Johdanto<\/strong><\/p>\n Suullinen kompositio<\/strong><\/p>\n Kompositio nykyrunolaulussa<\/strong><\/p>\n Miten Linna liivakolle toteutui?<\/strong><\/p>\n Lopuksi<\/strong><\/p>\n Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n Liite 1. Konsertin k\u00e4siohjelma<\/strong><\/p>\n <\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tutkielma on osa projektiseminaarity\u00f6t\u00e4ni, jonka teema on inkeril\u00e4inen runolaulaja V\u00f6gle Timontyt\u00e4r (s. noin 1880). Kokonaisuuteen kuuluu sek\u00e4 taiteellinen osio (konsertti) ett\u00e4 kirjallinen ty\u00f6, jonka tarkoituksena on taustoittaa konserttia. Toteutin konsertin joulukuussa 2011 SibeliusAkatemian R-talon Kamarimusiikkisalissa1 , ja t\u00e4m\u00e4 kirjoitelma on syntynyt konsertin j\u00e4lkitunnelmissa. Kansanmusiikintutkija Armas Launis tallensi vuonna 1906 Inkeriss\u00e4 26-vuotiaan V\u00f6gle Timontyt\u00e4r -nimisen henkil\u00f6n runolauluja. Kontekstitietojen mukaan V\u00f6gle oli \u201dSemoin nainen\u201d, siis naimisissa Semoi-nimisen miehen kanssa. V\u00f6gle oli kotoisin L\u00e4nsi-Inkerin Soikkolasta, jota pidettiin runolaulukulttuurin osalta \u201daarreaittana\u201d (ks. esim. Harvilahti 1992, 14). V\u00f6glen kotikyl\u00e4 oli Viistin\u00e4, ja h\u00e4n kuului Soikkolan alueen inkerikkoihin. Inkerikot olivat ortodoksiuskoisia, ja heit\u00e4 asui Soikkolan lis\u00e4ksi my\u00f6s Hevaalla, Kapriossa ja etel\u00e4ss\u00e4 Laukaan piiriss\u00e4 (Sihvo 1992, 192). Alun pit\u00e4en minua kiinnosti V\u00f6gle Timontytt\u00e4relt\u00e4 \u00e4\u00e4nitetyiss\u00e4 runolauluissa laulajan kirkas ja kaunis \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n My\u00f6hemmin minua alkoi kiinnostaa my\u00f6s laulajan persoona, ja suhteestamme alkoi tulla varsin tuttavallinen: konsertissa halusin kohdata V\u00f6glen henkil\u00f6kohtaisella tasolla runolaulujen kautta ja esitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle omat lauluni. Syntym\u00e4hetkiemme v\u00e4liss\u00e4 on noin sata vuotta ja samalla valtava murros: teollistuminen, globalisaatio, teknistyminen, populaarikulttuuri, muutama sota, muistinvaraisen runokulttuurin l\u00e4hes totaalinen h\u00e4vi\u00e4minen, internet, yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4 ja niin edelleen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 en voinut olla \u2013 enk\u00e4 ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n \u2013 oikein varma, voinko todella kohdata V\u00f6gle\u00e4 kovinkaan syv\u00e4llisell\u00e4 tavalla vain muutamat runolaulu\u00e4\u00e4nitep\u00e4tk\u00e4t apunani. Tietoni V\u00f6glest\u00e4 olivat varsin hajanaiset. Launiksen \u00e4\u00e4nitt\u00e4miss\u00e4 lauluissa ei ole juurikaan muita kontekstitietoja kuin ik\u00e4, nimi ja kotikyl\u00e4. Yritin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 V\u00f6glest\u00e4 tiedonsirusia Kansallisarkiston toisen maailmansodan aikaisista v\u00e4est\u00f6nsiirtoasiakirjoista ja kirkonkirjoista, mutta n\u00e4m\u00e4 polut eiv\u00e4t johtaneet informaation j\u00e4ljille. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Inkeri-seura ei pystynyt auttamaan yli satakolmekymment\u00e4 vuotta sitten syntyneen ortodoksiuskoisen, mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin neuvostokansalaiseksi siirtyneen henkil\u00f6n tietojen etsinn\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n J\u00e4ljelle j\u00e4iv\u00e4t siis vain yleisesti tutkimuskirjallisuuden tarjoamat tiedot inkeril\u00e4isten naisten asemasta ja yhteiskuntaoloista. T\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 lopulta pyrin kohtaamaan V\u00f6glen kahdella tasolla: ensinn\u00e4kin tuttavana, josta minulla oli hajanaisia tietoja ja jonka kanssa halusin musisoida, toiseksi oppilaana, joka halusi oppia lis\u00e4\u00e4 inkeril\u00e4isest\u00e4 runolaulusta sen asiantuntijalta. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 tarkastelen j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 kohtaamista ja tuon kohtaamisen seuraamuksia. Keskityn erityisesti Linna liivakolle -kappaleen opetteluprosessiin ja siihen, miten tuosta laulusta muotoutui lopulta minun omani, V\u00f6glen ohjauksessa. K\u00e4sittelen aihetta t\u00e4ss\u00e4 tutkielmassa suullisen komposition k\u00e4sitteen kautta ja peilaan t\u00e4t\u00e4 folkloristiikan oppialasta tuttua aihetta omaan kokemukseeni. Kutsun ty\u00f6ss\u00e4ni omaa musiikillista kokemuspiiri\u00e4ni nykyrunolauluksi viitaten ns. nykykansanmusiikkigenreen, johon koen vahvasti kuuluvani. Koen kyseisen genren t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi identiteetti\u00e4ni, ja se on ollut minulle l\u00e4ht\u00f6kohta, josta V\u00f6glen kanssa keskustelen.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Projektity\u00f6Johdanto<\/h2>\n
\nSibelius-Akatemia
\nKansanmusiikin aineryhm\u00e4
\n2013<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n