T\u00e4m\u00e4 tutkielma on osa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston taiteellista musiikin tohtorin tutkintoa. Tutkinnon p\u00e4\u00e4osan muodostaa viiden konsertin sarja, joiden musiikki koostuu n. 50-60 min. kest\u00e4vist\u00e4 kanteleimprovisaatioista. Kyseisen musiikin juuret ulottuvat vuosisatoja vanhaan karjalaiseen kanteleensoittoperinteeseen (Kastinen 1993a, Kastinen 1993b:17-24, Laitinen 1980:43-54, Relander 1917:20, V\u00e4is\u00e4nen 1928, V\u00e4is\u00e4nen 1943:113-114), joka mystisyydess\u00e4\u00e4n on kiehtonut mielikuvitustani jo kauan. Tarve ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vain kertomuksissa s\u00e4ilyneen musiikin olemusta on vuosien varrella – v\u00e4lill\u00e4 tiedostamattanikin – ohjannut minua tekem\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 ratkaisuja. Kymmenisen vuotta sitten, 1990-luvun alussa, n\u00e4in Museovirastossa vanhojen pienoiskanteleiden joukossa korpiselk\u00e4l\u00e4isen 14-kielisen kanteleen, jonka (muihin pienoiskanteleisiin verrattuna) poikkeuksellinen rakenne ja siro muoto sytyttiv\u00e4t ”rakkauden ensi silm\u00e4yksell\u00e4”. L\u00e4hetin kanteleen mitat Lepp\u00e4virran Soitinverstaalla ty\u00f6skentelev\u00e4lle Keijo S\u00e4terille, jonka ammattitaidolla rakentama, alkuper\u00e4isest\u00e4 hieman muunnettu kantele valmistui vuonna 1992. N\u00e4in tutkimukseni kohteena oleva 15-kielinen kannel sai alkunsa.<\/p>\n
L\u00e4hemm\u00e4n tutustumisen j\u00e4lkeen huomasin, ett\u00e4 soitin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 uskomattoman paljon erilaisia sointiv\u00e4rej\u00e4. Se on rohkaissut minua my\u00f6s tietoisesti etsim\u00e4\u00e4n uusia s\u00e4vyj\u00e4 ja kokeilemaan erilaisia soittotekniikoita. T\u00e4ss\u00e4 tutkielmassa pyrin valaisemaan n\u00e4it\u00e4 seikkoja eli tutkin, miten soittotekniikan muutos vaikuttaa soinnin muuttumiseen. Tutkimus olisi voinut olla – ja useista kulmista katsottuna my\u00f6s olisi pit\u00e4nyt olla – laajempi, kattaen paremmin mm. kannen resonanssien tutkimuksen tai erilaisten kielisolmujen vaikutuksen. Koska ei kuitenkaan kannata haukata suurempaa suupalaa kuin pystyy nielem\u00e4\u00e4n, olen rajannut tutkimuksen vain yhteen analyysimenetelm\u00e4\u00e4n ja tarkastelen tuloksia sen rajallisuudet huomioonottaen. Lis\u00e4ksi on muistettava, ett\u00e4 soittimen soinnin tutkimus on melko lailla loputon teht\u00e4v\u00e4. Inhimillinen soittaja vaikuttaa soittimen sointiv\u00e4reihin paitsi tietoisesti my\u00f6s tiedostamattaan. On mahdotonta koskettaa soittimen kielt\u00e4 edes kahta kertaa per\u00e4kk\u00e4in t\u00e4ysin identtisesti ja jo pienet muutokset kosketuksessa vaikuttavat soinnin muuttumiseen. My\u00f6s huoneakustiikka kantaa kortensa kekoon ja yksil\u00f6iden v\u00e4liset erot musiikin subjektiivisessa havaitsemisessa mutkistavat tilannetta lis\u00e4\u00e4. Tunnustan siis auliisti avuttomuuteni t\u00e4m\u00e4n suuren kysymyksen edess\u00e4 ja totean vain n\u00f6yr\u00e4sti esitt\u00e4v\u00e4ni yhden n\u00e4k\u00f6kulman asiaan.<\/p>\n
Tutkielman ensimm\u00e4inen osa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiivistetysti musiikkiakustiikan perusteita l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4pp\u00e4ilt\u00e4vien kielisoittimien kannalta katsottuna. Toisessa osassa k\u00e4sittelen 15-kielisest\u00e4 kanteleesta tekem\u00e4ni akustiset mittaukset\u00a0\u00a0ja niist\u00e4 tehdyt p\u00e4\u00e4telm\u00e4t. Kolmannessa osassa k\u00e4yn lyhyesti l\u00e4pi erilaisia viritysj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja tarkastelen niiden osuutta 15-kieliseni jatkuvasti muuttuvassa virityksess\u00e4. Toivon, ett\u00e4 tutkielma kokonaisuudessaan avaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia erityisesti kanteleiden soittajille. Itselleni t\u00e4m\u00e4n tutkielman tekeminen on ollut eritt\u00e4in opettavaista. Paitsi, ett\u00e4 olen j\u00e4lleen kerran saanut muistutuksen ymm\u00e4rrykseni rajallisuudesta, olen my\u00f6s p\u00e4\u00e4ssyt l\u00e4hemm\u00e4ksi soittimen ja sen tuottaman musiikin syd\u00e4nt\u00e4. Erityiskiitokset kuuluvat TKK:n Akustiikan ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4sittelytekniikan laboratorion professorille Matti Karjalaiselle, soitintutkija Jyrki P\u00f6lkille sek\u00e4 ty\u00f6ni ohjaajille Heikki Laitiselle ja Rauno Niemiselle.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arja Kastinen
\n2000<\/p>\n
Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 5<\/p>\n
Kannen kuva: Museovirasto
\nUlkoasu: Sauli Heikkil\u00e4<\/p>\n
Taiteelliseen musiikin tohtorin tutkintoon kuuluva tutkielma.<\/p>\n
Tutkinnon konserttien, 25.5.1997, 30.8.1999, 3.6.2000, 28.8.2000 ja 4.12.2000, taltiointeja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston kirjastossa.<\/p>\n
\u00a9 Copyright 2000 Arja Kastinen
\nISBN 952-9658-80-X
\nISSN 1455-2493<\/p>","protected":false},"featured_media":1469,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false},"product_brand":[],"product_cat":[15,76,85,78],"product_tag":[],"class_list":{"0":"post-1468","1":"product","2":"type-product","3":"status-publish","4":"has-post-thumbnail","6":"product_cat-kirjat","7":"product_cat-opinnaytteet","8":"product_cat-kirjalliset","9":"product_cat-tohtoriopinnot","11":"first","12":"instock","13":"shipping-taxable","14":"product-type-simple"},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1468","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1468"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1468"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_brand","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_brand?post=1468"},{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1468"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1468"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}