00f6t nautiskelevat loppusoinnuilla\u00a0(hartiapankkiin – tiikeri tankkiin; grinet – svinet)<\/em>: niiden odotus on laulun suuri vieh\u00e4tys.<\/p>\nKansanlaulut kertovat ajasta, jolloin jokaisen oli tuotettava itse musiikki ymp\u00e4rilleen. Ja laulu hallitsi musiikkia. Laulu oli – ja on – joka ihmisen taito ja oikeus. Sen voima on siin\u00e4, ett\u00e4 se yhdist\u00e4\u00e4 kaksi aivan erilaista maailmaa, se on Sanan ja S\u00e4velen salaper\u00e4inen liitto. Ennen vanhaan yleisin esitt\u00e4misen tapa oli yksinlaulu. V\u00e4h\u00e4n toista sataa vuotta sitten alkoi suuri murros: laulua alettiin s\u00e4est\u00e4\u00e4. Se toisaalta lis\u00e4si, toisaalta v\u00e4hensi laulun ilmaisukeinoja.<\/p>\n
Vanhatyylinen laulu ei kuitenkaan vaiennut. Se el\u00e4\u00e4 vire\u00e4n\u00e4 konserteissa ja klubeilla, festivaaleilla ja illanistujaisissa. Yh\u00e4 useammat ovat p\u00f6lytt\u00e4neet arkistojen hyllyj\u00e4 ja haluavat kokea edes jotain entisaikain laulajien el\u00e4m\u00e4ntunteesta.<\/p>\n
Kansanlaulun syvin olemus on aina ollut siin\u00e4, ett\u00e4 jokainen laulaa omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n, kuuntelee omaa sisint\u00e4\u00e4n. Jokaisen \u00e4\u00e4ni on ainutkertainen ja korvaamaton. Sill\u00e4 on oma v\u00e4rins\u00e4, makunsa, tuoksunsa: oma tarinansa. El\u00e4m\u00e4nhistoriamme on muokannut sen itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6iseksi.<\/p>\n
Siksi \u00e4\u00e4nten kirjo on ajaton ja loputon.<\/p>\n
Heikki Laitinen, Taiteilijaprofessori, Sibelius-Akatemia<\/em><\/p>","protected":false},"featured_media":1041,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false},"product_brand":[],"product_cat":[65],"product_tag":[],"class_list":{"0":"post-1040","1":"product","2":"type-product","3":"status-publish","4":"has-post-thumbnail","6":"product_cat-aanitteet","8":"first","9":"instock","10":"shipping-taxable","11":"product-type-simple"},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1040"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1041"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_brand","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_brand?post=1040"},{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1040"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}