Poikkeusjakoiset tahtilajit rytmiikan opetuksessa – 7/8-tahtilajin opetuskokeilut Espoon musiikkiopistossa

Sisällysluettelo

1 Johdanto
2 Tutkimustehtävä ja menetelmäkuvaus
3 Bulgarialainen kansanmusiikki

3.1 Bulgarialainen kansanmusiikki 1900- ja 2000-luvuilla
3.2 Bulgarialaisen kansanmusiikin rytmiikka
3.3 Bulgarian kansanperinnealueet Elena Stoinin mukaan

3.3.1 Luoteis-Bulgaria
3.3.2 Pohjois-Bulgaria
3.3.3 Dobrudza
3.3.4 Shopluk
3.3.5 Traakia
3.3.6 Pirin
3.3.7 Rodopi-vuoristo

4 Rytmipedagogiikkaa Suomessa ja Bulgariassa

4.1 Rytmiikan opetus Suomessa
4.2 Rytmiikan opetus Bulgariassa
4.3 Oma kokemus rytmiikan opettajana

5 Oman oppimateriaalin kuvaus

5.1 Lorut

5.1.1 Irina
5.1.2 Nukutko jo, Mansikka?
5.1.3 Lintunen
5.1.4 Ameeba

5.2 Kehorytmit

5.3 Välineet

5.3.1 Vanteet
5.3.2 Sanomalehticlavet

5.4 Djembe

5.5 Mukirytmit

5.5.1 Pikkurumpu
5.5.2 Mansikkamuki

5.6 Tanssit

5.6.1 Bulgarialainen tanssiaskelnotaatio
5.6.2 Sooloratshenitsa
5.6.3 Shopska ratshenitsa
5.6.4 Makedonsko horo

5.7 Laulut

5.7.1 Ogreyala mesetshinka
5.7.2 Pozaspa li, Jagodo?
5.7.3 Ajde Jano

6 Opetuskokeilu Espoon musiikkiopiston rytmiikkaryhmissä

6.1 Koeryhmä 1, 9–10-vuotiaat

6.2 Ensimmäinen oppitunti, 9–10-vuotiaat

6.2.1 Vanteet
6.2.2 Kehorytmiharjoitus
6.2.3 Irina
6.2.4 Ogreyala mesetshinka

6.3 Toinen oppitunti, 9–10-vuotiaat

6.3.1 Mukirytmit
6.3.2 Ameeba-loru kehorytmeillä 1
6.3.3 Tanssi 3+2+2
6.3.4 Ameeba-loru kehorytmeillä 2
6.3.5 Irina
6.3.6 Ogreyala mesetshinka

6.4 Koeryhmä 2, Tremolo 3

6.5 Ensimmäinen oppitunti, Tremolo 3

6.5.1 Ratshenitsa-kehorytmi
6.5.2 Shopska ratshenitsa -tanssi
6.5.3 Irina
6.5.4 Ratshenitsa-kaanon djembellä

6.6 Toinen oppitunti, Tremolo 3 -ryhmä

6.6.1 Lintunen-loru puukepeillä
6.6.2 Lintunen-loru kehorytmeillä

7 Yhteenveto

7.1 Johtopäätökset
7.2 Lopuksi

Lähteet

Liitteet

Liite 1 Bulgarian perinnealuekartta
Liite 2 Esimerkki bulgarialaisesta rytmiikan oppikirjasta
Liite 3 Lorut
Liite 4 Kehorytmit
Liite 5 Välineet
Liite 6 Djembe
Liite 7 Mukirytmit
Liite 8 Tanssit
Liite 9 Laulut
Liite 10 Kuvauslupa ja tuntisuunnitelmat

 

Johdanto

Rytmiikan opiskelu itsenäisenä musiikin opiskelun oppiaineena herättää kasvavaa kiinnostusta suomalaisissa musiikkioppilaitoksissa. Rytmiikan kokonaisvaltainen liikettä, tanssia, soittoa, laulua ja loruilua yhdistävä työtapa tekee rytmiikasta hyvän tukiaineen eri musiikinlajien opiskelussa.

Seminaarityöni taustalla on vaihto-opiskeluaikani Bulgariassa. Opiskelin Plovdivin Musiikkiakatemian kansanmusiikin linjalla kevätlukukaudella 2009. Opiskeluaikana perehdyin bulgarialaisen kansanmusiikin rytmiikkaan laulun, soiton ja tanssin muodossa. Lisäksi opiskelin bulgarialaista kansanperinnettä, johon olennaisena osana kuului Bulgarian perinnealuiden opiskelu. Olen luonut vaihto-opiskeluaikana oppimistani lauluista ja tansseista oppimateriaalikokonaisuuden, jonka teemana ovat poikkeusjakoiset bulgarialaiset tanssirytmit. Oppimateriaalikokonaisuus sisältää harjoitteita viidestä eri poikkeusjakoisesta rytmistä. Seminaarityössäni on aiheen laajuudesta johtuen mukana 7/8-rytmi, johon tutustutaan kehorytmien, lorujen, tanssin, laulun, djemben ja eri välineiden avulla. Testasin luomaani oppimateriaalia kahdella Espoon musiikkiopiston rytmiikkaryhmällä. Työskentelin Espoon musiikkiopistossa päätoimisena rytmiikan tuntiopettajana elokuusta 2009 tammikuun loppuun 2010 saakka.

Mielestäni eri rytmien monipuolinen hallinta on olennainen osa kansanmuusikon osaamista ja rytmiikan opiskelua tulisi olla kansanmusiikin opiskelussa runsaasti enemmän. Seminaarityössäni käsitteltyjen poikkeusjakoisten rytmien tasa- ja kolmijakoisten iskualojen vaihtelun ymmärtäminen tukee esimerkiksi useiden eri maiden kansanmusiikkien opiskelua ja rohkaisee tutustumaan suomalaisen kansanmusiikinkin rytmisesti vaihteleviin arkistotallenteisiin.