Musiikin muisti 1 - Suomalaisia kansansoittimia, 2000-luvun musiikkia

1. osa: Pitkähuilu, viisikielinen kantele, jouhikko ja puusarvi

 

Pitkähuilu
Esiintyjä Kristiina Ilmonen

Huilu, jossa ei ole lainkaan sormiaukkoja. Soitettu Suomessa tuhansia vuosia. Ääni syntyy kun putken päätä avataan ja suljetaan ja puhallusvoimakkuutta säädetään. Rakentanut Rauno Nieminen.

Kyytöt kotiin
säv. trad./Kristiina Ilmonen

 

Viisikielinen kantele
Esiintyjä Arja Kastinen

Yhdestä puusta koverrettu Väinämöisen ja Kalevalan soitin, jolla on ikää jo parituhatta vuotta.

Vaimo valkiaverinen
säv. Arja Kastinen

 

Jouhikko
Esiintyjät Lassi Logrén, Ilkka Heinonen

Tuhat vuotta vanha keskiaikainen soitin. Sata vuotta sitten oli jäljellä enää muutama soittaja Karjalassa, nyt taas kymmeniä kautta maan.

Tuliaiset
säv. Ilkka Heinonen

Lutiaiset
säv. Lassi Logrén

 

Puusarvi
Esiintyjä Leena Joutsenlahti

Paimensoitin Karjalasta.

Improvisaatiota Liisa Pessin mukaan
säv. trad./Leena Joutsenlahti

2. osa: Säkkipilli, 10- ja 14-kielinen kantele, mänkeri ja ähtäväharppu

 

Säkkipilli
Esiintyjä Petri Prauda

Keskiaikainen soitin, joka hävisi Suomesta 1800-luvulla, mutta on nyt syntynyt uudelleen. Kansanlauluissa Kalevalan Kullervokin pisti pillit säkkihinsä.

Rakensi Yrjänä Ermala Paattisista.

Jepuan marssi / Åttasjillingspolska
trad.

 

10- ja 14-kielinen kantele
Esiintyjä Arja Kastinen

Uudella ajalla kanteleen kielten määrä kasvoi.

Otavaisen olkapäitse
säv. Arja Kastinen

 

Mänkeri
Esiintyjä Heikki Syrjänen

Männystä kierretty paimensoitin Länsi-Suomesta. Ikää jo yli neljäsataa vuotta.

Vapaita muunnelmia Feodor Pratsun laulusta
säv. trad., sov. Heikki Syrjänen

 

Ähtäväharppu
Esiintyjä Marianne Maans

Pohjanlahden rannikkoseutujen keskiaikainen soitin. Esiintyy 1600-luvun kirkkomaalauksissa. Rakentanut Rauno Nieminen.

Essemenuetten
säv. trad./Marianne Maans

3. osa: Viulu, munniharppu eli märistysrauta, haitari ja pikkuliru

 

Viulu
Esiintyjä Piia Kleemola

Länsisuomalaisten pelimannien soitin 1600-luvulta lähtien.

F-duuripolska
Samuel Rinda-Nickolan nuottikirjasta vuodelta 1809
trad., sov. Piia Kleemola

 

Munniharppu eli märistysrauta
Esiintyjä Tapani Varis

Löydetty Suomen keskiaikaisten linnojen raunioista. J. L. Runeberg kuvasi pelimannien hääsoittimena Hirvenhiihtäjissä.

Karstulan katuja + Pajatus
säv. trad., sov. Tapani Varis

 

Haitari
Esiintyjä Antti Paalanen

Ensimmäisissä haitareissa 1800-luvulla oli yksi tai kaksi näppäinriviä, tässä niitä on jo kolme.

Jäät
säv. Antti Paalanen

 

Pikkuliru
Esiintyjä Heikki Syrjänen

Paimensoitin Karjalasta. Puhalletaan kuin klarinettia.

Katurattaat – Oriental
improvisaatio, sov. Heikki Syrjänen

4. osa: Harmooni, talonpoikaiskantele ja mandoliini

 

Harmooni
Esiintyjä Eero Grundström

Soitin 1800-luvulta. Harmooneja oli viime vuosisadalla joka koulussa, kaikkiaan monia tuhansia. Tämä satavuotias soitin on ollut mm. kinkerikäytössä.

Haliasoitto
trad.

Jatsi
säv. Teppo Repo

 

Talonpoikaiskantele
Esiintyjä Pauliina Syrjälä

Kanteleita alettiin 1800-luvulla rakentaa laudoista. Kielten määrä lisääntyi ja syntyi suuri määrä erilaisia soittimia ja soittotapoja.

Muanitus
säv. Pauliina Syrjälä

 

Mandoliini
Esiintyjät Jarmo Romppanen, Petri Prauda

Suosituimpia kotisoittimia viime vuosisadan alkupuolella.

Solmogen
säv. Jarmo Romppanen

Anton-pojan polkka
säv. Yrjö Raja

Lundgrenin menuetti
trad.

5. osa: Harmonikka, huuliharppu, iso liru ja sähkökantele

 

Harmonikka
Esiintyjä Maria Kalaniemi

Suomalaisten uudempi kansallissoitin.

Kuun henki
säv. Maria Kalaniemi

 

Huuliharppu
Esiintyjä Jouko Kyhälä

Taskuun mahtuva orkesteri, joka saapui Suomeen 1800-luvulla.

Jouhikisti
säv. trad. Jouko Kyhälä

 

Iso liru
Esiintyjä Heikki Syrjänen

Mallina vanha itäkarjalainen kansanklarinetti. Rakensi Pekka Westerholm Nakkilassa vuonna 2003

Skriittt!!! – tribute to Jan Garbarek
improvisaatio, sov. Heikki Syrjänen

 

Sähkökantele
Esiintyjä Timo Väänänen

Kansallissoittimen uusin vaihe. Rakentanut Hannu Koistinen 2001.

Sotkan soitto
säv. Timo Väänänen