Kantele & kantele, viulu & viulu – Saman instrumentin duot nykykansanmusiikissa

Maisterin projektityö
Kansanmusiikin Aineryhmä
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2020

Sisällysluettelo

1 Johdanto

2 Haastattelujen teemat ja kysymykset

3 Haastattelut

3.1 Miksi perustaa duo juuri saman instrumentin kanssa?
Teho
Unaja
Anna-Karin Korhonen
Improbatur-duossa soivat kaksi konserttikanteletta

3.2 Työskentelytavat
PÄÄKYSYMYS: Vahvuudet, haasteet ja erityisyydet kahden saman instrumentin duon työskentelyssä?
Kaksi viulua duossa
Jaettuja musiikillisia näkemyksiä
Sovittamista yksin ja yhdessä
Kaksi flyygeliä
Innovatiivisia kansanlaulusovituksia kanteleille

3.3 Roolit
PÄÄKYSYMYS: Miten jaatte rooleja?

3.4 Soundit
PÄÄKYSYMYS: Miten hyödynnätte erilaisia soundeja?

3.5 Harmonian luominen
PÄÄKYSYMYS: Miten luotte harmoniaa instrumenteillanne?
Viululla luotu harmonia
Kanteleella harmonian luominen on luontevaa
Sointuhajotusten merkitys

3.6 Improvisaatio
PÄÄKYSYMYS: Onko musiikissanne improvisaatiota, miten se ilmenee?

3.7 Melodia
PÄÄKYSYMYS: Kuinka paljon käytätte unisonoa tai soolosoittoa?
Melodioita pianolla

3.8 Tulkinta
PÄÄKYSYMYS: Mitä on yhteen hengittävyys? Miten fraseerausta tehdään yhdessä?
PÄÄKYSYMYS: Miten yhteinen tulkinta muodostuu?

3.9 Rytmi
PÄÄKYSYMYS: Miten löytää yhteinen pulssi?

4 Johtopäätökset

Pitääkö kuulokuvaan saada vaihtelua? Käykö kaksi samaa soitinta tylsäksi?

5 Lopuksi

6 Liitteet

Årepolska
Suppilovahverosoitto
Duo Selina

7 Lähteet

 

Johdanto

Olen muusikon urallani aina päätynyt perustamaan duoja; se on minua kiehtova yhteissoiton muoto. Tarkastelen projektityöni kirjallisessa osassa kahden saman instrumentin duojen sävellys- ja sovitusprosesseja haastattelujen avulla. Olen haastatellut opettajiani ja ihailemiani muusikoita. Tavoitteenani on löytää yhtyeelleni Duo Selinalle uusia sovitusideoita ja työkaluja kahden saman instrumentin työskentelyyn, ja lisäksi peilaan omaa levyntekoprosessiamme haastattelujen avulla. Työni taiteellisena osuutena on Duo Selinan esikoislevy.

Duo Selina on minun ja Hanna Ryynäsen vuonna 2012 perustama nykykansanmusiikkiduo. Hanna on pitkäaikaisin yhtyekaverini, jonka kanssa työskentelen edelleen. Soitimme jo ennen Duo Selinaa samoissa yhtyeissä, joten yhteistyömme on kestänyt jo vuosia. Soiton yhteen hengittävyys ja syvä yhteys meidän välillämme ovat duomme vahvuuksia ja työskentelyn kulmakiviä. Musiikkimme hakee inspiraatiota pohjoismaisista kansanmusiikkiperinteistä, ja ohjelmisto koostuu niin traditionaalisesta kuin itse sävelletystä instrumentaalimusiikista. Kahden konserttikanteleen tarjoamat mahdollisuudet ovat pääosassa yhtyeemme rikkaassa soinnissa ja tekevät soitinyhdistelmästä ainutlaatuisen nykykansanmusiikkikentällä.

Kansanmusiikin piirissä kahden saman instrumentin duoja ei nykyään juuri tunneta, eivätkä ne omien havaintojeni mukaan juuri muissakaan musiikkityyleissä ole kovin tyypillisiä.

Keskityn työssäni nykykansanmusiikkikenttään; en ole tutkinut asiaa historiallisessa viitekehyksessä. Esimerkiksi Ruotsissa on viuluduojen vahva perinne, ja asiaa voisi seuraavaksi selvittää pohjoismaisen kansanmusiikin historian kannalta. Myös nykyään viuluduoja on paljon: esimerkiksi Suvi Oskala & Emilia Lajunen, Teho ja Polka Chicks. Kansanmusiikin historiasta löytyvä lähinnä kahden kanteleen duoa oleva esimerkki on Toivo Alaspään ja hänen veljensä Sulon duo – kumpikin heistä on mestaripelimanneja. He soittivat myös paljon triona kolmannen veljen Simon kanssa. Toivo Alaspää soitti myös myöhempinä aikoina triona Timo Väänäsen ja Matti Kontion kanssa. Kanteleen saralla usean soittajan yhtyeet ovat olleet ainakin oman käsitykseni mukaan yleisempiä kuin muissa soittimissa.

Tästä esimerkkinä on Ilona Porman kanteleyhtyeet ja muiden Haapaveden soittajien yhteissoitot. Joukkoon kuuluivat esimerkiksi etenkin 5-kielissävelmistään tunnettu Antti Rantonen ja erityisesti ison kanteleen taitaja Anni Kääriäinen. Vielä nykyäänkin kanteleensoittajat usein muodostavat muiden kanteleensoittajien kanssa yhtyeitä, ja musiikkiopistoissa kaikki kanteleoppilaat soittavat usein yhdessä suuressa kanteleorkesterissa.

Haastatteluista tuli aika laajoja, ja työn edetessä yritin hieman supistaa niitä. Päätin valita joitakin pääkysymyksiä, joita esitän jokaiselle haastateltavalle. Jotkin kysymykset syntyivät omassa duotyöskentelyssä huomaamieni haasteiden myötä. Projektin edetessä tietämykseni aiheesta luonnollisesti lisääntyi, joten huomasin loppupäässä olevien haastattelujen olevan jäsentyneempiä kuin alussa. En halunnut työn jäävän myöskään vain filosofiselle tasolle, joten haastatteluissa keskustelimme välillä kiinteämmin musiikin teoriaan liittyvistä asioista. Koin saavani haastateltujen huomioista paljon uutta ajateltavaa myös omaan työskentelyyni.

Valitsin neljä erilaista duoa, joista yhdessä on perinteisesti ajatellen kaksi melodiainstrumenttia, viulua. Kahdessa duossa on kaksi harmoniasoitinta (kaksi pianoa tai kaksi konserttikanteletta). Unaja-duossa puolestaan on kaksi laulua ja kaksi kanteletta. Duot, joihin keskityn, ovat Teho, Tero Hyväluoman ja Esko Järvelän viuluduo, Timo Alakotila & Anna-Karin Korhonen -duo, jossa he soittavat pianoja, sekä kantelisti-laulajien Jutta Rahmelin ja Maija Pokelan Unaja-duo. Timon ja Anna-Karinin duoon tutustumisessa apuna oli heidän Koralli-levynsä vuodelta 2010 ja siitä julkaistu nuottikirja vuodelta 2012. Haastateltavina näistä duoista olivat Timo Alakotila, Anna-Karin Korhonen, Esko Järvelä ja Jutta Rahmel.

Haastattelin Anna-Karin Korhosta eli Anskua myös hänen Improbatur-duostaan kanteleensoittaja Mirva Minkkisen kanssa. Unaja ja Improbatur ovat lähinnä omaa työtäni, sillä kummatkin ovat kanteleduoja. Unajassa sekä laulut että kanteleet ovat tasavahvoja. Tämä teki yhtyeestä kiinnostavan myös haastattelun kannalta. Muut duot ovat edelleen aktiivisesti toiminnassa paitsi Improbatur ja Unaja, joka on tauolla.

Näiden haastattelujen lisäksi keskustelin lyhyesti harmonian luomisesta säveltäjä-kitaristi Jarmo Saaren kanssa, joka kertoi työskentelystään kitaristi Teemu Viinikaisen kanssa Avara- yhtyeessä.