Musiikin muisti 3 – suomenruotsalaisten, romanien ja saamelaisten lauluperinteet

Videosarjan kolmas osa esittelee keskeisimpien kielivähemmistöjemme suomenruotsalaisten, romanien ja saamelaisten kansanlaulun historialliset  tyylit ja tekniikat, esiintyjinä tunnetut ja valovoimaiset, perinteen hallitsevat muusikot.

Suomen alueella elävä kansanmusiikkiperinne on syntynyt monien kulttuurien vuorovaikutuksessa. Erityiseksi kansanmusiikin tekee se, että se ei ole vain säveltaidetta. Siihen liittyy laulavan ja soittavan yhteisön perinne, joka pitkien aikojen kuluessa on suojannut ja muovannut identiteettiä, omanarvontuntoisuutta, tietoisuutta omista juurista. Kun perinne välittyy musiikin kautta muille, se koskettaa sydäntä vaikka kieli olisi vieras. Musiikki on ihmisiä yhdistävä tekijä.

Vähemmistömusiikin kenttä elää tällä hetkellä voimakasta murrosvaihetta ja uusi sukupolvi on astumassa esiin. Tarkoitus on tuoda yleiseen tietoisuuteen sellaista vanhempaa perinnemusiikkia, jota ei medioissa yleensä kuulla, laulettuna suoraan katsojalle kotimaan virallisella vähemmistökielellä, jota katsoja ei ehkä ymmärrä mutta itse musiikki tekstitettynä ja voimakkaana kokemuksena auttaa ylittämään kieli- ja kulttuurirajoja.

Sarjaan valitut musiikkiesitykset ovat melodioiltaan, tyylipiirteiltään ja teksteiltään musiikkikulttuurinsa ehdottomia klassikoita, kiehtovia ja kauneuselämyksiä antavia helmiä. Niiden tarkoitus on myös yllättää katsojia. Laulut johdattavat myös eri kulttuuripiirin mielenmaisemaan ja avaavat ikkunoita toisenlaiseen tapaan kokea maailmaa.

Sarja esittelee Enontekiön, Tenonvarren ja Vuotson pohjoissaamelaisen kieliryhmän alueilta kahdeksan joikua, neljä inarinsaamelaista livđeä ja kaksi kolttasaamelaistra leu’ddia, ja kaksitoista suomenruotsalaista eri aikakausien ja myös eri alueiden vokaaliperinnettä esittelevää kappalesikermää tai kappaletta, jotka esitetään suomeksi tekstitettyinä, ja yhdeksän erityylistä romanilaulua esitettyinä sekä romanikielellä että suomeksi.

Laulujen, joikujen, livdejen ja leu’ddien käännökset ovat syntyneet ryhmätyönä, johon ovat osallistuneet laulajat itse, sarjan asiantuntijat, koltankielen asiantuntija Eino Koponen ja Giellagas-instituutista Miika Lehtinen, romanikielen asiantuntija Kimmo Granqvist, prof. Heikki Laitinen, ohjaaja Mirja Metsola ja tekstitysmuotoon ne kirjoitti Tiina Kinnunen.