1 Johdanto<\/strong><\/p>\n 1.1 Taustaa ja projektin tavoitteet 2 Menetelm\u00e4t ja aineistot<\/strong><\/p>\n 3 K\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t soittimet<\/strong><\/p>\n 3.1 Cittern 4 Haastateltavien esittelyt<\/strong><\/p>\n 5 Vastausten koonti<\/strong><\/p>\n 5.1 Soittimien nime\u00e4misest\u00e4 5.2.1 Melodiasoitto 5.3 Ajatuksia soitinten tilanteesta pohjoismaisessa kansanmusiikissa<\/p>\n 5.3.1 Maa- ja soittajakohtaiset eroavaisuudet ja yht\u00e4l\u00e4isyydet 6 Pohdintaa<\/strong><\/p>\n 6.1 Nimiasiasta L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Termill\u00e4 Pohjoismainen kansanmusiikki<\/em> viitataan useimmiten valtavaan kirjoon erilaisia tyylipiirteit\u00e4, joita on esiintynyt Pohjoismaiksi kutsutulla alueella. Osa mainituista tyylipiirteist\u00e4 on yhteisi\u00e4 useimmille Pohjoismaille, ja osa taas on paikallisia erikoisuuksia. Musiikillisten vaikutteiden monimuotoisuuden ja joissain tapauksissa yleiseurooppalaisuuden vuoksi voisikin olla parempi puhua esimerkiksi kansanmusiikista Pohjoismaissa.<\/em> (Aksdal 1998, 132\u2013133.) \u00a0T\u00e4st\u00e4 problematiikasta huolimatta, lukemista helpottaakseni, k\u00e4yt\u00e4n pohjoismainen kansanmusiikki -k\u00e4sitett\u00e4 kattotermin\u00e4 Pohjoismaissa soitetulle kansanmusiikille.<\/p>\n Koko tutkitun historiansa ajan Pohjoismainen kansanmusiikki on ollut jatkuvan kehityksen ja muutoksen alainen niin s\u00e4velmist\u00f6lt\u00e4\u00e4n kuin soittimistoltaankin. Muutoksen suuntaan vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 on useita, kuten musiikin funktiot yhteis\u00f6iss\u00e4, elinolojen ja yhteiskuntien kehittyminen sek\u00e4 alueiden v\u00e4lill\u00e4 aikojen saatossa levinneet vaikutteet. (H\u00e4ggman 1998, 133.)<\/p>\n 1600-luvun alkupuolella Pohjoismaihin Saksasta ja Englannista levinnyt ja 1800-luvulle tultaessa valtaosassa pohjoismaisia alueita hallitsevaksi soittimeksi noussut viulu l\u00f6ysi nopeasti oman paikkansa pohjoismaisessa musiikkiperinteess\u00e4. Niin ik\u00e4\u00e4n 1750-luvulla pohjoismaisiin kyliin tiens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt klarinetti ja 1860-luvulla sek\u00e4 Saksasta ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 saapunut, pelimannien alun perin karsastama, haitari ovat l\u00f6yt\u00e4neet paikkansa pohjoismaisessa pelimannimusiikissa. (Aksdal 1998, 156\u2013166.)<\/p>\n Vuoteen 2018 tultaessa n\u00e4iden soittimien lis\u00e4ksi mm. my\u00f6s kitara, basso, koskettimet ja ly\u00f6m\u00e4soittimet ovat yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 instrumentteja pelimannimusiikin esitt\u00e4miseen. 1960-luvulla alkaneen kansanmusiikin uuden aallon my\u00f6t\u00e4 asenneilmapiiri soittimistoa ja esitystapoja kohtaan on muuttunut sallivammaksi, ja vain mielikuvitus on rajana uusien \u00e4\u00e4nil\u00e4hteiden ja musiikillisten vaikutteiden hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4ni syvennyn 1960- ja 1970-luvuilla Brittein saarilla kehitettyihin suurikoppaisiin, parikielisiin kielisoittimiin, kuten cittern<\/em> and irlantilainen bouzouki<\/em>, jotka molemmat ovat syntyneet vanhempien kielisoitinten pohjalta ja ovat hitaasti mutta varmasti kasvattaneet suosiotaan kansanmuusikoiden keskuudessa. Nimell\u00e4 ”cittern” viittaan Stefan Sobellin rakentaman ja citterniksi nime\u00e4m\u00e4ns\u00e4 10-kielisen soittimen kaltaisiin instrumentteihin, vaikka nimi itsess\u00e4\u00e4n juontuukin huomattavasti varhaisemmasta soittimesta. Ensisijaisesti haluan ty\u00f6ss\u00e4ni selvitt\u00e4\u00e4, onko mainitsemieni soittimien tarkoitus korvata tai imitoida kansanmusiikkiyhtyeiss\u00e4 perinteisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 soittimia vai onko citternille ja samankaltaisille soittimille syntym\u00e4ss\u00e4 tai jo olemassa oma, uniikki paikkansa ja perinteens\u00e4 pohjoismaisessa kansanmusiikissa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi minua kiinnostavat erilaiset soittotyylit, jotka ovat syntyneet tarpeesta istuttaa kyseiset soittimet pohjoismaiseen kansanmusiikkiin. Mit\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 soittimilla halutaan ilment\u00e4\u00e4? Millaisia soittoteknisi\u00e4 asioita niihin liittyy? Mist\u00e4 soitossa esiintyv\u00e4t elementit on lainattu? Miksi juuri kyseiset soittimet ovat p\u00e4\u00e4tyneet nykypelimannien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n?<\/p>\n Saadakseni vastauksia n\u00e4ihin kysymyksiin olen haastatellut 13:a kielisoittajaa eri puolilta Pohjoismaita ja heid\u00e4n vastaustensa pohjalta koostanut ajantasaisen katsauksen citternin ja samankaltaisten kielisoittimien k\u00e4ytt\u00f6tavoista ja t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 tilanteesta pohjoismaisessa kansanmusiikissa.<\/p>\n <\/p>\n Olen aloittanut musiikkiopintoni seitsem\u00e4nvuotiaana klassisella kitaralla, joskin jo alle kouluik\u00e4isen\u00e4 k\u00e4vin kokeilemassa musiikkileikkikoulua viisikielisen kanteleen kanssa, huonolla menestyksell\u00e4. Sittemmin olen s\u00e4hk\u00f6kitaran ja -basson ohella soittanut mandoliinia, josta tuli p\u00e4\u00e4instrumenttini aloittaessani kansanmuusikon opinnot Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2010. Opintojeni aikana aloin kaivata soitinta, jolla voisin s\u00e4est\u00e4\u00e4 laulua, tai melodiasoitinta matalammasta rekisterist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4dyin ottamaan is\u00e4ni irlantilaisen bouzoukin ikuiseen lainaan. Seuraava askel oli 10-kielinen oktaavimandoliini, jonka tilasin soitinrakentaja Anders Liljestr\u00f6milt\u00e4. H\u00e4mmennyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suuri, kun opettajani ja tulevat kollegani kutsuivat soitintani nimell\u00e4 ”cittern”. Mietin, ett\u00e4 eik\u00f6s cittern ollutkaan se joskus satoja vuosia sitten L\u00e4nsi-Euroopassa soitettu tinke\u00e4-\u00e4\u00e4ninen kielisoitin. Asiaan perehtyminen paljasti minulle, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n suurikoppaisia, \u00a0viidell\u00e4 metallikieliparilla ja otelaudalla varustettuja, plektralla soitettavia soittimia voidaan kutsua nimell\u00e4 cittern.<\/p>\n Kyseisten soittimien nimiin liittyv\u00e4 ep\u00e4selvyys muistuttaa olemassaolostaan aina, kun keskustelen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4ni instrumenteista uuden ihmisen kanssa. T\u00e4m\u00e4 taas on patistanut minua ottamaan selv\u00e4\u00e4 soittimista k\u00e4ytettyjen nimien taustoista sek\u00e4 kunkin soittimen historiasta ja erityispiirteist\u00e4. Minua kiinnostaa my\u00f6s yksityiskohtainen tieto soittimien teknisist\u00e4 ominaisuuksista sek\u00e4 soittoteknisist\u00e4 seikoista. Voin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tietoja omassa ty\u00f6skentelyss\u00e4ni ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 my\u00f6s muille soittimista kiinnostuneille. Kitara ja mandoliini eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 juurikaan esittely\u00e4 kaipaa, mutta citterni\u00e4, irkkubouzoukia, mandolaa ja muita samankaltaisia soittimia ymp\u00e4r\u00f6i viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jonkinlainen arvoituksellisuuden harso.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Projektity\u00f6
\n1.2 Henkil\u00f6kohtainen tulokulma<\/p>\n
\n3.2 Bouzouki
\n3.3 Mandola<\/p>\n
\n5.2 Soittimien roolit<\/p>\n
\n5.2.2 S\u00e4estyssoitto<\/p>\n
\n5.3.2 Ajatukset soittimien nykytilasta ja tulevaisuudesta<\/p>\n
\n6.2 Soittotekniikasta ja soinnista
\n6.3 Yleist\u00e4 loppupohdintaa<\/p>\nJohdanto<\/strong><\/h2>\n
Taustaa ja projektin tavoitteet<\/h3>\n
Henkil\u00f6kohtainen tulokulma<\/h3>\n
\nTaideyliopiston Sibelius-Akatemia
\nKansanmusiikin aineryhm\u00e4
\nNordic Master in Folk Music -koulutusohjelma
\nKev\u00e4t 2018<\/p>","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false},"product_brand":[],"product_cat":[81,76],"product_tag":[],"class_list":{"0":"post-3611","1":"product","2":"type-product","3":"status-publish","5":"product_cat-maisteriopinnot","6":"product_cat-opinnaytteet","8":"first","9":"instock","10":"shipping-taxable","11":"product-type-simple"},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product\/3611","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3611"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3611"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_brand","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_brand?post=3611"},{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=3611"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=3611"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}