{"id":1669,"date":"2020-12-18T11:57:21","date_gmt":"2020-12-18T09:57:21","guid":{"rendered":"https:\/\/etno.net\/?post_type=product&p=1669"},"modified":"2021-12-15T09:41:58","modified_gmt":"2021-12-15T07:41:58","slug":"kantele-continuum-12-small-mysteries","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/etno.net\/en\/julkaisu\/aanitteet\/kantele-continuum-12-small-mysteries","title":{"rendered":"Kantele Continuum: 12 Small Mysteries"},"content":{"rendered":"

1. Kisavirsi<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., sov. Heikki Laitinen, Rauno Nieminen, Hannu Saha.<\/p>\n

Kisavirsi on kollektiivinen improvisaatio. Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana on pieni aihelma Suoj\u00e4rven Jaakko Kuljun Kisavirrest\u00e4. Primo soittaa t\u00e4ss\u00e4 Kaustisen soitinverstaan valmistamilla kanteleilla.<\/p>\n

Primo eli primitiivisen musiikin orkesteri syntyi 1970\u0096luvun lopulla Tampereen yliopiston kansanmusiikin opiskelijoiden ja soitinrakentaja Rauno Niemisen kohdatessa. Suunta oli heti selv\u00e4: kalevalaisen musiikin tunnetuksi tekeminen. Primo oli ensimm\u00e4inen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muinaisperinnemusiikkiin keskittynyt yhtye. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli soitinten sointi ja olemus, alkuper\u00e4inen suppea-alainen s\u00e4velmaailma sek\u00e4 improvisaatio. Primo jatkoi toimintaansa 1980-luvun alusta alkaen Kaustisella. T\u00e4h\u00e4n tunnetumpaan kokoonpanoon ovat kuuluneet Niemisen lis\u00e4ksi Kansanmusiikki-instituutissa tuolloin ty\u00f6skennelleet Heikki Laitinen ja Hannu Saha. Primo levytti oman \u00e4\u00e4nitteen Olarin musiikille, Haltian opissa (OMLP 8) ilmestyi vuonna 1984. Yhtye oli mukana my\u00f6s K\u00f6yh\u00e4t ritarit -yhtyeen \u00e4\u00e4nitteell\u00e4 Karhujuhla (Fuga 3033). Nyky\u00e4\u00e4n Primo toimii vain satunnaisesti, kun plimpotusta kaivataan.<\/p>\n

Rauno Nieminen: 5-kielinen kantele
\nHannu Saha: 10-kielinen kantele<\/p>\n

2. Neito<\/strong>
\nS\u00e4v. Aino Kurki, san. trad., sov. Maija Kauhanen, Topi Korhonen, Aino Kurki, Essi Olkanen.<\/p>\n

Neito-kappale on vanhoihin h\u00e4\u00e4menoihin kuuluva morsiamen itketysvirsi. Siin\u00e4 morsianta valmistellaan uuteen, alistettuun asemaansa sulhasen perheess\u00e4. Entiselle helpolle el\u00e4m\u00e4lle pit\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset.<\/p>\n

Kappale syntyi pienest\u00e4. Ainolla oli aluksi komppi ja pieni melodianp\u00e4tk\u00e4 valmiina, johon syntyi lis\u00e4\u00e4 soittamalla aihioita l\u00e4pi. Sanat l\u00f6ytyiv\u00e4t laulutunnilla saadusta monisteesta, koska ne tuntuivat Trion mielest\u00e4 sopivan kappaleen tunnelmaan. Kappaleessa Aino Kurki laulaa ja h\u00e4nen soittimenaan on 19-kielinen Soitinrakentajat AmF:n rakentama Kirjokansi, Maija Kauhanen laulaa ja soittaa Kari Kauhasen rakentamaa Saarij\u00e4rven kanteletta, Essi Olkanen laulaa ja soittaa Erkki Okkosen (AmF) rakentamalla 15-kielisell\u00e4 kanteleella.<\/p>\n

Trio Aino, Essi ja Maija perustettiin vuonna 2006, kun kolme kanteleensoittajaa aloitti opiskelut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla. Kaikki soittavat eri kantelemalleja ja kappaleissaan he yhdistelev\u00e4t taitavasti erilaisia sointeja ja s\u00e4vyj\u00e4. Suurin osa ohjelmistosta koostuu omista s\u00e4vellyksist\u00e4 ja sovituksista.<\/p>\n

Maija Kauhanen: laulu, Saarij\u00e4rven kantele
\nAino Kurki: laulu, 19-kielinen kantele
\nEssi Olkanen: laulu, 15-kielinen kantele<\/p>\n

3. Silkkiuikku<\/strong><\/p>\n\n

S\u00e4v. Matti Kontio.<\/p>\n

Silkkiuikku on Martti Pokelan hengess\u00e4 soitettu s\u00e4vellys kahdelle viisikieliselle kanteleelle. Aidoimmalta se kuulostaa kes\u00e4y\u00f6n\u00e4 j\u00e4rvell\u00e4 soutuveneen tuhdolla soitettuna. Soittotekniikka on niin sanottu ”kirvesmiehen etusormi”, muita sormia ei siis tarvita. Kanteleduon soittimina ovat t\u00e4ss\u00e4 Oiva Heikkil\u00e4n ja Gerry Henkelin rakentamat 5-kieliset kanteleet.<\/p>\n

Sinikka Kontio: 5-kielinen kantele
\nMatti Kontio: 5-kielinen kantele<\/p>\n

4. Pambazuko \/ Aurinko nousee<\/strong><\/p>\nhttps:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/etn_fcd_080_080_sou_004_prv.mp3<\/a><\/audio>\n

S\u00e4v. Arnold Chiwalala, san. Arnold Chiwalala, sov. Arnold Chiwalala.<\/p>\n

Arnold Chiwalala s\u00e4velsi Pambazuko-laulun BanduBandu-nimist\u00e4 esiintymist\u00e4 \u2013 yht\u00e4 h\u00e4nen tohtorikonserttiaan \u2013 varten. Laulun nimi on suomeksi Aurinko nousee. Sen tarkoituksena on luoda positiivista energiaa. Siin\u00e4 on vaikutteita tansanialaisesta soittotavasta, jossa polyrytmiikka ja laulu yhdistyv\u00e4t. Hauskoilla \u00e4\u00e4niefekteill\u00e4 Arnold laajentaa ilmaisua. Musiikkityyli\u00e4\u00e4n h\u00e4n kutsuu nimell\u00e4 Chizentele. Pambazuko lauletaan swahilin kielell\u00e4.<\/p>\n

POLEPOLE-yhtye perustettiin v. 1998 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tansanialaisen Arnold Chiwalalan kappaleita. Duon peruskokoonpanossa Arnoldin 10-kielinen kantele saa seurakseen Topi Korhosen kitaran, joka t\u00e4lle levylle valitussa kappaleessa on vaihtunut trumpettiin.<\/p>\n

Arnold Chiwalala: 10-kielinen kantele, laulu
\nTopi Korhonen: trumpetti, taustalaulu<\/p>\n

5. Siionin ensimm\u00e4inen lyyramelkuttaja<\/strong>
\nS\u00e4v. Valtteri Lehto.<\/p>\n

Siionin ensimm\u00e4inen lyyramelkuttaja on Valtteri Lehdon s\u00e4vellys, johon on haettu vaikutteita erityisesti arkaaisesta perinteest\u00e4. Lopputulokseen on kuitenkin sekoittunut hieman tuoreempiakin n\u00e4kemyksi\u00e4. Nimi kappaleelle muodostui monivaiheisesta sis\u00e4piirivitsien sarjasta. Valtteri soittaa kappaleen Koistisen 15-kielisell\u00e4 kanteleella.<\/p>\n

Valtteri Lehto: 15-kielinen kantele<\/p>\n

6. Vanapagana torupillilugu Reigi<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., sov. Elo Kalda.<\/p>\n

Vanapagana torupillilugu on perinteinen virolainen kappale, joka on tallennettu v. 1905 Reigist\u00e4, soittanut Hindrek Jalaja. Elon soitin on t\u00e4ss\u00e4 kappaleessa Raivo Sildojan rakentama 8-kielinen kannel ja h\u00e4n soittaa ns. sekatyylill\u00e4. ”Vanapagan” on viron kielt\u00e4 ja tarkoittaa paholaista, pirua.<\/p>\n

Elo Kalda: 8-kielinen kannel<\/p>\n

7. Eesti torupilli valss Vigala<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., sov. Elo Kalda.<\/p>\n

Eesti torupilli valss on virolainen valssis\u00e4vel (labajalavalss) Vigalasta, jonka on soittanut Madis Sume viululla v. 1929. Elo soittaa sen Tallinnan Klaverivabrikunissa valmistetulla 6-kielisell\u00e4 kanteleella.<\/p>\n

Elo Kalda: 6-kielinen kannel<\/p>\n

8. Satavuotinen sakka<\/strong>
\nS\u00e4v. trad., sov. Vilma Timonen.<\/p>\n

Pienet kantelemelodiat innostavat ja inspiroivat monenlaiseen hetkess\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4n musiikkiin. \u00c4\u00e4net soljuvat, viev\u00e4t mukanaan mukavaan pieneen, suureen, herkk\u00e4\u00e4n, rajuun\u0085 Kappaleessa soivat Koistisen rakentama 15-kielinen ja Soitinrakentajat AmF:n 10-kielinen piccolo-kantele.<\/p>\n

Vilma Timonen: 15-kielinen kantele, 10-kielinen piccolokantele<\/p>\n

9. Tatjanan ilo<\/strong>
\nS\u00e4v. Timo V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, sov. Timo V\u00e4\u00e4n\u00e4nen.<\/p>\n

Tatjanan ilo -kappale on s\u00e4velletty udmurtialaisen Tatjana Fjodorovan haastatteluun perustuen Radioateljeen ohjelmaan Kanteleen kielin – matka soittimen maailmaan. Tatjana sanoo haastattelussa ”krez pyyhkii kyyneleet silmist\u00e4ni”. Tatjanan udmurtiankielisen puheen melodiaan pohjaa t\u00e4m\u00e4 Timon itsens\u00e4 rakentamalla 10-kielisell\u00e4 soitettu kappale. Kantele soi duona itsens\u00e4 kanssa, p\u00e4\u00e4lle\u00e4\u00e4nityksen avulla.<\/p>\n

Tatjana Fjodorova: puhe
\nTimo V\u00e4\u00e4n\u00e4nen: 10-kielinen kantele<\/p>\n

10. Pesa Padrosen Prisonkka
\nS\u00e4v. trad., sov. Aino Kurki.<\/p>\n

Aino Kurki improvisoi 19-kielisell\u00e4 Soitinrakentajat AmF:n rakentamalla Kirjokansi -kanteleella. Soite pohjautuu Pesa Padrosen Prisonkkaan.<\/p>\n

Aino Kurki: 19-kielinen kantele<\/p>\n

11. Vaskitsa<\/strong>
\nS\u00e4v. Arja Kastinen.<\/p>\n

Ontrei Malisen, kuuluisan vienalaisen runolaulajan, 5-kielinen kantele vuodelta 1833 paikallistettiin Borenius-L\u00e4hteenkorvan kulukirjan tietojen pohjalta Kansallismuseosta vuonna 2005. Soitinrakentaja-tutkija Rauno Nieminen on rakentanut kopioita t\u00e4st\u00e4 vaskikielisest\u00e4, m\u00e4ntypuusta koverretusta kanteleesta. Soittimen sointi on hiljaisen pehme\u00e4 ja osas\u00e4velrikas. Kastinen soittaa soitinta jouhikon trokalla ja vanhalla yhdysasentoisella n\u00e4pp\u00e4ilytekniikalla improvisoiden.<\/p>\n

Arja Kastinen: 5-kielinen kantele<\/p>\n

12. J\u00e4hmy<\/strong><\/p>\nhttps:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/etn_fcd_080_080_sou_012_prv.mp3<\/a><\/audio>\n

S\u00e4v. Eero Grundstr\u00f6m.<\/p>\n

J\u00e4hmy on \u00e4\u00e4nill\u00e4 ja s\u00e4velill\u00e4 tapahtuvaa itsetutkiskelua, v\u00e4syneen mielen lentoa ja jumitusta. Kaikki \u00e4\u00e4net ovat kanteleper\u00e4isi\u00e4. Rytmit on lainattu karjalaisesta perinteest\u00e4, symmetrinen asteikko Olivier Messiaenilta. Eero soittaa kappaleessa Keijo S\u00e4terin valmistamalla 15-kielisell\u00e4 kanteleella.<\/p>\n

Eero Grundstr\u00f6m: 15-kielinen kantele ja koneet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kantele Continuum \u2013 Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston juhlalevy<\/h3>\n

V\u00c4HIN \u00c4\u00c4NIN KANTELEILLA<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n levyn v\u00e4h\u00e4kielisill\u00e4 kanteleilla soitettu musiikki on alkanut vuosisatoja, vuosituhansia sitten ja jatkuu edelleen hamaan tulevaisuuteen. Muinaisten partaniekkojen salaper\u00e4inen soitto ilmenee saumatta t\u00e4m\u00e4n ajan hengess\u00e4.<\/p>\n

Haltioitunut musisointi on samaa jatkumoa, vaikka v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n niinkin kaukana kuin Tansaniassa tai vaikka soitto olisi hyvinkin kokeilevaa. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4velet antavat kuulijalle mahdollisuuden istahtaa, lev\u00e4ht\u00e4\u00e4, vaipua ajatuksiin.<\/p>\n

Levy juhlistaa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston 25-vuotista toimintaa, jossa pienkanteleiden asema on aina ollut vahva. Kantele -lehden liitteen\u00e4 juhla levitt\u00e4ytyy ymp\u00e4ri Suomen ja ymp\u00e4ri maailman. Me levyll\u00e4 soittavat ja laulavat muusikot kunnioitamme musiikillamme vuosi sitten edesmenneen professori Martti Pokelan muistoa. Ilman h\u00e4nen inspiroivaa vaikutustaan kanteleen ja kansanmusiikin saralla t\u00e4t\u00e4 levy\u00e4 ei olisi koskaan syntynyt. Kiit\u00e4mme my\u00f6s professori Heikki Laitista kaikesta kansanmusiikin ja osaston hyv\u00e4ksi tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja toivotamme samalla FT Hannu Sahan tervetulleeksi viesti\u00e4 jatkamaan!<\/p>\n

Inkoossa 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 elokuuta 2008<\/p>\n

Sinikka Kontio<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

T\u00c4LL\u00c4 LEVYLL\u00c4 SOIVAT V\u00c4IN\u00c4M\u00d6ISEN KANTELEET.<\/strong>
\nKalevala ja sen kymmenet k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat tehneet soittajan ja soittimen maailmankuuluksi. Samalla on tullut tunnetuksi soiton salaper\u00e4inen mahti, sis\u00e4inen voima, joka saa kalliot halkeamaan, koko luomakunnan kuuntelemaan ja kuulijat itkem\u00e4\u00e4n ilosta. Kysymyksess\u00e4 ovat siis vertaansa vailla olevat, taiteen merkityst\u00e4 ylist\u00e4v\u00e4t laulut, jotka kantele on synnytt\u00e4nyt. Niit\u00e4 suomalaiset lauloivat kymmenien sukupolvien ajan lapsilleen ja lapsenlapsilleen ja laulavat Kalevalallaan viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Siksi V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, kantele ja soiton mahti ovat suomalaisen kulttuurin syvimpi\u00e4 juonteita. Niill\u00e4 oli suuri kulttuurinen voima sataviisikymment\u00e4 vuotta sitten suomalaisen kansakunnan syntyess\u00e4.<\/p>\n

Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osasto aloitti toimintansa nelj\u00e4nnesvuosisata sitten. Osaston t\u00e4rkeimpi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 on alusta asti ollut historiallisten soittimien ja soittotyylien elvytt\u00e4minen ja el\u00e4v\u00e4n\u00e4 pit\u00e4minen. Historian moninaisuus on pyritt\u00e4v\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja itse asiassa sit\u00e4 on pyritt\u00e4v\u00e4 rikastuttamaan esimerkiksi uusilla soittimia ja soittotapoja koskevilla keksinn\u00f6ill\u00e4. Kanteleen kohdalla t\u00e4m\u00e4 kaikki on onnistunut yli odotusten. Kantele lienee kaikessa moninaisuudessaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailman mielenkiintoisimpia soittimia.<\/p>\n

Viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuitenkin ollut se, ett\u00e4 V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen soiton jo kadonneeksi luultu estetiikka on l\u00f6ytynyt uudestaan ja ett\u00e4 l\u00f6ytyy yh\u00e4 muusikoita, joille sen opiskelu ei ole vain pakollinen oppiaine, vaan oman muusikkouden olennainen rakennuspuu. Estetiikka avaa meille kokonaisen muinaisen musiikkimaailman. Musiikilla ei ole alkua eik\u00e4 loppua, se on yksityiskohdissaan el\u00e4v\u00e4 ja loputtomasti muunteleva \u00e4\u00e4nten kudos. T\u00e4ll\u00e4 levyll\u00e4 jotkut tavoittelevat n\u00e4it\u00e4 muinaisia improvisaatioita, jotkut ovat tulleet kanteleineen jo l\u00e4hemm\u00e4ksi nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4, jotkut tavoittelevat tulevaisuutta. V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen kanteleella kaikki tyyni.<\/p>\n

Heikki Laitinen, kansanmusiikin professori<\/em><\/p>\n

Tuottajat: Sinikka Kontio
\n\u00c4\u00e4nitys: Matti Kontio
\nMiksaus: Matti Kontio
\nMasterointi: IMU-Inkoon musiikki, Matti Kontio<\/p>","protected":false},"featured_media":1674,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false},"product_brand":[],"product_cat":[65],"product_tag":[],"class_list":{"0":"post-1669","1":"product","2":"type-product","3":"status-publish","4":"has-post-thumbnail","6":"product_cat-aanitteet","8":"first","9":"instock","10":"shipping-taxable","11":"product-type-simple"},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1669","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1669"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1674"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1669"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_brand","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_brand?post=1669"},{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1669"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1669"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}