Erään soitininnovaation anatomia

Projektityö
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Kansanmusiikin aineryhmä
2005

Tiivistelmä

Taiteellisen projektini kirjallinen osuus esittelee erään soitininnovaationi ja kertoo siihen johtaneesta kehityksestä. Kyseessä on urkuharmooni, joka poikkeaa viritykseltään ja koskettimistoltaan huomattavasti tavanomaisesta. Soittimessa on 27 eri säveltasoa oktaavissa järjestettynä kahdelletoista eri tavoin jaetulle koskettimelle. Tällä soittimella saavutetaan täydellinen kromaattinen puhdasvireisyys (puhdasvireiset duuri- ja mollikolmisoinnut jokaiselta puolisävelaskeleelta). Lisäksi se sisältää ns. yläsävelasteikon intervallit sekä yleisimmät esim. arabialaisessa musiikissa käytettävät mikrointervallit.

Kerron kirjallisessa työssäni suhteestani yläsävelsarjaan ja viritysjärjestelmiin ja siitä kuinka kiinnostuin aiheesta. Esittelen yläsävelsarjan ja joitakin viritysjärjestelmiä (pythagoralaisen, puhdasvireisen ja tasavireisen) ja vertailen niitä keskenään mm. laatimieni taulukoiden avulla. Taulukoista käyvät ilmi intervallien täsmälliset värähtelysuhteet ja sävelkorkeudet ilmaistuna suhdelukuina ja hertziarvoina. Lopuksi esittelen oman viritykseni ja kerron miten olen siihen päätynyt ja mitä pyrin sillä saavuttamaan. Suunnittelemani soitin on tarkoitettu etupäässä taiteellisiin tarkoituksiin, mutta myös tutkimuksen ja opetuksen apuvälineeksi. Soittimena sen käyttömahdollisuudet ovat huomattavan laajat. Sillä voisi soittaa sekä ”tavallista”, että erilaisia mikrointervalleja sisältävää musiikkia. Yhtenä erityisalueena on yläsävelasteikkoa käyttävä musiikki. Muun muassa kurkkulaulun, munniharpun ja pitkähuilun kanssa soitettaessa vältyttäisiin epäpuhtausongelmilta, joita tulee väistämättä tasavireisten soitinten kanssa. Opetus- ja tutkimuskäytössä soittimesta olisi hyötyä erilaisten intonaatioiden vertailussa kuulonvaraisesti, mikä useimmilla soittimilla ei ole mahdollista.

Projektini taiteellinen osuus on Cedip Tur -kurkkulauluyhtyeen CD-levy, joka antaa hieman osviittaa siitä, minkälaisessa musiikissa kehittelemääni soitinta voisi hyödyntää. Cedip Tur, jossa laulan ja soitan, on keski-aasialaiseen kansanmusiikkiin erikoistunut yhtye, joka on perustettu v. 2000. Yhtyeen musiikissa yläsäveljärjestelmällä on merkittävä rooli. Kurkkulaulussa yläsävelillä lauletaan melodioita ja soittimista igil (tuvalainen 2-kielinen jousisoitin) käyttää poikkeuksellisen paljon huiluääniä hyväkseen. Suunnittelemani soittimen avulla voisimme entistä laajemmin hyödyntää yläsäveliä, etenkin niitä jotka edustava mikrointervallitasoja.

Yhtyeemme julkaisi ensimmäisen levynsä ”Traktorist” huhtikuussa 2005 ja sitä jakelee yhtyeen jäsenten lisäksi mm. levykauppa Digelius Helsingissä.

Sisällysluettelo

1. Johdanto
2. Yläsävelsarjasta kaikki alkoi
3. Mitä yläsävelsarja kertoo?
4. Laskutoimituksia – lukumystiikkaa
5. Viritysjärjestelmistä
5.1 Yläsävelasteikko
5.2 Pythagoralainen viritys
5.3 Puhdasvireinen järjestelmä
5.4 Tasavireisyys
6. Omien viritysjärjestelmien kehittely
7. Urkuharmooni?
8. Lopullinen viritys
8.1 Kromaattinen puhdasvireisyys
8.2 Yläsävelasteikko
8.3 Mikrointervallit
9. Soittimen käyttötarkoitus
10. Lopuksi
11. Kirjallisuutta