Hyperborea: Perinnearkku

Antiikin kreikkalaiset puhuivat Hyperborean myyttisestä kansasta, joka asui kaukana pohjoisessa, pohjantuulten takana täydellisessä maassa, jossa aurinko ei koskaan laskenut, Yhä vieläkin asuttaa maata pelimanniväki, jonka soitannon ikiaikaisissa moodeissa on yöttömän yön pikkutuntien valo. Eeppisissä sävelkuluissa, kuin myös kaihoisissa balladeissa soi selittämätön tenhon tunne – tanakoissa tulkinnoissa on aito riihen tuoksu.

Perinteikkään repertoaarin ja tyylit tuntevan sävellystyön vastapainoksi Hyperborean musiikki tihkuu kelttivaikutteita, popin aateloimia sointukulkuja ja nautinnollista taiturointia. Sen lisäksi Hyperborea annostelee perinnearkustaan anteliaasti pelimannimusiikin olennaisimpia aineksia: svengiä ja soittamisen riemua.

Lähteet Suomen kansanmusiikki – teoria ja käytäntö; Wikipedia, http://en.wikipedia.org

1. Enkeliskat
Säv. trad., sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Enkeliskaa (n:o 289), suoraa enkeliskaa (n:o 291) sekä ankeliinia (n:o 287) kokoelmasta Vanhoja pelimannisävelmiä. Martti Bålman Viitasaarelta soitti ja me yhdistelimme.

Piia Kleemola: viulu, alttoviulu, 15-kielinen kantele, laulu
Antti Paalanen: 1- ja 2-rivinen haitari
Petri Prauda: cittern (DGDGD), mandoliini, säkkipilli, laulu
Paula Susitaival: viulu, avainviulu, laulu

2. Jäänsärkijäpolska
Säv. Petri Prauda, sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Kevättalven kuulaita tunnelmia Pohjolasta. Rasahtelevatko jäät meressä vai lasissa?

3. Pyhäaamu Mallusjoella
Säv. Paula Susitaival, sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Liikuttava valssi, jonka sävelissä piirtyy Orimattilan perinnemaisema.

4. Lemmenlaulu
Säv. trad., san. trad., sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Sanat löytyivät Kymenlaakson laulukirjasta – laulajana iittiläinen Taavi Uutela – ja melodia Härmän laulukirjasta Kustaa Etelämäeltä.

5. Vihtorin Antin polska
Säv. Antti Paalanen, sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Isoisien Vihtori Paalasen ja Antti Ylitalon mukaan nimetty, lähes eeppisiin mittoihin yltyvä polska, joka sävellettiin alun perin tanssiteatterikappaleeseen Balladi Villistä Pohjolasta. Antin papat ovat molemmat olleet kaksirivispelimanneja.

6. Samu
Säv. Piia Kleemola, sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Vuonna 1996 syntynyt hambo, joka on vuosien mittaan muuttunut yhä venyvämmäksi.

7. Murnutes
Säv. trad., sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Seesteinen, kanteleen sävyttämä polska Kauhajoen nuottikirjasta. Tallennettu Antero Haapaselta, kauhajokelaiselta pyssysepältä 19271928.

8. Sielunestun polkka
Säv. trad., sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Alavutelaiselta mestaripelimanni Airi Hautamäeltä opittu raivokas kaksirivispolkka – tällä kertaa vain yhdellä rivillä soitettuna

9. Venemiehen valssi / laululintu
Säv. trad., san. trad., sov. Petri Prauda, Paula Susitaival.

Saaristolaishenkinen valssi Alavudelta, ryyditettynä savolaisen viulu- ja laulupelimannin Optatus Raatikaisen viisulla.

10. Gammal hamburgska / Ho hoi!
Säv. trad., sov. Arto Järvelä, Piia Kleemola, Petri Prauda.

Keinahtelevaa triolipolskaa Piian ja Petrin duona. Hamburgska on tallennettu Eri Vilhelm Erikssonilta Eckeröstä, kokoelmaan Äldre dansmelodier (n:o 454). Jälkimmäinen sävelmä on kaustislaisen Fiina Valon rallattama piirileikkilaulu.

11. Sotteinen
Säv. trad., sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Suomalaisen säkkipillin tahdittama sottiisi. Poimittu Entiset etniset -arkistoäänitteeltä, jolla kappaleen esittää viulullaan Ville Paananen.

12. Koiranmuotoinen hambo
Säv. Paula Susitaival, sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.

Länsinaapurin tunnelmia tapaileva ripeä hambo sai aikoinaan nimensä leikkelelordi Snellmanilta.

13. Jaakko Rautasen suurpolska
Säv. trad., sov. Petri Prauda.

Jalasjärven nuottikirjan numeroista 15 ja 16 yhdistelty komea polska on saanut nimensä melodian suurista hyppäyksistä. Jaakko Rautanen oli maineikas jalasjärveläinen viulupelimanni, jolta tallennettiin 1900-luvun alussa noin 70 viulukappaletta.

14. Viikoksi viriä mieli
Säv. Petri Prauda, san. trad., sov. Petri Prauda.

Kalevalaksi laulettu etnospektaakkeli.