Kansansoittajat palatseissa, hovisoittimet Pohjolassa – Maisterikonsertti opiskeluprosessin kuvaajana

Sisällysluettelo

1 Johdanto

2 Taiteilijaprofiili

2.1 Taiteilijaesittely
2.2 Taiteellisen toimintani keskeisiä piirteitä

3 Konserttiin johtanut opintoprosessi

3.1 Sukellus jouhikolla keskiajan hovien musiikkiin
3.2 Kontrabasso kansamusiikissa – jazzvaikutteista continuosoittoon
3.3 Violone kansanmusiikin ja vanhan musiikin linkkinä
3.4 Fuusio – stereotypioista uuteen ilmaisuun

4 Konsertti

4.1 Konsertin tiedot
4.2 Konsertin henkilöstö
4.3 Konsertin ohjelma
4.4 Konserttiohjelman esittely

4.4.1 Lamento di Tristano & Saltarello (Italia, 1300-luku)
4.4.2 Laulu SKS KRA 626 (Trad. Impilahti, Laatokan Karjala)
4.4.3 Pyhä Olavi (Ilkka Heinonen)
4.4.4 Maanitus (Trad. Impilahti, Laatokan Karjala. / Ilkka Heinonen)
4.4.5 Lyyrinen polska (Trad. / Ilkka Heinonen)
4.4.6 Elia & Hullu Sakari (Trad. / Ilkka Heinonen)
4.4.7 Päiwä tykööm’ pois kulkee (VVK 367)
4.4.8 Voi minuu, polone poiga (Ilkka Heinonen san. trad)
4.4.9 Nuoren waimon speli (Trad. / Ilkka Heinonen)
4.4.10 Kaisla Nukkuu (Ilkka Heinonen)
4.4.11 Encore: Vaellan vaellan (Trad. Unkari, Suom. san. Viljo Tarvainen)

5 Konsertin arviointia

6 Lopuksi

7 Lähdeluettelo

7.1 Painetut lähteet
7.2 Internetlähteet
7.3 Äänitteet

8 Liitteet

Mitä jos joku Karjalan muinaisista jouhikonsoittajista olisi eksynyt Laatokan lasku-uomissa ja löytäisi itsensä soittamasta tansseja eteläisen Euroopan hoveissa ja palatseissa? Mitä tapahtuisi Rinta-Nikkolan polskille, jos gambamusiikissa marinoitu Elisabetin ajan aatelismies olisi päässyt tarttumaan Pohjolan tanssisävelmiin violonellaan? Ilkka Heinonen sulauttaa keskiajan ja barokin ajan musiikkia Pohjolan kansanmusiikkiin.

Johdanto

Maisteriopintojeni keskeinen teema Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä on ollut tutkia keskiajan ja barokkiajan musiikin yhtymäkohtia Pohjolan kansanmusiikkiin. Esitin maisteriopintojeni aikana rakentamani musiikilliset yhteydet maisterikonsertissani maaliskuussa 2014. Tämä tutkielma esittelee konserttiin johtaneen opintoprosessin, konsertin ohjelman sekä katsauksen konsertin ja konserttikonseptin onnistumisesta.

Opiskeluideni keskeinen tavoite oli löytää vaihtoehtoisia ilmaisutapoja jouhikon ja kontrabasson käyttöön kansanmusiikissa. Koin tarpeelliseksi laajentaa ilmaisumahdollisuuksiani molemmilla soittimilla, mutta luontevien soittimesta tai kansanmusiikillisesta perinteestä itsestään syntyvien lähtökohtien löytyminen oli vaikeaa. Molemmilla soittimilla päädyin etsimään ilmaisun laajentamis- tai ennemminkin syventämiskeinoja Keski- ja Etelä-Euroopan keskiajan ja barokkiajan hovimusiikista. Päädyin näille lähteille jokseenkin eri suunnista jouhikolla ja kontrabassolla, mutta nämä lopulta yhdistyivät aloittaessani violonen soiton. Kuvailen tässä tutkielmassa oppimisprosessiani näiden kolmen soittimen parissa, opintojeni tuloksia esittelevän maisterikonserttini ohjelman sekä kokemuksiani konsertin onnistumisesta.