{"id":2444,"date":"2021-03-03T12:05:45","date_gmt":"2021-03-03T10:05:45","guid":{"rendered":"https:\/\/etno.net\/?post_type=product&p=2444"},"modified":"2021-03-03T12:05:45","modified_gmt":"2021-03-03T10:05:45","slug":"viesteja-ajasta","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/etno.net\/en\/julkaisu\/opinnaytteet\/maisteriopinnot\/viesteja-ajasta","title":{"rendered":"Viestej\u00e4 ajasta"},"content":{"rendered":"

Tiivistelm\u00e4<\/h2>\n

Projektini aihepiirin\u00e4 on karjalainen kantelemusiikki, erityisesti yhdysasentoisella n\u00e4pp\u00e4ilytekniikalla soitettu. Olen koostanut tunnin mittaisen kokonaisuuden Armas Otto V\u00e4is\u00e4sen tekemien nuotinnosten pohjalta. Nuotinnokset on julkaistu vuonna 1928 Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmi\u00e4 -kirjassa. Ongelmina ovat olleet t\u00e4llaisen kokonaisuuden muodostaminen ilmeisesti luonnosmaisten runkonuotinnosten pohjalta sek\u00e4 toisaalta fyysinen ja psyykkinen suoriutuminen esityksest\u00e4. Tavoitteena on ollut tehd\u00e4 eri keinoin musiikista j\u00e4lleen ainakin soittajalle el\u00e4v\u00e4\u00e4 pyrkien mahdollisuuksien mukaan saamaan k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, millaisena musiikki eli 1900-luvun alussa.<\/p>\n

Projektin taiteellinen osa<\/strong> koostuu kanteleella yksin soittamastani \u00e4\u00e4nitteest\u00e4. Projektin kirjallinen osa<\/strong>kuvaa taustoja musiikin syntymiselle ja kehitykselle. Taustaksi musiikille k\u00e4sittelen lyhyesti mm. karjalaisten historiaa, kanteleen historiaa, kanteleella soitettua musiikkia, sen k\u00e4ytt\u00f6yhteyksi\u00e4 ja musiikin merkityksi\u00e4 1800-luvun Karjalassa, A. O. V\u00e4is\u00e4sen tekemi\u00e4 nuotinnuksia ja niiden luotettavuutta. Lis\u00e4ksi olen kuvannut musiikkikokonaisuuden koostamista tekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta eli prosessia, jossa idea tunnin mittaisesta karjalaisen kantelemusiikin konsertista lopulta toteutui. Esit\u00e4n my\u00f6s perusteluja tekemilleni valinnoille. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t noudata tieteen logiikkaa, mutta jollain tapaa perustuvat ensimm\u00e4isen osan tiedoille ja kuvaavat ajatuskulkujani. Pohdin my\u00f6s kansanmusiikin soittamisen mielekkyytt\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja kuulijan ja kansanmusiikin kohtaamista.<\/p>\n

Itse olen kokenut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mielekk\u00e4\u00e4ksi syvemm\u00e4n perspektiivin saamisen kanteleen v\u00e4lill\u00e4 mekaaniselta tuntuvaan sormeiluun. Katson, ett\u00e4 muusikon n\u00e4k\u00f6kulma on tuonut tiedonhakuun oman lis\u00e4ns\u00e4. Soittaessani kappaleita pyrkien musiikilliseen lopputulokseen, olen kenties tullut esitt\u00e4neeksi kysymyksi\u00e4, joita puhtaan tieteellisesti l\u00e4hestyv\u00e4 ei olisi tehnyt. Tutkijanhan on luontevinta tutkia sit\u00e4 tietoa, mik\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Ihanteellisinta olisi tietenkin, jos joku jatkaisi puhtaan tieteellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 pyrkien vastaamaan kysymyksiini ja seuranneisiin jatkokysymyksiin, tekisi omat tulkintansa tai saisi \u00e4rsykkeen tai innokkeen omalle tieteelliselle tai taiteelliselle toiminnalleen.<\/p>\n

Sis\u00e4llysluettelo<\/h2>\n
\n
1 Johdanto<\/dt>\n
2 Tausta musiikille<\/dt>\n
2.1 Pohjakarttaa tietojen keruulle<\/dd>\n
2.2 Huomioita suomalais-ugrilaisten kansanmusiikista<\/dd>\n
2.3 Suomalaista, ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 vai karjalaista?<\/dd>\n
2.4 Kanteleen historiasta<\/dd>\n
2.5 Armas Otto V\u00e4is\u00e4sen keruuty\u00f6st\u00e4<\/dd>\n
2.6 Tiedot kanteleen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/dd>\n
2.7 Musiikin merkitys 1800-luvun Karjalassa<\/dd>\n
2.8 L\u00e4ht\u00f6kohtana maanitus<\/dd>\n
2.9 Nuotinnoksista ja niiden luotettavuudesta<\/dd>\n
3 Oma musiikki<\/dt>\n
3.1 Kokonaisuuden koostaminen<\/dd>\n
3.2 \u00c4\u00e4nitteen musiikin esikuvat<\/dd>\n
3.3 Keinot nuottikuvan laajentamiseen<\/dd>\n
3.4 Oman esityksen muotoutuminen<\/dd>\n
3.5 Muusikkona t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/dd>\n
3.6 Muuntelun ja sattuman vapautta etsim\u00e4ss\u00e4<\/dd>\n
3.7 Nykykansanmuusikkona<\/dd>\n
3.8 Kohdattavana kuulija<\/dd>\n
4 Yhteenveto<\/dt>\n
4.1 Tiivistelm\u00e4<\/dd>\n
4.2 Pohdinta: lopputulos, k\u00e4ytetyt l\u00e4hestymistavat, kansanmusiikin ja nykyihmisen kohtaaminen<\/dd>\n
L\u00e4hteet<\/dt>\n<\/dl>\n

 <\/p>\n

\n
Liitteet<\/dt>\n
1 Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t huomiota ansaitsevat viitteet<\/dt>\n
2 Teemaan ”aika” liittyvi\u00e4 tekstej\u00e4<\/dt>\n
3 \u00c4\u00e4nitteen sis\u00e4llysluettelo<\/dt>\n
4 \u00c4\u00e4nite (CD)<\/dt>\n<\/dl>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Projektity\u00f6
\nTaideyliopiston Sibelius-Akatemia
\nKansanmusiikin aineryhm\u00e4
\n1999<\/p>","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false},"product_brand":[],"product_cat":[81,76],"product_tag":[],"class_list":{"0":"post-2444","1":"product","2":"type-product","3":"status-publish","5":"product_cat-maisteriopinnot","6":"product_cat-opinnaytteet","8":"first","9":"instock","10":"shipping-taxable","11":"product-type-simple"},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product\/2444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2444"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_brand","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_brand?post=2444"},{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=2444"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=2444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}