{"id":2718,"date":"2021-04-06T11:05:34","date_gmt":"2021-04-06T09:05:34","guid":{"rendered":"https:\/\/etno.net\/?post_type=product&#038;p=2718"},"modified":"2021-05-28T12:09:08","modified_gmt":"2021-05-28T10:09:08","slug":"kansanmusiikkiviulistin-musisoinnin-prosesseista","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/etno.net\/en\/julkaisu\/opinnaytteet\/maisteriopinnot\/kansanmusiikkiviulistin-musisoinnin-prosesseista","title":{"rendered":"Kansanmusiikkiviulistin musisoinnin prosesseista"},"content":{"rendered":"<h2>Sis\u00e4llysluettelo<\/h2>\n<p><strong>1 Johdanto<\/strong><\/p>\n<p><strong>2 \u201dMist\u00e4 l\u00e4hdetty, mihin tultu\u201d<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\">2.1 Oma taustani kansanmuusikkona<br \/>\n2.2 Kyselyyn vastanneet<br \/>\n2.3 Musiikillisista vaikutteista<\/p>\n<p><strong>3 Suomalaisesta kansanmusiikista<\/strong><\/p>\n<p><strong>4 Musisoinnin prosesseja<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\">4.1 Muuntelu \u2013 variointi<br \/>\n4.2 Improvisaation\/impron &#8211; suhde muunteluun<br \/>\n4.3 \u201dMelodian sytytt\u00e4minen\u201d \u2013 musisoinnin prosessissta soolosoitossani<\/p>\n<p><strong>5 Lopuksi<\/strong><\/p>\n<p><strong>Liitteet<br \/>\n<\/strong><strong>Levyj\u00e4<br \/>\n<\/strong><strong>L\u00e4hteet &amp; Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n<h2><\/h2>\n<h2>Johdanto<\/h2>\n<p>\u201dEl\u00e4v\u00e4n kansanmusiikin selvimpi\u00e4 tunnusmerkkej\u00e4 on muuntelurikkaus, jota tarkka esikuva ei sido. Niinp\u00e4 kirjaan pantu melodia on jo kahlehdittu. Kansanomaisessa s\u00e4velilmaisussa n\u00e4kyy usein improvisaation eli mielijohteisuuden leima\u201d<\/p>\n<p>\u201d\u2026perinteisten rakenteiden ja nykyhetken dialektiikka on olennaista kaikessa kulttuurissa, my\u00f6s kaikissa musiikeissa\u201d<br \/>\nParin viimeisen vuoden aikana olen saanut mahdollisuuden opiskella sek\u00e4 suomalaista, ruotsalaista, norjalaista ett\u00e4 tanskalaista viuluperinnett\u00e4 samanaikaisesti eri muusikko-opettajien johdolla. T\u00e4n\u00e4 aikana minua on alkanut askarruttaa nykykansanmusiikkiin liittyv\u00e4 muuntelu ja improvisointi. Millaisia ovat muuntelun ja improvisaation musisoinnin prosessit pohjoismaisissa kansanmusiikkitraditioissa? Miten muuntelu ja improvisaatio -termit k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n? Mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n perinteisest\u00e4 soitosta esim. 100 vuotta sitten, oliko siin\u00e4 improvisointia? Mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kansanmusiikkiviulistin k\u00e4sitys n\u00e4ist\u00e4 improvisaation ja muuntelun prosesseista? Onko eroja ja millaisia? Onko muuntelu tai improvisointi tietoista? Voiko n\u00e4it\u00e4 asioita opetella? Millainen on perinteen vaikutus? Miten muuntelun ja improvisoinnin prosessit n\u00e4kyv\u00e4t nykykansanmusiikissa? Millainen on yleis\u00f6n vastaanotto? Olen itse pohdiskellut muuntelun ja improvisaation maailmaa ja minua kiinnostavat erityisesti ne prosessit, jotka liittyv\u00e4t esim. jonkin kappaleen k\u00e4sittelyyn, musisointiin, soolosoittamisessa. Musisointi on musiikillisen tuottamisen prosessi, jossa esityksellisen ainutkertaisuuden aspekti on aina mukana. Musiikki ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n &#8221;teksti\u201d, se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4vellyksi\u00e4 ja s\u00e4velmi\u00e4 eik\u00e4 puhetta musiikista.<\/p>\n<p>Kuinka kansanmuusikko sytytt\u00e4\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isesti yksinkertaisen melodian soolona ja saa sen my\u00f6s menem\u00e4\u00e4n moderniin konserttikuulijaan? Ajatus on nykyp\u00e4iv\u00e4n vinkkelist\u00e4 esitetty, sill\u00e4 kansanmuusikot ovat mielest\u00e4ni yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ammattimaisia estradilla esiintyvi\u00e4 taiteilijoita. Heikki Laitisen mukaan kansanmusiikkia ei voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 vastaamalla kysymyksiin mit\u00e4 tai kuka. Vaan miten. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olennaista ovat kansanmusiikkiin liittyv\u00e4t esitystavat ja -k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, yhdell\u00e4 sanalla sanottuna: tyyli.<\/p>\n<p>Kansanmusiikkia voidaan tutkia musiikkifolklorismin n\u00e4k\u00f6kulmasta, jona voidaan pit\u00e4\u00e4 harrastajien ja ammattilaisten kansanmusiikkina esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 genre\u00e4. T\u00e4st\u00e4 voikin esitt\u00e4\u00e4 kysymyksen, kuinka paljon kansanmusiikiksi kutsuttu musiikki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 menneen musiikkisysteemin lainalaisuuksia ja sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 perustekij\u00f6it\u00e4. 5 N\u00e4it\u00e4 ovat esim. muuntelu ja improvisaatio.<\/p>\n<p>Tarkoitukseni ei ole tutkailla edellisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 laajasti koko kansanmusiikin kent\u00e4n kautta vaan l\u00e4hinn\u00e4 haluan tarkastella muuntelun ja improvisaation prosesseja kansanmusiikkitraditiossa viulistin ja nykykansanmuusikon (ammattimuusikon), n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4kemyst\u00e4ni laajentaakseni tutustun aiheesta tehtyihin kirjallisiin teoksiin ja p\u00e4\u00e4asiallinen aineistoni pohjautuu tekem\u00e4\u00e4ni kyselyyn, jonka kohdensin jonkin pohjoismaisen kansanmusiikkitradition omaaville kansanmusiikkiviulisteille. L\u00e4hetin kyselyn kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2009 seitsem\u00e4lle viulistille, joista kolmelta sain vastaukset. Useimmat kertoivat olevansa kiireisi\u00e4, joten kyselyyn vastaaminen j\u00e4i sen takia. Kyselyyni vastasivat ruotsalainen viulisti Sven Ahlb\u00e4ck, suomalainen viulisti Piia Kleemola sek\u00e4 norjalainen viulisti H\u00e5kon Asheim. Olen my\u00f6s itse vastannut kyselyyni ja pyrkimyksen\u00e4ni on n\u00e4in ollut muodostaa tekstist\u00e4 dialogia kolmen kyselyyn vastanneen, itseni ja kirjallisuudesta l\u00f6yt\u00e4mieni sitaattien kesken. Saamani vastaukset olivat melko erilaisia sek\u00e4 pituudeltaan ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n. Kuten Hannu Saha v\u00e4it\u00f6skirjassaan toteaa, useimmille muusikoille on vaikea formuloida sanallisena musiikkituotteen synnytt\u00e4mistapaa tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n. Useimmiten muusikko on teoreetikko vasta musiikillisten prosessiensa kautta. 6 T\u00e4h\u00e4n ajatukseen voin my\u00f6s itse yhty\u00e4, pohdittuani omia musisoinnin prosessejani ja ty\u00f6st\u00e4mistapojani. Joitain asioita ja alitajuntaa on vaikea pukea sanoiksi.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Projektity\u00f6<br \/>\nSibelius-Akatemia<br \/>\nKansanmusiikin osasto<br \/>\n2009<\/p>","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false},"product_brand":[],"product_cat":[81,76],"product_tag":[],"class_list":{"0":"post-2718","1":"product","2":"type-product","3":"status-publish","5":"product_cat-maisteriopinnot","6":"product_cat-opinnaytteet","8":"first","9":"instock","10":"shipping-taxable","11":"product-type-simple"},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product\/2718","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2718"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2718"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_brand","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_brand?post=2718"},{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=2718"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=2718"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}