Aloitin kansanmusiikin perusopinnot vuonna 1983, jolloin Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto perustettiin. Suomalaisen muistinvaraisen musiikin olemassaolo el\u00e4v\u00e4n\u00e4 perinteen\u00e4 ja arkistoissa tuhansina \u00e4\u00e4nittein\u00e4 ja nuotteina paljastui minulle vasta silloin. Kansanmusiikin improvisatorinen olemus ei kuulunutkaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ulkopuolisille, kaukaisille kulttuureille, joihin olin aikaisemmin kuullut ja luullut sen liitett\u00e4v\u00e4n. L\u00e4nsimaisen musiikkikulttuurimme takaa l\u00f6ytyi jotain aivan muuta kuin mit\u00e4 olin aikaisemmin oppinut ja kokenut.<\/p>\n
Kansanmusiikin osastolla 1990-luvulla tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6s ottaa improvisointi osaksi kansanmusiikin k\u00e4sitett\u00e4 on laajentanut kansanmusiikkiopiskelijoiden k\u00e4sityst\u00e4 improvisoinnista, mutta my\u00f6s siit\u00e4, miten kansanmusiikkia voi soittaa, laulaa ja esitt\u00e4\u00e4. L\u00e4hestyn kirjallisen ty\u00f6n alussa kansanmusiikki-improvisaatiota kertomalla lyhyesti muutamien kansanmuusikoiden taiteellisten jatkotutkintojen improvisaatiota koskevista tutkimuksista.<\/p>\n
Kirjallisessa tyo\u0308ssa\u0308 tarkastelen ka\u0308sitetta\u0308 omasta pa\u0308a\u0308sta\u0308 soitto ja laulu[1]\u00a0<\/em>seka\u0308 taiteilijan etta\u0308 pedagogin na\u0308ko\u0308kulmasta. Kolmenkymmenenviiden vuoden kokemus kansanmusiikin opettajana on antanut minulle kuvan siita\u0308, mita\u0308 kansanmusiikin opetus voisi olla, ja viela\u0308 ajatuksia siita\u0308, mita\u0308 sen pita\u0308isi tulevaisuudessa olla.<\/p>\n Taiteellisen jatkotutkintoni metodeja ovat olleet esikuvien, oman itseni seka\u0308 oppilaitten kuuntelu ja havainnointi, opettaminen ja soittaminen seka\u0308 alan kirjallisuuden tutkiminen. Sen lisa\u0308ksi tyo\u0308n edetessa\u0308 olen lo\u0308yta\u0308nyt ta\u0308rkeimma\u0308t vastaukset kysymyksiin kirjoitusprosessin aikana.<\/p>\n Taiteellisen jatkotutkintoni kirjallisen tyo\u0308n tavoitteena on ensinna\u0308kin ottaa selva\u0308a\u0308, mita\u0308 lasten soittamat ns. omasta pa\u0308a\u0308sta\u0308 laulut ja soitot ovat. Minulle avautui uudenlaisen tajunnan kautta, mita\u0308 lasten spontaani musiikki on omassa opetuksessani ja mita\u0308 sen merkitys kansanmusiikillisessa kontekstissa on. Lapsen spontaanit laulut kuuluvat oleellisesti siihen vaiheeseen, jossa ha\u0308n alkaa tuottaa musiikkia omassa kulttuurissaan. Sita\u0308 voi verrata esimerkiksi muistinvaraisen musiikin maailmassa syntyneeseen runolauluun. Useissa tutkimuksissa lapsi na\u0308hda\u0308a\u0308n la\u0308hto\u0308kohtana, jota pita\u0308a\u0308 alkaa opettaa. Johtopa\u0308a\u0308to\u0308kseni kuitenkin on, etta\u0308 lapsi ei ole jotain, mita\u0308 ha\u0308n ei osaa vaan mita\u0308 ha\u0308n osaa jo. Merkityksellista\u0308 on luoda opetustilanteessa olosuhteet, joissa ta\u0308ma\u0308 otetaan huomioon. Na\u0308ma\u0308 ovat pedagogisen tutkimukseni ta\u0308rkeimma\u0308t tulokset.<\/p>\n Pidin jatkotutkintokonserttini vuosina 2008\u20132013. Tutkin konserttien kautta, miten kansanmusiikin opiskelu muutti ka\u0308sityksia\u0308ni musiikin tekemisesta\u0308, soittamisesta ja laulamisesta. Selvita\u0308n kirjallisessa tyo\u0308ssa\u0308ni, mista\u0308 omassa improvisoinnissani on kyse. Kerron, miten Heikki Laitisen kehitta\u0308ma\u0308 kansanmusiikkipedagogiikka vaikutti minuun, ensimma\u0308isen vuosikurssin opiskelijaan. Soitto ja laulu saivat mielessa\u0308ni toisenlaisen arvon ja merkityksen kuin mita\u0308 olin siihen mennessa\u0308 oppinut tuntemaan. Kansanmusiikki on antanut minulle luvan suhtautua musiikin tekemiseen omakohtaisesti. Saan soittaa ja laulaa omalla a\u0308a\u0308nella\u0308ni ja omalla tavallani. Historiallinen kansanmusiikki on ta\u0308ynna\u0308 esimerkkeja\u0308, musiikillisia esikuvia naisista ja miehista\u0308, joille soitto ja laulu oli kuin toinen a\u0308idinkieli. Heida\u0308n ela\u0308ma\u0308nsa\u0308 \u2013 ilot ja murheet \u2013 soi heida\u0308n sa\u0308velissa\u0308a\u0308n. Huomasin, etta\u0308 konserteissa annoin saman tapahtua myo\u0308s minulle.<\/p>\n Kansanmusiikin estetiikan kautta musiikillinen maailmankuvani muuttui ta\u0308ydellisesti. Nuoruuden unelma muuttui todeksi. Lo\u0308ysin itselleni merkityksellisen tavan improvisoida, soittaa omasta pa\u0308a\u0308sta\u0308. Lo\u0308ysin oman musiikkini.<\/p>\n [1] Ta\u0308ssa\u0308 tyo\u0308ssa\u0308 liita\u0308n musiikki-ilmaisut kuten soitto, laulu ja improvisaatio omasta pa\u0308a\u0308sta\u0308 -sanontaan ilman yhdysviivaa. Muissa tapauksissa ka\u0308yta\u0308n yhdysviivaa omasta pa\u0308a\u0308sta\u0308 -sanonnan kanssa.<\/em><\/p>\n avainsanat:<\/strong>\u00a0kansanmusiikin osasto, Heikki Laitinen, kansanmusiikkipedagogiikka, improvisaatio, muuntelu, omasta pa\u0308a\u0308sta\u0308, muistinvarainen musiikki, lasten spontaani laulu, tunteet, paimensoittu, ma\u0308ntyhuilu, Teppo Repo<\/em><\/p>\n <\/p>\n Sis\u00e4llys<\/strong><\/p>\n Omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 – Improvisaation synty kansanmusiikkipedagogiikan keinoin<\/a> (PDF) EST-julkaisusarja 44 Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Helsinki \u00a9 2018 Leena Joutsenlahti Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, MuTri-tohtorikoulu 2018.<\/p>","protected":false},"featured_media":1344,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false},"product_brand":[],"product_cat":[15,85,78],"product_tag":[103,71,102,104,107,110,106,72,105,109,111,108],"class_list":{"0":"post-1343","1":"product","2":"type-product","3":"status-publish","4":"has-post-thumbnail","6":"product_cat-kirjat","7":"product_cat-kirjalliset","8":"product_cat-tohtoriopinnot","9":"product_tag-heikki-laitinen","10":"product_tag-improvisaatio","11":"product_tag-kansanmusiikin-osasto","12":"product_tag-kansanmusiikkipedagogiikka","13":"product_tag-lasten-spontaani-laulu","14":"product_tag-mantyhuilu","15":"product_tag-muistinvarainen-musiikki","16":"product_tag-muuntelu","17":"product_tag-omasta-paasta","18":"product_tag-paimensoittu","19":"product_tag-teppo-repo","20":"product_tag-tunteet","22":"first","23":"instock","24":"shipping-taxable","25":"product-type-simple"},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1343","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1343"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1343"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_brand","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_brand?post=1343"},{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1343"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1343"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\nTy\u00f6n liite\u00e4\u00e4nitteet<\/a><\/p>\n
\nSibelius-Akatemian kansanmusiikkijulkaisuja 31
\njulkaisija: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia<\/p>\n
\nTaiteellisen tohtorintutkinnon kirjallinen ty\u00f6<\/p>\n
\nKustantaja: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
\nPaino: Unigrafia, Helsinki
\nKansi: Jan Rosstro\u0308m \/ Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
\nKannen kuva: Jorma Airola
\nTaitto: Timo Va\u0308a\u0308na\u0308nen \/ Maanite
\nPieni Katriina -balladinuottien puhtaaksikirjoitus: Riitta-Liisa Joutsenlahti
\nISBN 978-952-329-110-2 | ISSN 2489-7981 | ISSN 2242-8054
\nEST 44 | Sibelius-Akatemian kansanmusiikkijulkaisuja 31 | etno.net\/tohtoriopinnot<\/p>\n