{"id":3626,"date":"2023-01-12T11:22:30","date_gmt":"2023-01-12T09:22:30","guid":{"rendered":"https:\/\/etno.net\/?post_type=product&#038;p=3626"},"modified":"2025-02-10T16:34:10","modified_gmt":"2025-02-10T14:34:10","slug":"arja-kastinen-iivana-misukka","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/etno.net\/en\/julkaisu\/aanitteet\/arja-kastinen-iivana-misukka","title":{"rendered":"<h3 style=\"font-weight:700!important;color:#000!important\">Arja Kastinen: Iivana Mi\u0161ukka (1861-1919)<\/h3>"},"content":{"rendered":"<p>Arja Kastinen: toimitus, kantele<\/p>\n<p>Arkisto\u00e4\u00e4nitteet: A. O. V\u00e4is\u00e4nen, Armas Launis; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto<br \/>\nKuvat: Museovirasto, finna.fi<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nitteiden masterointi: Alec Havinmaa<br \/>\nJulkaisu: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, kansanmusiikin aineryhm\u00e4<\/p>\n<hr \/>\n<!--[if lt IE 9]><script>document.createElement('audio');<\/script><![endif]-->\n\t<div class=\"wp-playlist wp-audio-playlist wp-playlist-light\">\n\t\t\t<div class=\"wp-playlist-current-item\"><\/div>\n\t\t<audio controls=\"controls\" preload=\"none\" width=\"778\"\n\t\t\t><\/audio>\n\t<div class=\"wp-playlist-next\"><\/div>\n\t<div class=\"wp-playlist-prev\"><\/div>\n\t<noscript>\n\t<ol>\n\t\t<li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_01.mp3'>1. Maanitus Armas Launiksen \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 1905<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_02a.mp3'>2a. Maanitus &amp; T\u0161iit\u017eik 1916<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_02b.mp3'>2b. Maanitus &amp; T\u0161iit\u017eik, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_03a.mp3'>3a. Maanitus Kuokan kanteleella 1916<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_03b.mp3'>3a. Maanitus Kuokan kanteleella, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_04a.mp3'>4a. Maanitus matalalta alueelta 1917<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_04b.mp3'>4b. Maanitus matalalta alueelta, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_05.mp3'>5. Maanitus korkeammalta alueelta 1917<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_06a.mp3'>6a. Ven\u2019e\u00e4hen povorottoa eli Bri\u0161atka<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_06b.mp3'>6b. Ven\u2019e\u00e4hen povorottoa eli Bri\u0161atka, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_07a.mp3'>7a. T\u0161iit\u017eik 1917<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_07b.mp3'>7b. T\u0161iit\u017eik, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_08.mp3'>8. Valamon kirkonkellot 1916<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_09.mp3'>9. Valamon kirkonkellot Kuokan kanteleella 1916<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_10a.mp3'>10a. Valamon kirkonkellot matalalta alueelta 1917<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_10b.mp3'>10b. Valamon kirkonkellot matalalta alueelta, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_11a.mp3'>11a. Valamon kirkonkellot korkeammalta alueelta 1917<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_11b.mp3'>11b. Valamon kirkonkellot korkeammalta alueelta, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_12.mp3'>12. Tuuti lasta nukkumahe<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_13_128kbps.mp3'>13. Kaunobo tegi kandelehta<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_14a.mp3'>14a. Markka eli Markan ki\u017ea<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_14b.mp3'>14b. Markka eli Markan ki\u017ea, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty versio<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_15a.mp3'>15a. Ristakondra<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_15b.mp3'>15b. Ristakondra, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_16a.mp3'>16a. Kyng\u00e4ki\u017ea eli 5 parin tolppa<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_16b.mp3'>16b. Kyng\u00e4ki\u017ea eli 5 parin tolppa, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_17a.mp3'>17a. Melkutus<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_17b.mp3'>17b. Melkutus, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_18a.mp3'>18a. Vanha valssi<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_18b.mp3'>18b. Vanha valssi, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_19a.mp3'>19a. Kiber\u00e4<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_19b.mp3'>19b. Kiber\u00e4, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_20.mp3'>20. Hoirola, 3 parin 1916<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_21a.mp3'>21a. Hoirola, 3 parin 1917<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_21b.mp3'>21b. Hoirola, 3 parin 1917, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_22a.mp3'>22a. Kuuen parin hoirola matalammalta alueelta<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_22b.mp3'>22b. Kuuen parin hoirola matalammalta alueelta, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_23.mp3'>23. Kuuen parin hoirola korkeammalta alueelta<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_24a.mp3'>24a. Let\u0161ka<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_24b.mp3'>24b. Let\u0161ka, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_25a.mp3'>25a. Lippa<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_25b.mp3'>25b. Lippa, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_26a.mp3'>26a. Viistoista<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_26b.mp3'>26b. Viistoista, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_27.mp3'>27. Kakkuri<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_28a.mp3'>28a. Vanha polkka<\/a><\/li><li><a href='https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_28b.mp3'>28b. Vanha polkka, uudelleen \u00e4\u00e4nitetty<\/a><\/li>\t<\/ol>\n\t<\/noscript>\n\t<script type=\"application\/json\" class=\"wp-playlist-script\">{\"type\":\"audio\",\"tracklist\":true,\"tracknumbers\":false,\"images\":false,\"artists\":false,\"tracks\":[{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_01.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"1. Maanitus Armas Launiksen \\u00e4\\u00e4nitt\\u00e4m\\u00e4n\\u00e4 1905\",\"caption\":\"1. Maanitus Armas Launiksen \\u00e4\\u00e4nitt\\u00e4m\\u00e4n\\u00e4 1905\",\"description\":\"1. Maanitus Armas Launiksen \\u00e4\\u00e4nitt\\u00e4m\\u00e4n\\u00e4 1905\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"0:53\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_02a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"2a. Maanitus &amp; T\\u0161iit\\u017eik 1916\",\"caption\":\"2a. Maanitus &amp; T\\u0161iit\\u017eik 1916\",\"description\":\"2a. Maanitus &amp; T\\u0161iit\\u017eik 1916\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"2:22\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_02b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"2b. Maanitus &amp; T\\u0161iit\\u017eik, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"2b. Maanitus &amp; T\\u0161iit\\u017eik, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"2b. Maanitus &amp; T\\u0161iit\\u017eik, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"2:06\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_03a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"3a. Maanitus Kuokan kanteleella 1916\",\"caption\":\"3a. Maanitus Kuokan kanteleella 1916\",\"description\":\"3a. Maanitus Kuokan kanteleella 1916\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:23\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_03b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"3a. Maanitus Kuokan kanteleella, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"3a. Maanitus Kuokan kanteleella, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"3a. Maanitus Kuokan kanteleella, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:02\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_04a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"4a. Maanitus matalalta alueelta 1917\",\"caption\":\"4a. Maanitus matalalta alueelta 1917\",\"description\":\"4a. Maanitus matalalta alueelta 1917\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"2:31\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_04b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"4b. Maanitus matalalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"4b. Maanitus matalalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"4b. Maanitus matalalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"2:51\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_05.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"5. Maanitus korkeammalta alueelta 1917\",\"caption\":\"5. Maanitus korkeammalta alueelta 1917\",\"description\":\"5. Maanitus korkeammalta alueelta 1917\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:10\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_06a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"6a. Ven\\u2019e\\u00e4hen povorottoa eli Bri\\u0161atka\",\"caption\":\"6a. Ven\\u2019e\\u00e4hen povorottoa eli Bri\\u0161atka\",\"description\":\"6a. Ven\\u2019e\\u00e4hen povorottoa eli Bri\\u0161atka\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:00\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_06b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"6b. Ven\\u2019e\\u00e4hen povorottoa eli Bri\\u0161atka, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"6b. Ven\\u2019e\\u00e4hen povorottoa eli Bri\\u0161atka, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"6b. Ven\\u2019e\\u00e4hen povorottoa eli Bri\\u0161atka, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:07\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_07a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"7a. T\\u0161iit\\u017eik 1917\",\"caption\":\"7a. T\\u0161iit\\u017eik 1917\",\"description\":\"7a. T\\u0161iit\\u017eik 1917\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"0:44\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_07b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"7b. T\\u0161iit\\u017eik, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"7b. T\\u0161iit\\u017eik, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"7b. T\\u0161iit\\u017eik, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"0:51\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_08.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"8. Valamon kirkonkellot 1916\",\"caption\":\"8. Valamon kirkonkellot 1916\",\"description\":\"8. Valamon kirkonkellot 1916\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:40\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_09.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"9. Valamon kirkonkellot Kuokan kanteleella 1916\",\"caption\":\"9. Valamon kirkonkellot Kuokan kanteleella 1916\",\"description\":\"9. Valamon kirkonkellot Kuokan kanteleella 1916\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:22\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_10a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"10a. Valamon kirkonkellot matalalta alueelta 1917\",\"caption\":\"10a. Valamon kirkonkellot matalalta alueelta 1917\",\"description\":\"10a. Valamon kirkonkellot matalalta alueelta 1917\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"2:49\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_10b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"10b. Valamon kirkonkellot matalalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"10b. Valamon kirkonkellot matalalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"10b. Valamon kirkonkellot matalalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"3:15\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_11a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"11a. Valamon kirkonkellot korkeammalta alueelta 1917\",\"caption\":\"11a. Valamon kirkonkellot korkeammalta alueelta 1917\",\"description\":\"11a. Valamon kirkonkellot korkeammalta alueelta 1917\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:24\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_11b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"11b. Valamon kirkonkellot korkeammalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"11b. Valamon kirkonkellot korkeammalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"11b. Valamon kirkonkellot korkeammalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:47\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_12.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"12. Tuuti lasta nukkumahe\",\"caption\":\"12. Tuuti lasta nukkumahe\",\"description\":\"12. Tuuti lasta nukkumahe\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"2:07\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_13_128kbps.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"13. Kaunobo tegi kandelehta\",\"caption\":\"13. Kaunobo tegi kandelehta\",\"description\":\"13. Kaunobo tegi kandelehta\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"7:58\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_14a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"14a. Markka eli Markan ki\\u017ea\",\"caption\":\"14a. Markka eli Markan ki\\u017ea\",\"description\":\"14a. Markka eli Markan ki\\u017ea\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:00\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_14b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"14b. Markka eli Markan ki\\u017ea, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty versio\",\"caption\":\"14b. Markka eli Markan ki\\u017ea, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty versio\",\"description\":\"14b. Markka eli Markan ki\\u017ea, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty versio\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:07\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_15a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"15a. Ristakondra\",\"caption\":\"15a. Ristakondra\",\"description\":\"15a. Ristakondra\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:36\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_15b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"15b. Ristakondra, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"15b. Ristakondra, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"15b. Ristakondra, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:56\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_16a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"16a. Kyng\\u00e4ki\\u017ea eli 5 parin tolppa\",\"caption\":\"16a. Kyng\\u00e4ki\\u017ea eli 5 parin tolppa\",\"description\":\"16a. Kyng\\u00e4ki\\u017ea eli 5 parin tolppa\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"0:43\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_16b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"16b. Kyng\\u00e4ki\\u017ea eli 5 parin tolppa, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"16b. Kyng\\u00e4ki\\u017ea eli 5 parin tolppa, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"16b. Kyng\\u00e4ki\\u017ea eli 5 parin tolppa, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"0:52\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_17a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"17a. Melkutus\",\"caption\":\"17a. Melkutus\",\"description\":\"17a. Melkutus\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"0:58\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_17b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"17b. Melkutus, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"17b. Melkutus, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"17b. Melkutus, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:05\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_18a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"18a. Vanha valssi\",\"caption\":\"18a. Vanha valssi\",\"description\":\"18a. Vanha valssi\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"0:52\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_18b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"18b. Vanha valssi, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"18b. Vanha valssi, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"18b. Vanha valssi, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:01\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_19a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"19a. Kiber\\u00e4\",\"caption\":\"19a. Kiber\\u00e4\",\"description\":\"19a. Kiber\\u00e4\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:23\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_19b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"19b. Kiber\\u00e4, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"19b. Kiber\\u00e4, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"19b. Kiber\\u00e4, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:36\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_20.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"20. Hoirola, 3 parin 1916\",\"caption\":\"20. Hoirola, 3 parin 1916\",\"description\":\"20. Hoirola, 3 parin 1916\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"0:46\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_21a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"21a. Hoirola, 3 parin 1917\",\"caption\":\"21a. Hoirola, 3 parin 1917\",\"description\":\"21a. Hoirola, 3 parin 1917\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:32\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_21b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"21b. Hoirola, 3 parin 1917, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"21b. Hoirola, 3 parin 1917, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"21b. Hoirola, 3 parin 1917, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:39\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_22a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"22a. Kuuen parin hoirola matalammalta alueelta\",\"caption\":\"22a. Kuuen parin hoirola matalammalta alueelta\",\"description\":\"22a. Kuuen parin hoirola matalammalta alueelta\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:02\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_22b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"22b. Kuuen parin hoirola matalammalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"22b. Kuuen parin hoirola matalammalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"22b. Kuuen parin hoirola matalammalta alueelta, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:06\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_23.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"23. Kuuen parin hoirola korkeammalta alueelta\",\"caption\":\"23. Kuuen parin hoirola korkeammalta alueelta\",\"description\":\"23. Kuuen parin hoirola korkeammalta alueelta\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:13\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_24a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"24a. Let\\u0161ka\",\"caption\":\"24a. Let\\u0161ka\",\"description\":\"24a. Let\\u0161ka\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"0:45\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_24b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"24b. Let\\u0161ka, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"24b. Let\\u0161ka, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"24b. Let\\u0161ka, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"0:53\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_25a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"25a. Lippa\",\"caption\":\"25a. Lippa\",\"description\":\"25a. Lippa\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:02\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_25b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"25b. Lippa, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"25b. Lippa, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"25b. Lippa, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:11\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_26a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"26a. Viistoista\",\"caption\":\"26a. Viistoista\",\"description\":\"26a. Viistoista\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"0:52\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_26b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"26b. Viistoista, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"26b. Viistoista, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"26b. Viistoista, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"1:00\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_27.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"27. Kakkuri\",\"caption\":\"27. Kakkuri\",\"description\":\"27. Kakkuri\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"1:03\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_28a.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"28a. Vanha polkka\",\"caption\":\"28a. Vanha polkka\",\"description\":\"28a. Vanha polkka\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka\",\"length_formatted\":\"0:53\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}},{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/01\\\/kastinen_misukka_aanite_28b.mp3\",\"type\":\"audio\\\/mpeg\",\"title\":\"28b. Vanha polkka, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"caption\":\"28b. Vanha polkka, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"description\":\"28b. Vanha polkka, uudelleen \\u00e4\\u00e4nitetty\",\"meta\":{\"artist\":\"Iivana Mi\\u0161ukka, Arja Kastinen\",\"length_formatted\":\"0:51\"},\"image\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64},\"thumb\":{\"src\":\"https:\\\/\\\/etno.net\\\/wp-includes\\\/images\\\/media\\\/audio.svg\",\"width\":48,\"height\":64}}]}<\/script>\n<\/div>\n\t\n<figure id=\"attachment_3627\" aria-describedby=\"caption-attachment-3627\" style=\"width: 781px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop.jpg\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-3627 size-large\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-781x1024.jpg\" alt=\"Iivana Mi\u0161ukka\" width=\"781\" height=\"1024\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-781x1024.jpg 781w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-229x300.jpg 229w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-768x1007.jpg 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-1171x1536.jpg 1171w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-1562x2048.jpg 1562w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-9x12.jpg 9w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-300x393.jpg 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-600x787.jpg 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva1_crop-64x84.jpg 64w\" sizes=\"(max-width: 781px) 100vw, 781px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3627\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 1. Iivana Mi\u0161ukka. Kuvaaja A. O. V\u00e4is\u00e4nen 1916\u20131917. Kansatieteen kuvakokoelma, Antellin kokoelmat. Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n<h1>Iivana Mi\u0161ukka (1861\u20131919)<\/h1>\n<p>Suistamolainen Iivana Mi\u0161ukka on tunnetuimpia 1900-luvun alun rajakarjalaisista kanteleensoittajista \u2013 heid\u00e4n joukostaan Mi\u0161ukalta on tallennettu m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti eniten kanteles\u00e4velmi\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4sikirjoituksina ett\u00e4 \u00e4\u00e4nittein\u00e4. T\u00e4lle albumille on koottu Mi\u0161ukan kanteleensoittoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta vuosilta 1905, 1916 ja 1917. Albumille editoidut fonogrammi- ja parlogrammi\u00e4\u00e4nitykset on valikoitu A. O. V\u00e4is\u00e4sen ja Armas Launiksen kokoelmista. S\u00e4velm\u00e4t ovat suurimmaksi osaksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin Raja-Karjalassa tanssittuja, sek\u00e4 id\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 saapuneita tanssis\u00e4velmi\u00e4. Lis\u00e4ksi mukana on rajakarjalaisille kanteleensoittajille tyypillisi\u00e4 ortodoksisten kirkonkellojen soiton imitaatioita sek\u00e4 runos\u00e4velmi\u00e4 ja rekilauluja. Tallennetut s\u00e4velm\u00e4t kuvaavat tuolloin k\u00e4ynniss\u00e4 olleen musiikkikulttuurin murroksen loppuaikaa Raja-Karjalassa.<\/p>\n<p>S\u00e4velmien nuotinnokset on julkaistu A. O. V\u00e4is\u00e4sen toimittamana <em>Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmi\u00e4 &#8211;<\/em>kirjassa (SKS 2002 [1928]) sek\u00e4 allekirjoittaneen toimittamana <em>Kizavirzi karjalaisesta kanteleperinteest\u00e4 1900-luvun alussa<\/em> -kirjassa (Temps Oy 2013).T\u00e4h\u00e4n julkaisuun lis\u00e4tyt nuotinnokset ovat j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 kirjasta ja pohjautuvat V\u00e4is\u00e4sen k\u00e4sikirjoituksiin. Nuotinnokset eiv\u00e4t t\u00e4ysin vastaa kaikkien s\u00e4velmien t\u00e4ll\u00e4 albumilla julkaistuja versioita. Anna-Liisa Tenhusen kirjoittama Iivana Mi\u0161ukan henkil\u00f6historia on julkaistu <em>Kizavirzi<\/em>-kirjassa, ja V\u00e4is\u00e4sen ker\u00e4ysmatkoista l\u00f6ytyy tietoa Kalevalaseuran vuosikirjasta 90, <em>Taide, tiede, tulkinta<\/em>. <em>Kirjoituksia A. O. V\u00e4is\u00e4sest\u00e4 <\/em>(SKS 2011)<em>.<\/em> Albumin tekstit perustuvat edell\u00e4 mainittuihin teoksiin ja SKS:n arkistol\u00e4hteisiin.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 albumijulkaisu on osa runolaulukulttuurin kanteleperinteen tutkimusprojektiani, jossa ensimm\u00e4inen SKS:n arkiston rajakarjalaisten kanteleensoittajien albumi, <em>Teppana J\u00e4nis<\/em> (AANIA-37), julkaistiin Kalevalanp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2021.<\/p>\n<p>L\u00e4mmin kiitos Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle arkisto\u00e4\u00e4nitteiden k\u00e4ytt\u00f6luvasta ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhm\u00e4lle albumin julkaisemisesta.<\/p>\n<p>1.1.2023 Arja Kastinen<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Iivana Mi\u0161ukan el\u00e4m\u00e4nkaaresta<\/h2>\n<p>Iivan Bogdanov Mi\u0161ukka syntyi Suistamon Suursaran kyl\u00e4ss\u00e4 1.5.1861. Suistamo oli tunnettu runolaulu-, itkuvirsi-, kanteleensoitto- ja er\u00e4kulttuuristaan erityisesti Sotikaisten ja \u0160emeikkojen sukujen j\u00e4senten kautta. Iivana Mi\u0161ukka aloitti kanteleensoiton 5\u20136 vuoden i\u00e4ss\u00e4, oppi soittotaidon nopeasti ja oli aikuistuessaan paikkakunnan parhaina pidettyjen soittajamestareiden joukossa.<\/p>\n<p>Aviottomana lapsena syntyminen ilmeisesti vaikutti siihen, ett\u00e4 Iivana Mi\u0161ukka oli suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n tilaton asuen eri puolilla Suistamon pit\u00e4j\u00e4\u00e4. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen vaimonsa, Tekla Markintyt\u00e4r, kuoli 40-vuotiaana vuonna 1897 ja toinen vaimo, Jevdokia Filipintyt\u00e4r Jeminen 50-vuotiaana vuonna 1907. Ensimm\u00e4isest\u00e4 avioliitosta syntyi seitsem\u00e4n lasta, joista kaksi kuoli nuorena. Kolmas vaimo, Maria Ignatintyt\u00e4r Gurnan (Kuurnanen) oli tunnettu itkuvirsien taitaja. Marian kanssa Iivana Mi\u0161ukka toimi Suursaran kyl\u00e4ss\u00e4 torpparina, mink\u00e4 lis\u00e4ksi Maria kiersi muissa taloissa maataloust\u00f6iss\u00e4. Iivana Mi\u0161ukka sairasti reumatismia, jonka johdosta h\u00e4n ei kyennyt osallistumaan ruumiilliseen ty\u00f6h\u00f6n Marian tavoin. T\u00e4m\u00e4 oli ilmeisesti osaltaan vaikuttimena siihen, ett\u00e4 Iivana Mi\u0161ukka l\u00e4hti hankkimaan lis\u00e4tienesti\u00e4 soittomatkoilta.<\/p>\n<p>Idea soittomatkoista syntyi Sortavalan laulujuhlaesiintymisen yhteydess\u00e4 1906, jonka j\u00e4lkeen Mi\u0161ukka ryhtyi ammattimaisena soittajana kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n esiintymismatkoilla eri puolilla Suomea pist\u00e4ytyen lis\u00e4ksi Pietarissa ja Narvassakin. Matkatovereina h\u00e4nell\u00e4 oli usein muita suistamolaisia perinteentaitajia kuten runolaulajat Konstantin Kuokka ja Iivana Onoila. Suomessa esiintymisi\u00e4 oli ainakin Joensuussa, Kajaanissa, H\u00e4meenlinnassa, Vaasassa, Kemiss\u00e4, Oulussa, Helsingiss\u00e4, Kotkassa, Iisalmessa, Kuopiossa, Kouvolassa, Viipurissa, Sortavalassa ja Terijoella. Ortodoksinen usko tuli esiin V\u00e4is\u00e4sen muistiinmerkitsem\u00e4ss\u00e4 Mi\u0161ukan huomautuksessa: \u201dpuastoss\u2019 en ota kannelta\u201d (paaston aikana en soita kanteletta).<\/p>\n<p>Iivana Mi\u0161ukka kuoli Suistamon Lepp\u00e4syrj\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4 58-vuotiaana 18.5.1919 ja h\u00e4nen kanteleensa lahjoitettiin Teppana J\u00e4nikselle.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3628\" aria-describedby=\"caption-attachment-3628\" style=\"width: 4292px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop.jpg\"><img decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3628\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop.jpg\" alt=\"Kuva 2. Runolaulajia ja kantelensoittajia yhteiskuvassa Sortavalan laulujuhlilla 1906.\" width=\"4292\" height=\"3060\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop.jpg 4292w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop-300x214.jpg 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop-1024x730.jpg 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop-768x548.jpg 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop-1536x1095.jpg 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop-2048x1460.jpg 2048w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop-18x12.jpg 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop-600x428.jpg 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_arja_iivana_misukka_kuva2_crop-64x46.jpg 64w\" sizes=\"(max-width: 4292px) 100vw, 4292px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3628\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 2. Runolaulajia ja kantelensoittajia yhteiskuvassa Sortavalan laulujuhlilla 1906.<br \/>Kuvaaja I. M. Wartiainen. Kansatieteen kuvakokoelma, Karjalaisen osakunnan kokoelma. Museovirasto.<br \/>Istumassa vasemmalta:<br \/>Iivana Mi\u0161ukka, Iivana Bogdanoff-Vihantola ja Iivana \u0160emeikka.<br \/>Seisomassa vasemmalta:<br \/>Iivana Onoila, Konstantin Kuokka ja Jelesei Valokainen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Soittotekniikasta ja virityksest\u00e4<\/h2>\n<p>Raja-Karjalan syrj\u00e4seuduilla elettiin viel\u00e4 1900-luvun alussa musiikkikulttuurin murroksen loppuvaihetta, jossa vanha runolaulukulttuuri oli v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4 uudemman musiikkikulttuurin tielt\u00e4. Niinp\u00e4 Mi\u0161ukan kuten muidenkin rajakarjalaisten kanteleensoittajien ohjelmisto koostui sek\u00e4 runolaulukulttuuriin pohjautuvasta musiikista ett\u00e4 uudemmista tansseista ja lauluista. Vanhan ja uuden kohtaaminen n\u00e4kyi my\u00f6s soittotekniikassa: vanhakantaisen yhdysasentoisen n\u00e4pp\u00e4ilytekniikan lis\u00e4ksi Mi\u0161ukka soitti V\u00e4is\u00e4sen mukaan joitain uudempia s\u00e4velmi\u00e4 uudemmalla soittotekniikalla eroasentoisesti, jolloin vasen k\u00e4si oli s\u00e4est\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa. Eroasentoisella tekniikalla soitettua musiikkia h\u00e4nelt\u00e4 ei kuitenkaan ole \u00e4\u00e4nitetty ja ainoassa nuotinnoksessa s\u00e4est\u00e4v\u00e4 vasemman k\u00e4den keskisormi soittaa koko kappaleen ajan ainoastaan peruss\u00e4velen alapuolista asteikon viidett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4 borduna\u00e4\u00e4nen\u00e4 rytmisesti samaan tapaan kuin yhdysasentoisesti soitetuissa tansseissakin. Vaikka uusi soittotekniikka oli Mi\u0161ukalla ilmeisesti enemm\u00e4n kokeiluasteella, on siin\u00e4 jyrkk\u00e4 ajattelutavan muutos vanhakantaiseen soittotekniikkaan verrattuna: molempien k\u00e4sien tasavertaisesti yhdess\u00e4 rakentama sointikudos vaihtuu k\u00e4sien eriytyneisiin rooleihin.<\/p>\n<p>Musiikkikulttuurin muutos n\u00e4kyi my\u00f6s soittimien rakenteessa: yhdest\u00e4 puusta koverrettu v\u00e4h\u00e4kielinen kantele oli vuosisadan vaihteessa jo harvinainen. Mi\u0161ukan kantele oli uudenmallinen, osista rakennettu 26-kielinen \u2013 V\u00e4is\u00e4sen sanojen mukaan \u201dhyv\u00e4-\u00e4\u00e4ninen\u201d soitin. Mi\u0161ukka ei kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4nyt n\u00e4ist\u00e4 26:sta kielest\u00e4 kuin 14, soittaen vuoden 1917 tallenteissa samoja s\u00e4velmi\u00e4 vaihdellen joko korkeammalta tai kvarttia alempaa. H\u00e4n viritti kanteleensa kvinttien avulla duuriasteikkoon, poikkeuksena vuonna 1917 muistiin merkitty alennettu seitsem\u00e4s aste yl\u00e4kielill\u00e4, mutta ei peruss\u00e4velen alapuolella. Koska h\u00e4n ei yhdysasentoisesti soitetuissa s\u00e4velmiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt asteikon seitsem\u00e4tt\u00e4 s\u00e4velt\u00e4 yl\u00e4kielill\u00e4 ollenkaan, h\u00e4n sai t\u00e4ll\u00e4 virityksell\u00e4 duuriasteikon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 sek\u00e4 alempaa ett\u00e4 kvarttia ylemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Yhdysasentoisessa sormituksessa Mi\u0161ukka k\u00e4ytti peruss\u00e4velell\u00e4 oikean k\u00e4den keskisormea, toisella asteella oikean k\u00e4den etusormea, seuraavina tulivat vasemman keski- ja etusormi kolmannella ja nelj\u00e4nnell\u00e4 asteella sek\u00e4 oikean k\u00e4den peukalo viidennell\u00e4 asteella. Peukalo soitti my\u00f6s asteikon viidennen s\u00e4velen yl\u00e4puoliset \u00e4\u00e4net, kuten Mi\u0161ukka V\u00e4is\u00e4selle huomautti: \u201dpeigaloll\u2019 tuloo enemb ruadoa\u201d (peukalolla tulee tehty\u00e4 enemm\u00e4n t\u00f6it\u00e4). Tosin Mi\u0161ukka ei siis k\u00e4ytt\u00e4nyt asteikon seitsem\u00e4tt\u00e4 s\u00e4velt\u00e4 yl\u00e4kielill\u00e4 muutoin ollenkaan, paitsi eroasentoisesti soitetussa sodessissa. Peruss\u00e4velen alapuolelta asteikon seitsem\u00e4nnen ja kuudennen Mi\u0161ukka soitti oikean k\u00e4den keskisormella ja asteikon viidennen oikean k\u00e4den nimett\u00f6m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 peruss\u00e4velen alapuolinen asteikon viides s\u00e4vel oli borduna\u00e4\u00e4nen\u00e4 l\u00e4hes aina. Joskus s\u00e4velm\u00e4n niin vaatiessa Mi\u0161ukka muiden soittajien tapaan my\u00f6s muunteli sormitusta. Lis\u00e4ksi h\u00e4n k\u00e4ytti muillekin soittajille tyypillist\u00e4 kynsi-iskua eli iski silloin t\u00e4ll\u00f6in n\u00e4pp\u00e4yksen j\u00e4lkeen samaa kielt\u00e4 sormen kynsipuolella. V\u00e4is\u00e4sen muistiinpanoissa &gt; = oikea k\u00e4si, &lt; = vasen k\u00e4si, 1 = peukalo, 2 = etusormi jne.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01.png\"><img decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3645\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01.png\" alt=\"Nuottikuva 1\" width=\"1965\" height=\"899\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01.png 1965w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01-300x137.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01-1024x468.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01-768x351.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01-1536x703.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01-18x8.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01-600x275.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_01-64x29.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1965px) 100vw, 1965px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>S\u00e4velmien tallennuksesta<\/h2>\n<p>Iivana Mi\u0161ukan kantelemusiikkia ovat tallentaneet Armas Launis ja A. O. V\u00e4is\u00e4nen. Vuonna 1905 Launis kirjoitti muistiin Suistamon Sarankyl\u00e4ss\u00e4 katkelmia nelj\u00e4st\u00e4 Mi\u0161ukan soittamasta s\u00e4velm\u00e4st\u00e4 (<em>Kirkonkellot, Lippa, Hoirola <\/em>ja<em> Oulun likat<\/em>) ja \u00e4\u00e4nitti fonogrammille <em>Maanitus<\/em>-tanssia (SKS\u00c4_fonokop001_05). Kes\u00e4n 1916 s\u00e4velm\u00e4keruumatkalla Raja-Karjalassa ja helmi-maaliskuussa 1917 Mi\u0161ukan vieraillessa Helsingiss\u00e4, V\u00e4is\u00e4nen paitsi merkitsi muistiin tietoja Mi\u0161ukan soittimesta, asteikosta, viritystavasta ja sormituksesta, my\u00f6s tallensi Mi\u0161ukalta 24 s\u00e4velm\u00e4\u00e4, joista 22 fono- ja parlogrammeille \u2013 jotkin s\u00e4velm\u00e4t useampaan kertaan eri versioina. Kes\u00e4ll\u00e4 1917 V\u00e4is\u00e4nen viel\u00e4 teki muutamia t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 muistiinpanoja Suistamolla.<\/p>\n<p>Kalevalaseuran vuosikirjassa 90 (2011, 160\u2013200) Senni Timonen kuvaa yksityiskohtaisesti V\u00e4is\u00e4sen kentt\u00e4matkoja Raja-Karjalaan kesin\u00e4 1916\u20131917. Vuonna 1916 V\u00e4is\u00e4nen tapasi Mi\u0161ukan Suistamon Lepp\u00e4syrj\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran 10.\u201311.6. yhdess\u00e4 kanteleensoittaja Iivana L\u00f6s\u00f6sen kanssa. Tuohon menness\u00e4 V\u00e4is\u00e4nen oli jo kulkenut useiden Impilahden, Salmin ja Suistamon kylien kautta ja ilmeisesti fonografin vahalieri\u00f6t olivat loppu, sill\u00e4 h\u00e4n oli aiemmin kirjeitse pyyt\u00e4nyt SKS:st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 lieri\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 \u00e4\u00e4nitt\u00e4nyt n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 Mi\u0161ukan ja L\u00f6s\u00f6sen soittoja ollenkaan. V\u00e4is\u00e4sen n\u00e4iden p\u00e4ivien k\u00e4sikirjoitusten joukossa on eroasentoisesti soitettu <em>Sod\u2019iessii<\/em> eli \u201dSuomen tanssii\u201d, jonka Mi\u0161ukka kertoi oppineensa L\u00e4skel\u00e4ss\u00e4. Muut muistiinpanot olivat yhdysasentoisesti soitetuista tansseista (<em>Vanha polkka, Kyng\u00e4ki\u017ea <\/em>eli<em> 5 parin tolppa, Muanitus, Ristokondra, Let<\/em>\u0161ka ja <em>Viistoista<\/em>) sek\u00e4 kehtolaulusta <em>Tuuti lasta nukkumahe<\/em>, jossa Mi\u0161ukka sek\u00e4 soitti ett\u00e4 lauloi.<\/p>\n<p>Kes\u00e4kuun loppupuolella s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Yrj\u00f6 Kilpinen saapui Sortavalaan ja V\u00e4is\u00e4sen matkaseuraksi tuoden mukanaan uusia vahalieri\u00f6it\u00e4. Kaikkien k\u00e4sikirjoituss\u00e4velmien osalta ei muistiinpanop\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ole t\u00e4ysin selv\u00e4, mutta ilmeisesti V\u00e4is\u00e4nen tapasi Mi\u0161ukan seuraavan kerran 29.6. Suistamolla ja nyt V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti <em>Valamon kirkonkellot, Ristakondran, Markkoa, 3 parin hoirolan <\/em>ja<em> Maanituksen, <\/em>jonka nuotinnosta V\u00e4is\u00e4nen ei julkaissut sek\u00e4 <em>Maailman luominen<\/em> (\u201dLappalain\u2019 on laiha poiga\u201d) -runolaulun, jonka \u00e4\u00e4nitett\u00e4 ei ilmeisesti en\u00e4\u00e4 ole olemassa. T\u00e4ll\u00e4 tapaamisella Mi\u0161ukka my\u00f6s viritti t\u00e4ysin ep\u00e4vireess\u00e4 olleen Konstantin Kuokan kanteleen, koska haluttiin kokeilla, saadaanko se pienempikokoisena l\u00e4hemm\u00e4s \u00e4\u00e4nitystorvea ja \u00e4\u00e4ni n\u00e4in paremmin tallennetuksi. Kantele oli nyt lyydisess\u00e4 asteikossa, jolla soitettuna Mi\u0161ukalta tallennettiin uudet versiot s\u00e4velmist\u00e4 <em>Valamon kirkonkellot<\/em> ja <em>Maanitus<\/em>. V\u00e4is\u00e4sen kentt\u00e4muistiinpanoista t\u00e4lt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s <em>Lippoa<\/em>-tanssi ja tasajakoinen<em> Vanha valssi<\/em> sek\u00e4 rekilaulu <em>Voi kun on pienin\u00e4 palasina<\/em> (soitettuna ja laulettuna)<em>, <\/em>joita t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ei \u00e4\u00e4nitetty.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3646\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02.png\" alt=\"Nuottikuva 2\" width=\"1838\" height=\"580\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02.png 1838w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02-300x95.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02-1024x323.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02-768x242.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02-1536x485.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02-18x6.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02-600x189.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_02-64x20.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1838px) 100vw, 1838px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Helmi-maaliskuussa 1917, kun Maria ja Iivana Mi\u0161ukka olivat Helsingiss\u00e4 esiintymismatkalla V\u00e4is\u00e4sen kutsumina, V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti heilt\u00e4 parlografilla runsaasti musiikkia. Osassa Iivana Mi\u0161ukan soittamia kanteles\u00e4velmi\u00e4 ilmeni k\u00e4sien paikan vaihtaminen: rajakarjalaiset kantelensoittajat saattoivat vaihtaa k\u00e4sien asemaa kielill\u00e4 soittaen siis samoja tansseja ja omia improvisaatioitaan vaihdellen eri asteikoilla. Mi\u0161ukan mukaan korkeammissa eli \u201dhienombies\u201d kieliss\u00e4 \u00e4\u00e4ni on \u201dkaunehembi\u201d, matalammat ovat \u201dsuuremmat\u201d. Mi\u0161ukka soitti Helsingiss\u00e4 V\u00e4is\u00e4selle sek\u00e4 korkealta alueelta ett\u00e4 kvarttia alempaa seuraavat s\u00e4velm\u00e4t: <em>6 parin hoirola, Kakkuri, Muanitus<\/em> ja <em>Kirkonkellot <\/em>sek\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n korkealta alueelta<em> T\u0161iit\u017eikin<\/em> ja <em>Ven\u2019e\u00e4hen povorottoa <\/em>eli <em>Bri\u0161atkan. <\/em>Niiden lis\u00e4ksi h\u00e4nelt\u00e4 \u00e4\u00e4nitettiin matalalta alueelta soitettuina <em>Vanha valssi, 3 parin hoirola, Lippoa, Viistoista, Let\u2019ska, Vanha polkka, Kyng\u00e4ki\u017ea, Ristakondra, Markan ki\u017ea, Kiber\u00e4 <\/em>(eli \u201dOulun likat\u201d) ja <em>Melkutus.<\/em><\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 muistiinmerkityn kehtolaulun <em>Tuuti lasta nukkumahe <\/em>sek\u00e4 kanteleen syntyrunon <em>Kaunobo tegi kandelehta<\/em>, jonka Mi\u0161ukka ensin sek\u00e4 soitti ett\u00e4 lauloi ja sitten pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soitti. Arkistol\u00e4hteisiin t\u00e4h\u00e4n yhteyteen \u00e4\u00e4nitetyksi merkitty \u201dkanteleen viritys\u201d tarkoittaa laulun j\u00e4lkeist\u00e4 soolosoittoa, sill\u00e4 kantele oli duurissa, kun Mi\u0161ukka lauloi terssin kokoa vaihdellen. Laulun takaa kanteleen \u00e4\u00e4nt\u00e4 ei \u00e4\u00e4nitteell\u00e4 kuulu kuin hyvin heikosti. My\u00f6s kehtolaulussa Mi\u0161ukalla lauletun terssin koko vaihtelee. Niin kanteleen kuin laulunkaan terssit eiv\u00e4t ole tasavireisi\u00e4 ja mielenkiintoista on verrata n\u00e4it\u00e4 Mi\u0161ukan lauluesityksi\u00e4 runolaulajilla esiintyv\u00e4\u00e4n terssien h\u00e4ilyvyyteen duurin, mollin ja neutraalin v\u00e4lill\u00e4. Anna-Liisa Tenhusen mukaan (Kizavirzi 2013, 58) Mi\u0161ukka lauloi kanteleen syntyrunon V\u00e4is\u00e4selle p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 mollissa ja illalla duurissa.<\/p>\n<p>Kes\u00e4n 1917 kentt\u00e4matkallaan V\u00e4is\u00e4nen ei en\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nitt\u00e4nyt Iivana Mi\u0161ukan soittoa, mutta kirjoitti Suistamon Lepp\u00e4syrj\u00e4ss\u00e4 15.7. Mi\u0161ukoiden luona y\u00f6pyess\u00e4\u00e4n muistiin edell\u00e4 mainitusta ruonolaulusta version, jossa Maria Mi\u0161ukka laulaa mollissa samalla, kun Iivana soittaa kvarttia ylemp\u00e4\u00e4 duurissa. Tavatessaan j\u00e4lleen Mi\u0161ukan hein\u00e4kuun 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Suistamon kirkonkyl\u00e4ll\u00e4 V\u00e4is\u00e4nen viel\u00e4 merkitsi muistiin uudet muunnelmat tansseista<em> Kuuen parin hoirola<\/em> ja<em> Let\u0161ka. <\/em>Arkistol\u00e4hteiden mukaan V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti vuonna 1917 my\u00f6s Mi\u0161ukan sanelemia loitsuja: raudan synnyn ja verensulkusanat sek\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeen synnyn ja k\u00e4\u00e4rmeen pist\u00e4nn\u00e4n loitsun (SKVR VII3 356 ja 1036).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>\u00c4\u00e4nitteist\u00e4<\/h2>\n<p>Launis (1905) ja V\u00e4is\u00e4nen (1916) k\u00e4yttiv\u00e4t \u00e4\u00e4nityslaitteenaan fonografia. Helmi-maaliskuussa 1917 V\u00e4is\u00e4nen oli siirtynyt fonografin parannellun version eli parlografin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi. Parlografissa oli se etu fonografiin verrattuna, ett\u00e4 sill\u00e4 pystyi \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4jaksoisesti pidemp\u00e4\u00e4n \u2013 jo kes\u00e4ll\u00e4 1916 V\u00e4is\u00e4nen oli painottanut kanteleensoittojen ja itkuvirsien suhteen improvisatoorisuuden ja s\u00e4velmien muuntelevuuden muistiinmerkitsemisen t\u00e4rkeytt\u00e4. Fonografi tai parlografi eiv\u00e4t kuitenkaan kumpikaan kyenneet tallentamaan kanteleiden kaikkia \u00e4\u00e4ni\u00e4. Spektrogrammikuvissa n\u00e4kyv\u00e4t vasta soivaa s\u00e4veltasoa oktaavia korkeammat eli kustakin s\u00e4velest\u00e4 toinen osas\u00e4vel ja lis\u00e4ksi osa siit\u00e4 korkeampia taajuuksia. Toisin sanoen fono- tai parlografi ei kyennyt tallentamaan kunnolla edes soivan s\u00e4veltason perustaajuuksia. Lis\u00e4ksi vahalieri\u00f6t kuluivat niit\u00e4 uudelleen toistettaessa ja osa lieri\u00f6ist\u00e4 vaurioitui s\u00e4ilytyksen aikana, joten niist\u00e4 my\u00f6hemmin tehdyt kopiot ovat varsin ep\u00e4selvi\u00e4.<\/p>\n<p>SKS:n arkistossa Launiksen ja V\u00e4is\u00e4sen \u00e4\u00e4nitt\u00e4mi\u00e4 vahalieri\u00f6it\u00e4 kopioitiin avokelanauhoille sek\u00e4 1960- ett\u00e4 1980-luvulla. 1960-luvun kopiot ovat monotallenteita ja j\u00e4lkimm\u00e4iset stereotallenteita. Kaikista kantele\u00e4\u00e4nitteist\u00e4 ei kuitenkaan ole olemassa molempien vuosikymmenten kopioita.<\/p>\n<p>T\u00e4lle albumille on koottu SKS:n arkistosta l\u00f6ytyvist\u00e4 Iivana Mi\u0161ukan kantele\u00e4\u00e4nitteist\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi versio kustakin. \u00c4\u00e4nitteiden editoinnista kerrotaan yksityiskohtaisemmin alla ja kunkin kappaleen esittelyss\u00e4.<\/p>\n<p>Vahalieri\u00f6iden kopioissa kanteleen \u00e4\u00e4ni h\u00e4ipyy paikoitellen kuulumattomiin h\u00e4iri\u00f6\u00e4\u00e4nten taakse. Joskus kopiointitilanteessa vahalieri\u00f6 on py\u00f6r\u00e4ht\u00e4nyt ep\u00e4tasaisesti aiheuttaen katkon tai hypyn musiikkiin. Lis\u00e4ksi kopioissa lieri\u00f6n py\u00f6rint\u00e4nopeus ei vastaa alkuper\u00e4isen musiikin esitysnopeutta, mink\u00e4 johdosta my\u00f6s \u00e4\u00e4nenkorkeus on muuttunut. Koska SKS:n arkistosta l\u00f6ytyy V\u00e4is\u00e4sen tarkat muistiinpanot, on niiden perusteella mahdollista p\u00e4\u00e4tell\u00e4 s\u00e4velmien kulkua, nopeutta ja viritystasoa. Mik\u00e4li alkuper\u00e4isest\u00e4 \u00e4\u00e4nittest\u00e4 on sek\u00e4 1960- ett\u00e4 1980-luvun kopio, olen t\u00e4h\u00e4n julkaisuun valinnut sen, josta olen saanut parhaiten selv\u00e4\u00e4. \u00c4\u00e4nitteen nopeutta olen muuttanut vastaamaan V\u00e4is\u00e4sen muistiinpanoja ja joissain tapauksissa korkeimpia diskantti- ja matalimpia bassotaajuuksia olen poistanut \u00e4\u00e4nitteen selvent\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4n julkaisun kappalenumeroissa on a ja b, niiss\u00e4 a on alkuper\u00e4inen tallenne ja b on editoitu ja osittain uudelleen soitettu \u00e4\u00e4nite. S\u00e4velm\u00e4t 1, 5, 8, 9, 20 ja 23 on julkaistu sellaisenaan ilman uutta p\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nityst\u00e4. Kehtolaulu eli s\u00e4velm\u00e4 nro 12 on my\u00f6s ilman p\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nityst\u00e4, mutta \u00e4\u00e4nitteen tempoa on hidastettu vastaamaan V\u00e4is\u00e4sen antamaa tempomerkint\u00e4\u00e4. Runolauluun eli s\u00e4velm\u00e4\u00e4n nro 13 on lis\u00e4tty uudelleen \u00e4\u00e4nitetty\u00e4 kanteletta, ja tempo on muutettu vastaamaan V\u00e4is\u00e4sen tietoja. S\u00e4velm\u00e4 nro 27 on julkaistu ainoastaan p\u00e4\u00e4lle soitettuna versiona, sill\u00e4 kyseinen parlogrammin kopio on sellaisenaan k\u00e4ytt\u00f6kelvoton.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Julkaisun s\u00e4velm\u00e4t<\/h2>\n<p><strong>1. Maanitus <\/strong>Armas Launiksen \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 1905<\/p>\n<!--[if lt IE 9]><script>document.createElement('audio');<\/script><![endif]-->\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-1\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_01.mp3?_=1\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_01.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_01.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4nitteest\u00e4 on olemassa vain 1980-luvun kopio (fonokop001_05), joka on julkaistu k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Armas Launis ei tehnyt nuotinnosta \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Mi\u0161ukan soittamasta maanitus-tanssista, emmek\u00e4 tied\u00e4 \u00e4\u00e4nityksen aikaista s\u00e4veltasoa ja tempoa. \u00c4\u00e4nite on kuitenkin suhteellisen hyv\u00e4laatuinen verrattuna vuosien 1916 ja 1917 \u00e4\u00e4nitteiden kopioihin, joten t\u00e4t\u00e4 voi verrata V\u00e4is\u00e4sen nuotinnoksiin. Meininki on maanitus-tanssin mukainen eli s\u00e4velm\u00e4n funktio on selke\u00e4sti ollut tanssin s\u00e4estys.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>2a. Maanitus &amp; T\u0161iit\u017eik <\/strong>1916<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-2\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_02a.mp3?_=2\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_02a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_02a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>My\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4nitteest\u00e4 ei ole kuin 1980-luvun kopio (fonokop039_10). Alkuper\u00e4isist\u00e4 arkistointitiedoista poiketen Mi\u0161ukka soittaa t\u00e4ss\u00e4 <em>Maanituksen<\/em> per\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi <em>T\u0161iit\u017eikin<\/em>, mik\u00e4 oli kyseisess\u00e4 tanssissa tavallista. V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti t\u00e4m\u00e4n maanituksen Suistamolla 29.6.1916, mutta ei julkaissut nuotinnosta. SKS:n arkistosta l\u00f6ytyy V\u00e4is\u00e4sen keskener\u00e4inen nuottik\u00e4sikirjoitus kyseiseen maanitukseen, jonka h\u00e4n on ilmeisesti tehnyt kentt\u00e4matkan j\u00e4lkeen fonogrammin perusteella. Vuoden 1916 kentt\u00e4muistiinpanoissa on muutama s\u00e4e maanituksesta ja huomautus \u201d<u>kts<\/u>! Kuokan kanteleella\u201d [+ ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 teksti\u00e4], jolla h\u00e4n viittaa Kuokan kanteleella samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 soitetusta maanituksesta tehtyyn nuotinnokseen. Kentt\u00e4muistiinpanoissa on kanteleen asteikoksi merkitty D-duuri, jossa peruss\u00e4velen yl\u00e4oktaavista eli d<sup>2<\/sup>:sta on vedetty viiva g#<sup>1<\/sup>:een. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4ttelen tarkoittavan todellista viritystasoa \u2013 samaan tapaan kuin julkaisemassaan <em>Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmi\u00e4<\/em> -kirjassa V\u00e4is\u00e4nen merkitsi todellisen viritystason asteikon j\u00e4lkeen peruss\u00e4velen yl\u00e4oktaavin mukaan. Oletukseni siis on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kopio on tallennettu liian hitaana.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>2b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-3\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_02b.mp3?_=3\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_02b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_02b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4h\u00e4n uudelleen \u00e4\u00e4nitettyyn versioon s\u00e4velm\u00e4n nopeutta on lis\u00e4tty siten, ett\u00e4 s\u00e4veltaso on nostettu gis:n tienoille, kuten edell\u00e4 olen selitt\u00e4nyt. \u00c4\u00e4nitteell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n 12-kielist\u00e4 vaskikannelta, joka ei vastaa Mi\u0161ukan ter\u00e4skielisen suurkanteleen \u00e4\u00e4nt\u00e4, mutta k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4ni olevista soittimista t\u00e4m\u00e4n sain parhaiten vastaamaan kyseist\u00e4 s\u00e4veltasoa. Fonogrammin kopio p\u00e4tkii paikoitellen ja aina ei voi olla varma, onko soittaja todella soittanut n\u00e4in vai onko kyseess\u00e4 vahalieri\u00f6n ep\u00e4tasainen py\u00f6r\u00e4hdys. Ep\u00e4selviss\u00e4 kohdissa my\u00f6s uutta \u00e4\u00e4nitett\u00e4 on h\u00e4ivytetty kuulumattomiin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>3a. Maanitus <\/strong>Kuokan kanteleella 1916<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-4\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_03a.mp3?_=4\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_03a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_03a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Edellisten tapaan t\u00e4st\u00e4kin tallenteesta on olemassa vain 1980-luvun kopio (fonokop039_08). Kun V\u00e4is\u00e4nen tapasi Iivana Mi\u0161ukan uudelleen kes\u00e4kuussa 1916 ja \u00e4\u00e4nitt\u00e4minen oli nyt mahdollista uusien vahalieri\u00f6iden my\u00f6t\u00e4, paikalla oli my\u00f6s Mi\u0161ukan naapuri ja useiden esiintymismatkojen toveri runolaulaja Konstantin Kuokka. Fonografilla kanteleensoittoa \u00e4\u00e4nitett\u00e4ess\u00e4 haasteena oli saada kantele tarpeeksi l\u00e4helle \u00e4\u00e4nitystorvea ja niin V\u00e4is\u00e4nen p\u00e4\u00e4tti kokeilla Kuokan pienempikokoista kannelta, josko sen \u00e4\u00e4ni saataisiin tallennettua paremmin. Kuokalla kantele oli ilmeisesti rekvisiittana, sill\u00e4 V\u00e4is\u00e4sen sanojen mukaan se oli \u201daivan ep\u00e4vireess\u00e4\u201d. Mi\u0161ukka viritti sen omasta kanteleestaan poikkeavasti lyydiseen asteikkoon, jossa ylimp\u00e4n\u00e4 oli seitsem\u00e4nnen asteen yl\u00e4oktaavi. Ilmeisesti Kuokan kantele oli 10-kielinen ja Mi\u0161ukka pyrkii viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 diatoniseen asteikkoon samoin kuin omaa suurempaa soitintaan, jolloin peruss\u00e4velen yl\u00e4oktaaville ei en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4nyt kielt\u00e4. V\u00e4is\u00e4sen mukaan t\u00e4m\u00e4 viritys ei t\u00e4ysin tyydytt\u00e4nyt Mi\u0161ukkaa. Omalla kanteleellaan yhdysasentoisia s\u00e4velmi\u00e4 soittaessaanhan Mi\u0161ukka ei k\u00e4ytt\u00e4nyt asteikon seitsem\u00e4tt\u00e4 astetta yl\u00e4kielill\u00e4 ollenkaan, vaikka se oli sinne viritetty. Monet rajakarjalaiset kanteleensoittajat j\u00e4ttiv\u00e4t asteikon seitsem\u00e4nnen s\u00e4velen kokonaan viritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yl\u00e4kielilt\u00e4, jolloin asteikon kuuudetta s\u00e4velt\u00e4 seurasi peruss\u00e4velen oktaavi. Kentt\u00e4k\u00e4sikirjoituksessa Kuokan kanteleen viritystasoksi on merkitty d, johon verrattuna t\u00e4m\u00e4 kopio on liian hidas. Metronomilukemaksi V\u00e4is\u00e4nen on merkinnyt s\u00e4velm\u00e4n alkuun 144, josta soitto kiihtyy loppua kohden 152:een. <em>Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmi\u00e4 <\/em>kirjaan Kuokan kanteleen s\u00e4veltasoksi on merkitty cis, jolloin tempo olisi jonkin verran merkitty\u00e4 hitaampi. \u00c4\u00e4nitteelt\u00e4 puuttuu V\u00e4is\u00e4sen k\u00e4sikirjoituksiin ja <em>Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmi\u00e4<\/em> -kirjassa julkaistuun nuottiin merkitty B-osa, jossa tulee mukaan melodian kuljetus alakielill\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>3b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-5\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_03b.mp3?_=5\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_03b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_03b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nitetyss\u00e4 versiossa s\u00e4veltaso on nostettu d:hen, jolloin tempo melkolailla vastaa V\u00e4is\u00e4sen merkint\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3652\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03.png\" alt=\"Nuottikuva 3\" width=\"1768\" height=\"2100\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03.png 1768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03-253x300.png 253w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03-862x1024.png 862w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03-768x912.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03-1293x1536.png 1293w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03-1724x2048.png 1724w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03-10x12.png 10w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03-300x356.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03-600x713.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_03-64x76.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1768px) 100vw, 1768px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>4a. Maanitus<\/strong> matalalta alueelta 1917<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-6\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_04a.mp3?_=6\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_04a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_04a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Helmi-maaliskuussa 1917 V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti Helsingiss\u00e4 Mi\u0161ukalta <em>Maanitus<\/em>-tanssin sek\u00e4 ylemp\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kvarttia alempaa soitettuna. T\u00e4st\u00e4 fonogrammista on arkistossa sek\u00e4 1960- (a487_04) ett\u00e4 1980-luvun (fonokop044_03) kopiot. Molemmat ovat varsin ep\u00e4selvi\u00e4, mutta 1960-luvun kopio on hieman parempi, joten se on valittu t\u00e4h\u00e4n julkaisuun.\u00a0 Kun helmi-maaliskuussa 1917 \u00e4\u00e4nitettyjen kappaleiden tempot laitetaan vastaamaan V\u00e4is\u00e4sen muistiinpanoja, saadaan Mi\u0161ukan matalamman asteikon peruss\u00e4veleksi korkea b, johon verrattuna t\u00e4m\u00e4 kopio on siis liian nopea.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>4b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-7\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_04b.mp3?_=7\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_04b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_04b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4t\u00e4 \u00e4\u00e4nitett\u00e4 on hidastettu vastaamaan edell\u00e4 mainittua s\u00e4veltasoa korkea b. \u00c4\u00e4nitteen alkuosa on niin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, etten ole yritt\u00e4nyt soittaa sit\u00e4 uudelleen. \u00c4\u00e4nitteen loppuosaa olen soittanut uudelleen niilt\u00e4 osin, mist\u00e4 olen l\u00f6yt\u00e4nyt V\u00e4is\u00e4sen muistiinpanoja vastaavia s\u00e4keit\u00e4. T\u00e4h\u00e4n \u00e4\u00e4nitteeseen liittyvi\u00e4 nuotinnoksia ei V\u00e4is\u00e4sell\u00e4 ole, mutta olen verrannut soittoa vuoden 1916 muistiinpanoihin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>5.\u00a0<\/strong><strong>Maanitus <\/strong>korkeammalta alueelta 1917<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-8\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_05.mp3?_=8\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_05.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_05.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4st\u00e4 parlogrammista on arkistossa vain t\u00e4m\u00e4 1960-luvulla tehty kopio (a487b_02). Samalla parlogrammilla on s\u00e4velm\u00e4t<em> Kiber\u00e4, Melkutus, Kakkuri, 6 parin hoirola, T\u0161iit\u017eik, Ven\u2019e\u00e4hen povorottoa, <\/em>ja<em> Kirkonkellot. <\/em>Mik\u00e4li tempomerkint\u00f6ihin pohjautuva p\u00e4\u00e4ttelyni (ks. s\u00e4velm\u00e4 nro 4a) pit\u00e4\u00e4 paikkansa, on t\u00e4m\u00e4 tallenne liian nopea ja kanteleen korkeammalta s\u00e4velalalta soitettujen s\u00e4velmien peruss\u00e4vel tulisi olla korkea es.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>6a. Ven\u2019e\u00e4hen povorottoa <\/strong>eli <strong>Bri\u0161atka<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-9\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_06a.mp3?_=9\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_06a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_06a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4m\u00e4 s\u00e4velm\u00e4 on samalla parlogrammilla kuin edellinen maanitus-tanssi ja t\u00e4st\u00e4 siis on arkistossa vain 1960-luvun kopio (a487b_02). Kopio on ilmeisesti liian nopea. <em>Brisatka-<\/em>tanssin Mi\u0161ukka kertoi kuulleensa Pietarissa ja sanoi ett\u00e4 sit\u00e4 \u201dhyvin tihieh tanssitah\u201d. Muista kappaleista poiketen h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 paljon takapotku kynsi-iskuja ja my\u00f6s taukoja eli kielten sammutuksia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>6b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-10\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_06b.mp3?_=10\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_06b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_06b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 osittain p\u00e4\u00e4lle soitetussa versiossa tempoa on tiputettu vastaamaan s\u00e4veltasoa es (ks. s\u00e4velm\u00e4t 4 ja 5). Paikoitellen vahalieri\u00f6 on mahdollisesti kopiointitilanteessa py\u00f6r\u00e4ht\u00e4nyt ep\u00e4tasaisesti, joka aiheuttaa aukkoja fraaseihin.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3695\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06.png\" alt=\"Nuottikuva 6\" width=\"1754\" height=\"1304\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06.png 1754w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06-300x223.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06-1024x761.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06-768x571.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06-1536x1142.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06-16x12.png 16w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06-600x446.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_06-64x48.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1754px) 100vw, 1754px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>7a.\u00a0<\/strong><strong>T\u0161iit\u017eik<\/strong> 1917<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-11\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_07a.mp3?_=11\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_07a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_07a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u0161iit\u017eik-tanssi on usein liittynyt kiinte\u00e4sti maanitukseen eli se on soitettu heti maanituksen per\u00e4\u00e4n (ks. s\u00e4velm\u00e4 nro 2). V\u00e4is\u00e4nen kuitenkin \u00e4\u00e4nitti helmi-maaliskuussa 1917 Mi\u0161ukalta my\u00f6s erillisen\u00e4 korkealta alueelta soitetun T\u0161iit\u017eikin. S\u00e4velm\u00e4 on samalla parlogrammilla kuin kaksi edellist\u00e4 eli t\u00e4st\u00e4 on olemassa vain 1960-luvun kopio (a487b_02), joka on alkuper\u00e4iseen verrattuna liian nopea.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>7b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-12\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_07b.mp3?_=12\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_07b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_07b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4lle soitetussa versiossa tempo on tiputettu vastaamaan es-s\u00e4veltasoa.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_07.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3696\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_07.png\" alt=\"Nuottikuva 7\" width=\"1534\" height=\"958\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_07.png 1534w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_07-300x187.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_07-1024x639.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_07-768x480.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_07-18x12.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_07-600x375.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_07-64x40.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1534px) 100vw, 1534px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>8. Valamon kirkonkellot<\/strong> 1916<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-13\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_08.mp3?_=13\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_08.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_08.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Vuonna 1916 V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti Mi\u0161ukalta kaksi eri versiota <em>Valamon kirkonkelloista<\/em>: toisen omalla ja toisen Kuokan kanteleella soitettuna. T\u00e4st\u00e4 omalla kanteleella soitetusta versiosta on arkistossa vain kaksi identtist\u00e4 1960-luvun kopiota (a305_82 ja a305b_05). Mik\u00e4li oletukseni Mi\u0161ukan kanteleen viritystasosta kes\u00e4n 1916 \u00e4\u00e4nitysten aikaan pit\u00e4\u00e4 paikkansa (ks. s\u00e4velm\u00e4 nro 2), jolloin peruss\u00e4velen tulisi olla gis:n tiet\u00e4mill\u00e4, on t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4nite hieman liian nopea alkuper\u00e4iseen tempoon verrattuna.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3697\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08.png\" alt=\"Nuottikuva 8\" width=\"2070\" height=\"1827\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08.png 2070w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08-300x265.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08-1024x904.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08-768x678.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08-1536x1356.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08-2048x1808.png 2048w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08-14x12.png 14w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08-600x530.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_08-64x56.png 64w\" sizes=\"(max-width: 2070px) 100vw, 2070px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>9. Valamon kirkonkellot<\/strong> Kuokan kanteleella 1916<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-14\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_09.mp3?_=14\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_09.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_09.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Mi\u0161ukka soitti kes\u00e4ll\u00e4 1916 koemieless\u00e4 kaksi s\u00e4velm\u00e4\u00e4 fonogrammille Kuokan kanteleella, jonka h\u00e4n viritti eri tavoin kuin oman kanteleensa (ks. s\u00e4velm\u00e4 nro 3). T\u00e4st\u00e4 fonogrammista on arkistossa olemassa vain 1980-luvun kopio (fonokop039_08). V\u00e4is\u00e4sen merkint\u00f6jen mukaan kanteleen viritystaso oli d (tai cis), joten t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4nite on siihen verrattuna liian hidas. Kentt\u00e4k\u00e4sikirjoitukseen V\u00e4is\u00e4nen on merkinnyt nelj\u00e4sosan tempoksi 132 \u201dpieniss\u00e4 kelloissa noin 12 toistamisen per\u00e4st\u00e4\u201d.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3698\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09.png\" alt=\"Nuottikuva 9\" width=\"1883\" height=\"1615\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09.png 1883w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09-300x257.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09-1024x878.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09-768x659.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09-1536x1317.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09-14x12.png 14w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09-600x515.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_09-64x55.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1883px) 100vw, 1883px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>10a. Valamon kirkonkellot<\/strong> matalalta alueelta 1917<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-15\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_10a.mp3?_=15\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_10a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_10a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Helmi-maaliskuussa 1917 V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti Mi\u0161ukalta <em>Valamon kirkonkellot<\/em> sek\u00e4 korkealta ett\u00e4 matalalta alueelta soitettuna. Matalan s\u00e4velalan versiosta on arkistossa sek\u00e4 1960- (a487_04) ett\u00e4 1980-luvun (fonokop044_03) kopio. T\u00e4ss\u00e4 on julkaistu 1960-luvun kopio, sill\u00e4 se on selke\u00e4mpi ja my\u00f6s pidempi kuin 1980-luvun kopio. Mi\u0161ukka soittaa \u00e4\u00e4nitteell\u00e4 s\u00e4velm\u00e4n kahdesti. Samalla parlogrammilla on ensimm\u00e4isen\u00e4 <em>Maanitus<\/em> ja kirkonkellojen j\u00e4lkeen <em>Ristakondra, Markan kiza<\/em> ja <em>Kakkuri.<\/em> \u00c4\u00e4nite on ilmeisesti liian nopea.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>10b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-16\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_10b.mp3?_=16\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_10b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_10b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle soitetussa versiossa tempoa on tiputettu siten, ett\u00e4 s\u00e4veltaso vastaa oletettua peruss\u00e4velt\u00e4 korkea b (ks. s\u00e4velm\u00e4 nro 4). T\u00e4ll\u00f6in tempo my\u00f6s kutakuinkin vastaa V\u00e4is\u00e4sen parlogrammin tempoksi ilmoittamaa 112 (pieniss\u00e4 kelloissa).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>11a. Valamon kirkonkellot<\/strong> korkeammalta alueelta 1917<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-17\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_11a.mp3?_=17\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_11a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_11a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4m\u00e4 s\u00e4velm\u00e4 on samalla parlogrammilla kuin kappaleet 5\u20137 (a487b_02), eik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 siis ole arkistossa 1980-luvun kopiota. Oletetusti Mi\u0161ukan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n korkeamman s\u00e4velalan peruss\u00e4vel on ollut korkea es, jolloin t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4nite olisi hieman liian nopea.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>11b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-18\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_11b.mp3?_=18\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_11b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_11b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle soitetussa versiossa tempo on tiputettu vastaamaan es-s\u00e4veltason tempoa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>12. Tuuti lasta nukkumahe<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-19\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_12.mp3?_=19\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_12.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_12.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Mi\u0161ukka lauloi ja soitti t\u00e4m\u00e4n kehtolaulun ensimm\u00e4isen kerran V\u00e4is\u00e4selle Suistamolla 11.6.1916, kun vahalieri\u00f6t olivat loppu, eik\u00e4 \u00e4\u00e4nitt\u00e4minen siis tullut kyseeseen. V\u00e4is\u00e4nen kirjoitti kentt\u00e4muistiinpanoihin lyhyen nuotinnoksen, jossa melodia on duurissa, ja kantele on laulun kanssa unisonossa lis\u00e4ten borduna\u00e4\u00e4nen\u00e4 asteikon viidett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4 peruss\u00e4velen alapuolelta. Helmi-maaliskuussa Helsingiss\u00e4 1917 V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti parlografilla samalle lieri\u00f6lle t\u00e4m\u00e4n kehtolaulun sek\u00e4 runolaulun <em>Kaunobo tegi kandelehta.<\/em> Kehtolaulun nuotinnoksen V\u00e4is\u00e4nen julkaisi kokonaan <em>Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmi\u00e4<\/em> -kirjassa. Laulun aikana Mi\u0161ukka vaihtelee terssin kokoa, vaikka kantele on viritetty duuriin. \u00c4\u00e4nitteelt\u00e4 kanteleen \u00e4\u00e4ni kuuluu vain hyvin heikosti. Parlogrammista on sek\u00e4 1960-luvun (a487_02) ett\u00e4 1980-luvun (fonokop044_02) kopiot. T\u00e4h\u00e4n julkaisuun on valittu selke\u00e4mpi 1960-luvun kopio. Vuoden 1916 kentt\u00e4k\u00e4sikirjoituksessa kehtolaulun tempoksi (pisteellinen nelj\u00e4sosa) on merkitty 66 ja vuoden 1917 parlografi\u00e4\u00e4nitykseen pohjautuvaan painettuun nuottiin 54. T\u00e4h\u00e4n julkaisuun tempoa on hidastettu siten, ett\u00e4 peruss\u00e4vel on saatu l\u00e4hestulkoon vastaamaan oletettua kanteleen viritystasoa (korkea b) \u00e4\u00e4nitysajankohtana, jolloin tempo kutakuinkin vastaa kentt\u00e4k\u00e4sikirjoituksen tempoa 66.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3699\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12.png\" alt=\"Nuottikuva 12\" width=\"1956\" height=\"428\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12.png 1956w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12-300x66.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12-1024x224.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12-768x168.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12-1536x336.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12-18x4.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12-600x131.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_12-64x14.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1956px) 100vw, 1956px\" \/><\/a><\/p>\n<blockquote><p>T\u2019uud\u2019ibo lasta \u0144ukkumahe<br \/>\nem\u00e4 toista et\u2019\u0161im\u00e4he,<br \/>\nlapsi(bo) ha\u014bgih, toine s\u00e4\u014bgih,<br \/>\nkolmas (on) kalankuduh!<br \/>\nOudot\u2019ju ha\u014bgih, Fedottu s\u00e4\u014bgih,<br \/>\nKaiza (on) kalankuduh!<br \/>\nTules, u\u0144i, uksen tuakse,<br \/>\nk\u00e4y, uno\u0144e, k\u00e4tkyv\u00e4h,<br \/>\npienen lapsen pieluksih,<br \/>\nsuuren lapsen suuruksih,<br \/>\nvagahazen vuattijoih!<br \/>\nMagua ku\u0144i mallats\u00e4kki,<br \/>\nviru kui vezihago,<br \/>\nmagua ku\u0144i marjat kybsen\u00f6\u00f6be,<br \/>\nsiit vain nouzet \u0144oppomah(e)!<br \/>\nT\u2019uud\u2019i(bo) lasta tuomarikse,<br \/>\nkiiku(bo) kirjan kandajakse,<br \/>\nmuakunnan kurittajaks(e),<br \/>\nsuud\u2019ijikse, ri\u00e4d\u2019ijikse,<br \/>\nsuuren t\u2019\u0161upun istujikse.<\/p>\n<p>SKVR VII2 3461<\/p><\/blockquote>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>13. Kaunobo tegi kandelehta<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-20\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_13_128kbps.mp3?_=20\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_13_128kbps.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_13_128kbps.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4m\u00e4 runolaulu-kantele-esitys \u00e4\u00e4nitettiin samalle parlogrammille kuin edellinen kehtolaulu Helsingiss\u00e4 helmi-maaliskuussa 1917, ja samoin kuin edellisess\u00e4, my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 on valittu julkaistavaksi 1960-luvun kopio (a487_02). Kanteleen \u00e4\u00e4ni kuuluu alkuper\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nitteell\u00e4 laulun alta hyvin heikosti, mutta V\u00e4is\u00e4sen mukaan kantele oli viritetty duuriin, kun Mi\u0161ukka lauloi mollissa. Laulun j\u00e4lkeen Mi\u0161ukka soittaa s\u00e4velm\u00e4\u00e4 soolona, jolla V\u00e4is\u00e4nen halusi ilmeisesti osoittaa kanteleen duurivirityksen, koska soitto on merkitty arkistotietoihin nimell\u00e4 \u201dkanteleen viritys\u201d. P\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nitykseen kanteleen viritys on asetettu loppuosan kantelesoolon mukaan. K\u00e4sikirjoituksen mukaan s\u00e4keen viimeinen s\u00e4vel on isketty sormen kynsipuolella. Edellisen kehtolaulun tavoin t\u00e4m\u00e4kin esitys on mielenkiintoinen esimerkki lauluterssin huojumisesta. Mi\u0161ukan laulussa terssi huojuu mollin ja duurin v\u00e4lill\u00e4 ja kanteleen terssi on selv\u00e4sti matalampi kuin tasavireinen duuriterssi ollen n\u00e4in l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 luonnonpuhdasta duuriterssi\u00e4. Anna-Liisa Tenhusen mukaan Mi\u0161ukka lauloi s\u00e4velm\u00e4n V\u00e4is\u00e4selle p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 mollissa ja illalla duurissa (Kizavirzi 2013, 58). Hein\u00e4kuussa 1917 V\u00e4is\u00e4sen vieraillessa Mi\u0161ukoiden kotona Suistamolla, h\u00e4n merkitsi samaisesta runolaulusta muistiin esityksen, jossa Maria lauloi mollissa samaan aikaan, kun Iivana soitti kvarttia korkeammalta duurissa. Nyt julkaistua \u00e4\u00e4nitett\u00e4 on hidastettu vastaamaan oletettua kanteleen viritystasoa (korkea b) \u00e4\u00e4nityksen aikaan, mink\u00e4 seurauksena tempo my\u00f6s vastaa kutakuinkin V\u00e4is\u00e4sen<em> Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmiss\u00e4 <\/em>ilmoittamaa lukemaa 96.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3700\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13.png\" alt=\"Nuottikuva 13\" width=\"1790\" height=\"622\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13.png 1790w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13-300x104.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13-1024x356.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13-768x267.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13-1536x534.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13-18x6.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13-600x208.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_13-64x22.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1790px) 100vw, 1790px\" \/><\/a><\/p>\n<blockquote><p>Kauno teg\u00f6\u00f6 kandeletta,<br \/>\nViron sepp\u00e4 vi\u014bger\u00f6ist\u00e4,<br \/>\neig\u00e4(b\u00f6) puista, eig\u00e4 muista:<br \/>\nporopeuran polviluista,<br \/>\nhirven sapsusta sinizes.<br \/>\nMist\u00e4s kanzi pandanoo(be)?<br \/>\nLohen purstos (on) punazes.<br \/>\nMist\u00e4s n\u00e4aulat pandanoo(be)?<br \/>\nIzon(bo) hauin hambahista.<br \/>\nMist\u00e4s kielet pandanoo(be)?<br \/>\nHiijen \u00e4mm\u00e4n hiuksista.<br \/>\nKoitellanbo soitellah:<br \/>\nei ilo ilolla tunnu,<br \/>\nlaulu(bo) laulul (on) kajahta.<br \/>\nKuulustellah soittajiida yl\u00e4h\u00e4zis,<br \/>\nalahazis seg\u00e4 keskikerdahazis,<br \/>\nei vain kuulun soittajiida<br \/>\neig\u00e4 kuulun laulajiida.<br \/>\nOtti(bo) Kauno kandelehen,<br \/>\nViron sepp\u00e4 vi\u014bger\u00f6izen;<br \/>\nl\u00e4hti(b\u00f6) astuo tied\u00e4 my\u00f6te.<br \/>\nTuobo vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6i\u0144e<br \/>\ntulibo t\u2019iell\u00e4 vastahenza,<br \/>\ntegi t\u2019iell\u00e4 tervehyksen,<br \/>\ndorogal(la) dobrahuksen:<br \/>\n\u201dAnnas Kauno kandeletta,<br \/>\nViron sepp\u00e4 vi\u014bger\u00f6ist\u00e4!\u201d<br \/>\nOtti(bo) V\u00e4in\u00f6 kandelehen,<br \/>\npa\u0144i poikin polvilleh,<br \/>\nsovitteloo sormijanza,<br \/>\ni\u0161ki kerran, i\u0161ki toizen,<br \/>\ni\u0161ki kohta kolmande\u014bgi:<br \/>\njo ilo ilol(la) tunduu,<br \/>\nlaulu(bo) laulul (on) kajahtaa.<\/p>\n<p>SKVR VII1 551<\/p><\/blockquote>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>14a. Markka<\/strong> eli <strong>Markan ki\u017ea<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-21\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_14a.mp3?_=21\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_14a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_14a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4m\u00e4n tanssis\u00e4velm\u00e4n V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti Mi\u0161ukalta sek\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1916 ett\u00e4 helmi-maaliskuussa 1917. Kentt\u00e4k\u00e4sikirjoitus kes\u00e4lt\u00e4 1916 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jostain syyst\u00e4 tarkan tallennusajan merkinn\u00e4n: \u201d29\/6 klo 3 Lepp\u00e4syrj\u00e4ss\u00e4\u201d. Vuoden 1916 fonogrammista on vain 1980-luvun kopio (fonokop039_09) ja vuoden 1917 parlogrammista sek\u00e4 1960- (a487_04) ett\u00e4 1980-luvun (fonokop044_03) kopio. K\u00e4sikirjoituksissa ei ole tempomerkint\u00e4\u00e4, mutta <em>Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmi\u00e4<\/em> -kirjaan t\u00e4m\u00e4n tanssin tempoksi on merkitty 116. Mik\u00e4li olemassaolevat \u00e4\u00e4nitekopiot muutetaan tuohon tempoon, saadaan kes\u00e4n 1916 s\u00e4veltasoksi aiemmin mainittu gis (ks. s\u00e4velm\u00e4 nro 2) ja helmi-maaliskuun 1917 s\u00e4veltasoksi korkea b (ks. s\u00e4velm\u00e4 nro 4). T\u00e4ss\u00e4 julkaistaan 1960-luvun kopio vuoden 1917 parlogrammista ja edell\u00e4 mainittuihin seikkoihin viitaten se on hieman liian nopea. \u00c4\u00e4nitteen taustalta kuuluva kommentointi tuo maukasta lis\u00e4maustetta t\u00e4h\u00e4n aikahyppyyn yli 100 vuoden taakse.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>14b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-22\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_14b.mp3?_=22\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_14b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_14b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nitetty\u00e4 versiota on hidastettu edell\u00e4 kerrotun mukaisesti s\u00e4veltasoon korkea b.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3701\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14.png\" alt=\"Nuottikuva 14\" width=\"1630\" height=\"1404\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14.png 1630w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14-300x258.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14-1024x882.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14-768x662.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14-1536x1323.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14-14x12.png 14w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14-600x517.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_14-64x55.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1630px) 100vw, 1630px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>15a. Ristakondra<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-23\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_15a.mp3?_=23\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_15a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_15a.mp3<\/a><\/audio>\n<p><em>Ristakondra<\/em>-tanssista on useita tallenteita. Vuoden 1916 k\u00e4sikirjoitus on tehty ensimm\u00e4isell\u00e4 tapaamisella 11.6. ja \u00e4\u00e4nitys reilu pari viikkoa my\u00f6hemmin saman kes\u00e4n toisella tapaamisella 29. kes\u00e4kuuta. Helmi-maaliskuussa 1917 Mi\u0161ukka soitti <em>Ristakondran<\/em> parlografille kanteleen matalalta s\u00e4velalueelta. Vuoden 1916 fonogrammista on olemassa vain 1980-luvun kopio (fonokop039_09). Samalla fonogrammilla on my\u00f6s <em>Markka<\/em> ja <em>3 parin hoirola<\/em>. Vuoden 1917 parlogrammista on sek\u00e4 1960- (a487_04) ett\u00e4 1980-luvun (fonokop044_03) kopio. Samalla parlogrammilla on <em>Muanitus <\/em>ja<em> Kirkonkellot <\/em>matalalta alueelta, <em>Markan kiza<\/em> ja <em>Kakkuri.<\/em> T\u00e4ss\u00e4 julkaistaan 1960-luvun kopio vuoden 1917 \u00e4\u00e4nityksest\u00e4. Aiemmin esitettyihin huomioihin viitaten (ks. esim. s\u00e4velm\u00e4 14) t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4nite on ilmeisesti nopeampi kuin alkuper\u00e4inen esitys.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>15b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-24\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_15b.mp3?_=24\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_15b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_15b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nitetty\u00e4 versiota on hidastettu siten, ett\u00e4 s\u00e4veltaso on korkea b.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3702\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15.png\" alt=\"Nuottikuva 15\" width=\"1908\" height=\"2054\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15.png 1908w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15-279x300.png 279w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15-951x1024.png 951w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15-768x827.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15-1427x1536.png 1427w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15-1902x2048.png 1902w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15-11x12.png 11w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15-300x323.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15-600x646.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_15-64x69.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1908px) 100vw, 1908px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>16a. Kyng\u00e4ki\u017ea<\/strong> eli <strong>5 parin tolppa<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-25\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_16a.mp3?_=25\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_16a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_16a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>V\u00e4is\u00e4nen kirjoitti muistiin t\u00e4m\u00e4n tanssin Mi\u0161ukalta kes\u00e4n 1916 ensimm\u00e4isess\u00e4 tapaamisessa, mutta ei \u00e4\u00e4nitt\u00e4nyt vasta kuin Helsingiss\u00e4 helmi-maaliskuussa 1917. Samalle parlogrammille on \u00e4\u00e4nitetty<em> 6 parin hoirola, 3 parin hoirola, Vanha valssi, Lippa, Viistoista, Let\u0161ka ja Vanha polkka<\/em> ennen<em> Kyng\u00e4ki\u017eaa. <\/em>Parlogrammista on sek\u00e4 1960- (a487_03) ett\u00e4 1980-luvun (fonokop044_02) kopio, mutta j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 \u00e4\u00e4nitteess\u00e4 parlogrammin viimeinen kappale eli <em>Kyng\u00e4ki\u017ea<\/em> puuttuu. N\u00e4in ollen Mi\u0161ukan soittamasta<em> Kyng\u00e4ki\u017ea<\/em>-tanssista on \u00e4\u00e4nitteen\u00e4 tallella vain t\u00e4m\u00e4 nyt julkaistu 1960-luvun kopio. Koska Mi\u0161ukan kanteleen viritys oli \u00e4\u00e4nityksen aikaan oletettavasti korkea b (ks. esim. s\u00e4velm\u00e4 nro 4), on t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4nite ilmeisesti liian nopea. Kes\u00e4n 1916 kentt\u00e4k\u00e4sikirjoitukseen tempoksi on merkitty 152\u2013160 ja <em>Kantele- ja jouhikkos\u00e4velmi\u00e4<\/em> -kirjaan parlografilla \u00e4\u00e4nitetyn version tempoksi 144. \u00c4\u00e4nitteen lopussa kuuluu j\u00e4lleen kommentointia, josta valitettavasti ei saa selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>16b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-26\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_16b.mp3?_=26\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_16b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_16b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nitettyyn versioon tempoa on muutettu siten, ett\u00e4 s\u00e4veltaso on korkea b, jolloin my\u00f6s tempo vastaa kutakuinkin V\u00e4is\u00e4sen antamaa tempoa 144.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3703\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16.png\" alt=\"Nuottikuva 16\" width=\"1958\" height=\"1634\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16.png 1958w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16-300x250.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16-1024x855.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16-768x641.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16-1536x1282.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16-14x12.png 14w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16-600x501.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_16-64x53.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1958px) 100vw, 1958px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>17a. Melkutus<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-27\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_17a.mp3?_=27\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_17a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_17a.mp3<\/a><\/audio>\n<p><em>Melkutus<\/em>-tanssista, jota V\u00e4is\u00e4sen k\u00e4sikirjoitusmerkinn\u00e4n mukaan \u201d\u0161iibutukseksi sanotaan\u201d, on vain 1960-luvun kopio (a487b_02) vuoden 1917 parlogrammista. <em>Melkutuksen<\/em> lis\u00e4ksi se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi s\u00e4velm\u00e4t <em>Kiber\u00e4<\/em> ja <em>Kakkuri<\/em> sek\u00e4 korkeammalta alueelta soitettuina <em>6 parin hoirolan<\/em>,<em> T\u0161iit\u017eikin, Ven\u2019e\u00e4hen povorottoa <\/em>eli <em>Brisatkan<\/em> ja <em>Kirkonkellot. <\/em>Helmi-maaliskuun 1917 k\u00e4sikirjoituksiin V\u00e4is\u00e4nen on merkinnyt aiemmin mainitun poikkeavan seitsem\u00e4nnen asteen virityksen: peruss\u00e4velen alapuolella seitsem\u00e4s aste oli duuriasteikon mukainen, mutta yl\u00e4kielill\u00e4 alennettu. N\u00e4in Mi\u0161ukka sai duuriasteikon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 my\u00f6s kvarttia ylemp\u00e4\u00e4 soittaessaan. Tallenne on paikoin hyvin ep\u00e4selv\u00e4, mutta oletettavasti se on tempoltaan liian nopea alkuper\u00e4iseen verrattuna.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>17b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-28\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_17b.mp3?_=28\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_17b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_17b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>\u00c4\u00e4nitteen ep\u00e4selvyyden takia se on p\u00e4\u00e4llesoitettu vain osittain, eik\u00e4 ole varmuutta johtuuko esimerkiksi noin 39 sekunnin kohdalla oleva hyppy parlogrammin ep\u00e4tasaisesta py\u00f6rimisest\u00e4 vai onko Mi\u0161ukka todella soittanut n\u00e4in. S\u00e4veltaso on tiputettu oletettuun korkeaan b:hen (ks. esim. s\u00e4velm\u00e4 nro 4), jolloin tempomerkint\u00e4 vastaa kutakuinkin V\u00e4is\u00e4sen julkaisemassaan nuotissa ilmoittamaa tempoa 126.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_17.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3704\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_17.png\" alt=\"Nuottikuva 17\" width=\"1362\" height=\"901\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_17.png 1362w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_17-300x198.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_17-1024x677.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_17-768x508.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_17-18x12.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_17-600x397.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_17-64x42.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1362px) 100vw, 1362px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>18a. Vanha valssi<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-29\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_18a.mp3?_=29\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_18a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_18a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Vuoden 1916 toisella tapaamisella V\u00e4is\u00e4nen kirjoitti muistiin s\u00e4keit\u00e4 Mi\u0161ukan soittamasta tasajakoisesta <em>Vanhasta valssista<\/em>, mutta ei \u00e4\u00e4nitt\u00e4nyt sit\u00e4 vasta kuin Helsingiss\u00e4 helmi-maaliskuussa 1917. Parlogrammista on sek\u00e4 1960- (a487_03) ett\u00e4 1980-luvun (fonokop044_02) kopio. T\u00e4h\u00e4n julkaisuun valitussa 1980-luvun kopiossa tempo on liian nopea. Kun tempo tiputetaan V\u00e4is\u00e4sen painetussa nuotissa ilmoittamaan 120:een, saadaan peruss\u00e4veleksi oletettu korkea b.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>18b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-30\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_18b.mp3?_=30\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_18b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_18b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nitetyss\u00e4 versiossa nopeutta on tiputettu vastaamaan s\u00e4veltasoa korkea b. Mi\u0161ukka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 soiton \u00e4\u00e4nitteell\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta poikkeavasti a-s\u00e4keeseen.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3705\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18.png\" alt=\"Nuottikuva 18\" width=\"1922\" height=\"1380\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18.png 1922w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18-300x215.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18-1024x735.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18-768x551.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18-1536x1103.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18-18x12.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18-600x431.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_18-64x46.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1922px) 100vw, 1922px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>19a. Kiber\u00e4<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-31\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_19a.mp3?_=31\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_19a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_19a.mp3<\/a><\/audio>\n<p><em>Kiber\u00e4<\/em>-tanssi on sama kuin Launiksen muistiin merkitsem\u00e4 <em>Oulun likat. <\/em>V\u00e4is\u00e4sen s\u00e4velm\u00e4k\u00e4sikirjoituksen yhteyteen on kirjoitettu sanat: \u201dOulun likat ozataa, tahon j\u00e4lgee tanssitaa. Kuobioss\u2019 ei tiijet\u00e4 kogo tanssin mahtia.\u201d S\u00e4velm\u00e4st\u00e4 on vain yksi \u00e4\u00e4nite: 1960-luvun kopio vuoden 1917 parlogrammista (a487b_02). Tallenne on heikkolaatuinen, ja vasta sen loppupuolella on kuultavissa selke\u00e4mpi\u00e4 s\u00e4keit\u00e4. Lis\u00e4ksi \u00e4\u00e4nitteen lopussa selkeimmin kuultava osa ei ole<em> Kiber\u00e4<\/em>-s\u00e4velm\u00e4st\u00e4, vaan Mi\u0161ukka soittaa siin\u00e4 <em>Kyng\u00e4ki\u017ean <\/em>ja <em>Lippa<\/em>-tanssin b-osissa soittamiaan s\u00e4keit\u00e4. Kenties niit\u00e4 oli mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n tanssiin. \u00c4\u00e4nitteen tempo on mit\u00e4 ilmeisimmin liian nopea alkuper\u00e4iseen verrattuna.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>19b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-32\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_19b.mp3?_=32\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_19b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_19b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle soitetussa versiossa tempoa on tiputettu vastaamaan s\u00e4veltasoa korkea b. Alkuper\u00e4isen \u00e4\u00e4nitteen heikon laadun takia uutta \u00e4\u00e4nityst\u00e4 on vain niiss\u00e4 kohdin, mihin sit\u00e4 pystyi edes oletetusti sijoittamaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3706\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19.png\" alt=\"Nuottikuva 19\" width=\"2166\" height=\"1681\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19.png 2166w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19-300x233.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19-1024x795.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19-768x596.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19-1536x1192.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19-2048x1589.png 2048w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19-15x12.png 15w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19-600x466.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_19-64x50.png 64w\" sizes=\"(max-width: 2166px) 100vw, 2166px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>20. Hoirola, 3 parin <\/strong>1916<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-33\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_20.mp3?_=33\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_20.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_20.mp3<\/a><\/audio>\n<p><em>Kolmen parin hoirola<\/em>-tanssis\u00e4velm\u00e4n V\u00e4is\u00e4nen tallensi Mi\u0161ukalta \u00e4\u00e4nitteen\u00e4 ja k\u00e4sikirjoituksena kes\u00e4ll\u00e4 1916 sek\u00e4 \u00e4\u00e4nitti uudelleen helmi-maaliskuussa 1917. Vuoden 1916 fonogrammista on vain t\u00e4m\u00e4 1980-luvun kopio (fonokop039_09). Samalla fonogrammilla on my\u00f6s <em>Ristakondra <\/em>ja <em>Markka.<\/em> Vaikka \u00e4\u00e4nite on heikkolaatuinen, pystyy siit\u00e4 seuraamaan s\u00e4velm\u00e4n kulkua. \u00c4\u00e4nite on sek\u00e4 V\u00e4is\u00e4sen tempomerkint\u00f6jen ett\u00e4 kes\u00e4n 1916 oletetun viritystason perusteella mit\u00e4 ilmeisimmin hieman liian hidas \u2013 s\u00e4veltason pit\u00e4isi oletettavasti olla noin s\u00e4velaskelen korkeammalla eli suunnilleen gis. Kuten edellisest\u00e4, my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 s\u00e4velm\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy Armas Launiksen k\u00e4sikirjoitus vuodelta 1905.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3707\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20.png\" alt=\"Nuottikuva 20\" width=\"2114\" height=\"2232\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20.png 2114w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20-284x300.png 284w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20-970x1024.png 970w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20-768x811.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20-1455x1536.png 1455w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20-1940x2048.png 1940w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20-11x12.png 11w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20-300x317.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20-600x633.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_20-64x68.png 64w\" sizes=\"(max-width: 2114px) 100vw, 2114px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>21a. Hoirola, 3 parin<\/strong> 1917<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-34\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_21a.mp3?_=34\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_21a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_21a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Helmi-maaliskuun 1917 \u00e4\u00e4nityksest\u00e4 on sek\u00e4 1980- (fonokop044_02) ett\u00e4 1960-luvun (a487_03) kopio, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen kuullaan t\u00e4ss\u00e4. \u00c4\u00e4nite on liian nopea.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>21b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-35\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_21b.mp3?_=35\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_21b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_21b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Vaikka t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nitetyn version tempoa on hidastettu siten, ett\u00e4 peruss\u00e4vel on saatu korkeaan b:hen on tempo silti nopeampi kuin V\u00e4is\u00e4sen julkaisema 132 ja loppua kohden tempo viel\u00e4 kiihtyy. V\u00e4lill\u00e4 on my\u00f6s mahdollisesti vahalieri\u00f6n ep\u00e4tasaisesta py\u00f6r\u00e4ht\u00e4misest\u00e4 johtuvia rytmihyppyj\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>22a. Kuuen parin hoirola<\/strong> matalammalta alueelta<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-36\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_22a.mp3?_=36\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_22a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_22a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Helmi-maaliskuussa 1917 V\u00e4is\u00e4nen \u00e4\u00e4nitti Mi\u0161ukalta <em>Kuuen parin hoirolan <\/em>sek\u00e4 matalammalta ett\u00e4 korkeammalta alueelta soitettuna ja my\u00f6s kirjoitti s\u00e4velm\u00e4n nuotille. Kes\u00e4n 1917 kentt\u00e4matkalla V\u00e4is\u00e4nen viel\u00e4 my\u00f6s kirjoitti muutamia uusia muunnelmia muistiin tavatessaan Mi\u0161ukan Suistamolla. T\u00e4st\u00e4 parlogrammista, jossa tanssi soitetaan matalammalta alueelta, on sek\u00e4 1980- (fonokop044_02) ett\u00e4 1960-luvun (a487_03) kopio. J\u00e4lkimm\u00e4inen on selke\u00e4mpi, joten se on otettu julkaisuun.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>22b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-37\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_22b.mp3?_=37\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_22b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_22b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Uutta p\u00e4\u00e4lle soitettua versiota on hidastettu siten, ett\u00e4 s\u00e4veltaso on saatu oletettuun korkeaan b:hen, jolloin my\u00f6s tempo on kutakuinkin V\u00e4is\u00e4sen ilmoittamassa 138:ssa. Alkuper\u00e4inen \u00e4\u00e4nite on huonolaatuinen ja p\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nitt\u00e4mist\u00e4 on tehty niilt\u00e4 osin kuin se on edes jossain m\u00e4\u00e4rin tuntunut mahdolliselta.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3708\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22.png\" alt=\"Nuottikuva 22\" width=\"1721\" height=\"2091\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22.png 1721w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22-247x300.png 247w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22-843x1024.png 843w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22-768x933.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22-1264x1536.png 1264w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22-1686x2048.png 1686w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22-10x12.png 10w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22-300x364.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22-600x729.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_22-64x78.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1721px) 100vw, 1721px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>23. Kuuen parin hoirola <\/strong>korkeammalta alueelta<\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-38\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_23.mp3?_=38\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_23.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_23.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Helmi-maaliskuussa 1917 korkeammalta alueelta soitetusta <em>Kuuen parin hoirolasta <\/em>on vain 1960-luvun kopio (a487b_02). Se on liian nopea: oletetusti s\u00e4veltason tulisi olla korkea es (ks. esim. s\u00e4velm\u00e4 nro 5).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>24a. Let\u0161ka<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-39\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_24a.mp3?_=39\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_24a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_24a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>V\u00e4is\u00e4nen kirjoitti <em>Let\u0161ka<\/em>-tanssin muistiin tavatessaan Mi\u0161ukan Suistamolla ensimm\u00e4isen kerran kes\u00e4ll\u00e4 1916, mutta ei silloin \u00e4\u00e4nitt\u00e4nyt sit\u00e4. \u00c4\u00e4nitys tapahtui parlografilla helmi-maaliskuussa 1917 Helsingiss\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 1917 V\u00e4is\u00e4nen viel\u00e4 lis\u00e4si uusia muunnelmia muistiinpanoihinsa tavatessaan Mi\u0161ukan j\u00e4lleen Suistamolla. Parlogrammista on sek\u00e4 1980- (fonokop044_02) ett\u00e4 1960-luvun (a487_03) kopio, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen on t\u00e4ydellisempi ja siis valittu t\u00e4h\u00e4n julkaisuun. \u00c4\u00e4nite on liian nopea \u2013 kes\u00e4n 1917 k\u00e4sikirjoitukseen tempoksi on merkitty 120. Mi\u0161ukka on k\u00e4ytt\u00e4nyt s\u00e4velm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s kynsi-iskuja. Lis\u00e4ksi vuoden 1916 k\u00e4sikirjoitukseen on merkitty taukoja ja niiden kohdalle teksti: \u201dsammuttaa \u00e4\u00e4nen kynnell\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>24b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-40\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_24b.mp3?_=40\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_24b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_24b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle soitettuun versioon tempoa on tiputettu vastaamaan s\u00e4veltasoa korkea b, jolloin my\u00f6s metronomilukema on joltisenkin sama kuin V\u00e4is\u00e4sen ilmoittama 120.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3709\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24.png\" alt=\"Nuottikuva 24\" width=\"1678\" height=\"2218\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24.png 1678w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24-227x300.png 227w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24-775x1024.png 775w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24-768x1015.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24-1162x1536.png 1162w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24-1549x2048.png 1549w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24-9x12.png 9w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24-300x397.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24-600x793.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_24-64x85.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1678px) 100vw, 1678px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>25a. Lippa<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-41\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_25a.mp3?_=41\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_25a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_25a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>Samoin kuin edellisen s\u00e4velm\u00e4n, my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n <em>Lippoa<\/em>-tanssin V\u00e4is\u00e4nen kirjoitti muistiin Suistamolla kes\u00e4ll\u00e4 1916, mutta \u00e4\u00e4nitti s\u00e4velm\u00e4n vasta Helsingiss\u00e4 1917 \u2013 samalle parlogrammille kuin mm. s\u00e4velm\u00e4t nro 21, 22 ja 24. Kuten edell\u00e4, t\u00e4st\u00e4kin s\u00e4velm\u00e4st\u00e4 on julkaisuun valittu 1960-luvun kopio (a487_03). \u00c4\u00e4nite on liian nopea \u2013 V\u00e4is\u00e4sen mukaan tempo olisi ollut 120. S\u00e4velm\u00e4st\u00e4 on my\u00f6s Armas Launiksen k\u00e4sikirjoitus vuodelta 1905.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>25b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-42\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_25b.mp3?_=42\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_25b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_25b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle soitettuun versioon tempoa on hidastettu vastaamaan oletettua s\u00e4veltasoa korkea b, jolloin my\u00f6s metronomilukema vastaa kutakuinkin V\u00e4is\u00e4sen antamaa 120. Kuten usein aiemmin, rytmiset hypp\u00e4ykset saattavat johtua parlogrammin ep\u00e4tasaisesta py\u00f6rinn\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3710\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25.png\" alt=\"Nuottikuva 25\" width=\"2112\" height=\"2020\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25.png 2112w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25-300x287.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25-1024x979.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25-768x735.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25-1536x1469.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25-2048x1959.png 2048w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25-13x12.png 13w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25-600x574.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_25-64x61.png 64w\" sizes=\"(max-width: 2112px) 100vw, 2112px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>26a. Viistoista<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-43\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_26a.mp3?_=43\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_26a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_26a.mp3<\/a><\/audio>\n<p>My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 on tanssis\u00e4velm\u00e4, jonka V\u00e4is\u00e4nen kirjoitti yl\u00f6s kes\u00e4ll\u00e4 1916 ja \u00e4\u00e4nitti Helsingiss\u00e4 1917 samalle parlogrammille kuin edellisenkin. Ja samoin kuin edell\u00e4, my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 valikoitui julkaistavaksi 1960-luvun kopio (a487_03), joka on alkuper\u00e4iseen verrattuna my\u00f6s liian nopea. Vuoden 1916 k\u00e4sikirjoituksessa tempomerkint\u00e4 on 120.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>26b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-44\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_26b.mp3?_=44\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_26b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_26b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle soitettuun versioon tempoa on edellisten tavoin hidastettu vastaamaan s\u00e4veltasoa korkea b, jolloin my\u00f6s metronomilukema vastaa V\u00e4is\u00e4sen antamaa.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3711\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26.png\" alt=\"Nuottikuva 26\" width=\"1742\" height=\"1096\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26.png 1742w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26-300x189.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26-1024x644.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26-768x483.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26-1536x966.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26-18x12.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26-600x377.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_26-64x40.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1742px) 100vw, 1742px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>27. Kakkuri<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-45\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_27.mp3?_=45\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_27.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_27.mp3<\/a><\/audio>\n<p><em>Kakkurin<\/em> V\u00e4is\u00e4nen kirjoitti yl\u00f6s ja \u00e4\u00e4nitti kahteen kertaan Helsingiss\u00e4 helmi-maaliskuussa 1917. Yksi versio on samalla parlogrammilla kuin mm. <em>Maanitus<\/em> ja <em>Kirkonkellot<\/em> matalalla alueella ja toinen samalla parlogrammilla kuin edell\u00e4 mainitut s\u00e4velm\u00e4t korkealla alueella. N\u00e4in ollen voisi olettaa, ett\u00e4 <em>Kakkuri <\/em>on \u00e4\u00e4nitetty samoin matalalta ja korkealta alueelta. Kaikki kopiot ovat kuitenkin niin huonolaatuisia, ett\u00e4 niiden perusteella ei pysty tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4telmi\u00e4. Yhdest\u00e4 versiosta on sek\u00e4 1980- (fonokop044_03) ett\u00e4 1960-luvun kopio (a487_03) ja toisesta vain 1960-luvun kopio (a487b_02). T\u00e4h\u00e4n on valittu 1960-luvun kopio siit\u00e4 parlogrammista, josta l\u00f6ytyy mm. matalalta soitettu maanitus. Oletuksen vastaisesti sain t\u00e4m\u00e4n jollain tasolla toimimaan korkealta s\u00e4velalalta (peruss\u00e4vel es) soitettaessa, mik\u00e4 ei ole t\u00e4ysin mahdotonta: onhan samalla parlogrammilla korkealta soitettujen s\u00e4velmien kanssa my\u00f6s matalalta soitetut <em>Kiber\u00e4<\/em> ja <em>Melkutus<\/em>. Joka tapauksessa t\u00e4ss\u00e4 on nyt er\u00e4s mahdollinen esimerkki <em>Kakkurista. <\/em>Mi\u0161ukka on k\u00e4ytt\u00e4nyt s\u00e4velm\u00e4ss\u00e4 muutamissa kohdin kynsi-iskuja. Tempo on hieman nopeampi kuin V\u00e4is\u00e4sen antama (kahdeksasosaisku=) 138.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3712\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27.png\" alt=\"Nuottikuva 27\" width=\"2078\" height=\"721\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27.png 2078w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27-300x104.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27-1024x355.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27-768x266.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27-1536x533.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27-2048x711.png 2048w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27-18x6.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27-600x208.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_27-64x22.png 64w\" sizes=\"(max-width: 2078px) 100vw, 2078px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>28a. <strong>Vanha polkka<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-46\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_28a.mp3?_=46\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_28a.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_28a.mp3<\/a><\/audio>\n<p><em>Vanha polkka<\/em> kuuluu niiden s\u00e4velmien joukkoon, jotka V\u00e4is\u00e4nen kirjoitti muistiin Suistamolla kes\u00e4ll\u00e4 1916 ja \u00e4\u00e4nitti Helsingiss\u00e4 helmi-maaliskuussa 1917. Parlogrammista on sek\u00e4 1980- (fonokop044_02) ett\u00e4 1960-luvulla (a487_03) tehty kopio, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen on valittu t\u00e4h\u00e4n julkaisuun. Kuten aiemmissa samalta parlogrammin kopiolta otetuissa s\u00e4velmiss\u00e4, my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tempo on hieman liian nopea.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>28b.<\/strong><\/p>\n<audio class=\"wp-audio-shortcode\" id=\"audio-3626-47\" preload=\"none\" style=\"width: 100%;\" controls=\"controls\"><source type=\"audio\/mpeg\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_28b.mp3?_=47\" \/><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_28b.mp3\">https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_aanite_28b.mp3<\/a><\/audio>\n<p>P\u00e4\u00e4lle \u00e4\u00e4nitetyss\u00e4 versiossa tempoa on tiputettu siten, ett\u00e4 peruss\u00e4vel on saatu korkeaan b:hen aiempien 1917-tallenteiden tapaan.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-3713\" src=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28.png\" alt=\"Nuottikuva 28\" width=\"1880\" height=\"796\" srcset=\"https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28.png 1880w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28-300x127.png 300w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28-1024x434.png 1024w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28-768x325.png 768w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28-1536x650.png 1536w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28-18x8.png 18w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28-600x254.png 600w, https:\/\/etno.net\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/kastinen_misukka_nuotti_28-64x27.png 64w\" sizes=\"(max-width: 1880px) 100vw, 1880px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arja Kastinen: toimitus, kantele Arkisto\u00e4\u00e4nitteet: A. O. V\u00e4is\u00e4nen, Armas Launis; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto Kuvat: Museovirasto, finna.fi \u00c4\u00e4nitteiden masterointi: Alec Havinmaa Julkaisu: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, kansanmusiikin aineryhm\u00e4 Iivana Mi\u0161ukka (1861\u20131919) Suistamolainen Iivana Mi\u0161ukka on tunnetuimpia 1900-luvun alun rajakarjalaisista kanteleensoittajista \u2013 heid\u00e4n joukostaan Mi\u0161ukalta on tallennettu m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti eniten kanteles\u00e4velmi\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4sikirjoituksina ett\u00e4 \u00e4\u00e4nittein\u00e4. T\u00e4lle albumille on koottu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"featured_media":4087,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false},"product_brand":[],"product_cat":[65],"product_tag":[151],"class_list":{"0":"post-3626","1":"product","2":"type-product","3":"status-publish","4":"has-post-thumbnail","6":"product_cat-aanitteet","7":"product_tag-kantele","9":"first","10":"instock","11":"shipping-taxable","12":"product-type-simple"},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product\/3626","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3626"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4087"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3626"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_brand","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_brand?post=3626"},{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=3626"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/etno.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=3626"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}