Tutkimus selvitt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavalla l800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen k\u00e4ynnistynyt joukkoj\u00e4rjest\u00e4ytymisen l\u00e4pimurto vaikutti vallitsevaan musiikkikulttuuriin Etel\u00e4-Pohjanmaalla. Aktiivisen kansanvalistustoiminnan ja sit\u00e4 seuranneen j\u00e4rjest\u00e4ytymisen my\u00f6t\u00e4 raittiusliike, nuorisoseuraliike, ty\u00f6v\u00e4enliike, vapaapalokunnat sek\u00e4 lukuisat yhteiset juhlat, tapahtumat ja uudenlainen harrastustoiminta alkoivat koota ihmisi\u00e4 yhteen kaupungeissa ja maaseudulla.<\/p>\n
Uusien joukkoliikkeiden musiikki erosi selv\u00e4sti totutusta. N\u00e4kyvimpi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 olivat laulukuorot ja torvisoittokunnat, jotka olivat keskeinen osa j\u00e4rjest\u00f6toimintaa alusta alkaen. Ne saivat mallinsa korkeakulttuurista, ja my\u00f6s niiden ohjelmisto koostui l\u00e4hinn\u00e4 teoksista, joita s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6 suosi k\u00e4ytt\u00f6musiikkinaan. J\u00e4rjest\u00e4ytymisen my\u00f6t\u00e4 uudet musiikkiryhm\u00e4t ohjelmistoineen alkoivat yleisty\u00e4 my\u00f6s tavallisen kansan keskuudessa.<\/p>\n
Tutkimuksen keskeisen\u00e4 teoreettisena n\u00e4k\u00f6kulmana on kansallisuusaate ja sen vaikutukset rahvaan musiikilliseen kasvatukseen. Musiikilla oli oleellinen merkitys 1800-luvun lopun kansallisissa riennoissa tilaisuuden luonteesta riippumatta. Sen k\u00e4ytt\u00f6 ei kuitenkaan perustunut ainoastaan viihdytt\u00e4vyyteen vaan sill\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli my\u00f6s erilaisten yhteiskunnallisten ja poliittisten aatteiden v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4. Fennomaanien toiminnan my\u00f6t\u00e4 musiikista tuli v\u00e4line, symboli, jonka avulla suomalaiskansallisia tavoitteita iskostettiin tavallisen kansan mieliin.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan osalta aiempi tutkimus j\u00e4rjest\u00e4ytymisen ja musiikin suhteesta puuttuu l\u00e4hes kokonaan. Maakunnalla oli kuitenkin keskeinen merkitys j\u00e4rjest\u00e4ytymisen alkuvaiheessa, sill\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaalla perustettiin autonomisen Suomen ensimm\u00e4inen nuorisoseura, Kauhavan Nuorisoyhti\u00f6, vuonna 1881, ja vuotta my\u00f6hemmin maakunnallinen Etel\u00e4-Pohjanmaan nuorisoseura, jonka vaikutuksesta nuorisoseura-aate levisi muualle maahan. Musiikilla oli alusta alkaen t\u00e4rke\u00e4 merkitys nuorisoseuran toiminnassa ja kasvatuksellisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Nuorisoseurojen t\u00e4rkeimmiksi tapahtumiksi muodostuivat jokakes\u00e4iset nuorisojuhlat, joiden yhteydess\u00e4 j\u00e4rjestettiin 1800-luvun lopussa ensimm\u00e4iset laulu- ja soittojuhlat Kansanvalistusseuran mallin mukaan. Lis\u00e4ksi huomattavan osan maakunnan kulttuuritoiminnasta muodostivat iltamat ja lukuisat muut huvitilaisuudet, joita eri yhdistykset j\u00e4rjestiv\u00e4t. Huvitapahtumien m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen toimi pontimena uusien musiikkiseurojen perustamiselle, sill\u00e4 niihin tarvittiin paljon musiikkiohjelmaa.<\/p>\n
Tutkimuksessa j\u00e4rjest\u00e4ytymisen vaikutuksia paikalliseen musiikkikulttuuriin Etel\u00e4-Pohjanmaalla tarkastellaan ruohonjuuritasolla kahden paikallisen musiikkiseuran, Ilmajoen torvisoittokunnan ja Isokyr\u00f6n laulukunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 laajemmin maakunnallisella tasolla. Huomion kohteena ovat erityisesti musiikin k\u00e4ytt\u00f6yhteydet sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ytymisen aiheuttamat muutokset musiikilliseen repertuaariin. Tutkimusajanjakso p\u00e4\u00e4ttyy suurlakkoon, jonka j\u00e4lkeen j\u00e4rjest\u00f6kentt\u00e4 ja lakkoon saakka varsin yhten\u00e4inen musiikkikulttuuri alkoivat eriyty\u00e4.<\/p>\n
Avainsanat:<\/strong> fennomania, kansanvalistus, j\u00e4rjest\u00e4ytyminen, torvisoitto, kuorolaulu, julkisuus, kansanjuhlat, kansallinen musiikkikulttuuri<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"