Aalloilla elämän – Pianistin matka kohti kansanmuusikkoutta

Projektityö
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Kansanmusiikin koulutusohjelma
Syksy 2024

Sisällysluettelo

1 Johdanto
2 Taustaa
3 Ajatuksia muusikkoidentiteetistä
4 Kansanmusiikin määrittelyä
5 Kohti kansanmuusikkoutta

Tiivistelmä työn johdannosta

Työskennellessäni Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa pianomusiikin lehtorina olen huomannut lisääntyneen kiinnostuksen kansanmusiikkia kohtaan musiikkia opiskelevien nuorten keskuudessa. Laajentaakseni omaa kansanmusiikkiohjelmistoani ja ymmärrystäni tästä musiikinlajista päädyin opiskelemaan kansanmusiikkia Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelmaan. Opintoni ovat tarjonneet minulle arvokkaita käytännön kokemuksia ja uusia näkökulmia, joiden avulla olen voinut syventää ymmärrystäni kansanmusiikista. Opintojeni lähestyessä loppua onkin hyvä hetki tarkastella, mitä olen oppinut, miten voin soveltaa oppimaani nykyisessä työssäni, ja millainen vaikutus opinnoilla on ollut muusikkoidentiteettiini. Näitä teemoja käsittelen tässä kansanmusiikin maisteriopinnäytteeseen sisältyvässä projektityössä.

Koen, että kansanmusiikin syvällisempi ymmärtäminen mahdollistaisi paitsi oman soiton ja opetusmenetelmien kehittämisen, myös opiskelijoiden oppimiskokemusten rikastuttamisen. Näin ollen päätös hakeutua opiskelemaan näyttäytyi loogisena jatkumona niin ammatillisen kuin pedagogisenkin osaamiseni laajentamisessa. Aloittaessani kaksi ja puoli vuotta kestävät maisteriopinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelmassa syksyllä 2022 minulla oli enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Maisteriopintojeni edetessä minulle avautui, kuinka monimuotoinen ja laaja-alainen käsite kansanmusiikki on verrattuna siihen, mitä olin alun perin kuvitellut. Kansanmusiikki ei esimerkiksi rajoitu yhteen maantieteelliseen alueeseen tai tiettyyn ajanjaksoon, vaan se on alati muuttuva ja sopeutuva musiikinlaji, joka heijastaa sekä paikallisia että maailmanlaajuisia vaikutteita. Kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitisen (1991) mukaan kansanmusiikki on nykyään suomen kielessä moniulotteinen termi, jonka merkitykset ovat laajentuneet erityisesti 1970-luvun kansanmusiikin uuden tulemisen eli kansanmusiikkirevivaalin myötä. Kansanmusiikin määrittelyn moniulotteisuus vaikutti minusta erityisen mielenkiintoiselta ja merkittävältä tulevaa ammattitaitoani ajatellen, mutta myös tulevan maisterikonserttini näkökulmasta. Tämän vuoksi syvennyn siihen tarkemmin myöhemmin tässä työssä.

Aivan kuten kansanmusiikki itsessäänkin on jatkuvassa muutoksessa, myös minä olen altistanut itseni vastaavalle prosessille. Kasvu kansanmuusikoksi ei ole vain teknisten taitojen hiomista, vaan myös syvällinen matka itsetuntemukseen ja kulttuuriseen ymmärrykseen. Tämän projektityön myötä toivon ottavani askeleita kohti kasvua kansanmuusikoksi. Vaikka kansanmuusikkouden omaksuminen tuntuu yhä hieman vieraalta, huomaan lähestyväni sitä identiteettinä, jota ei voi määritellä vain maisterintutkinnon kautta, vaan jatkuvana prosessina ja kasvuna kohti musiikin ja perinteen syvempää ymmärrystä.

Tarkastelen matkaani kohti kansanmuusikkoutta reflektoivan lähestymistavan (Jyväskylän yliopisto 2024) avulla, sillä se antaa minulle mahdollisuuden tarkastella omia kokemuksiani ja oppimisprosessiani kriittisesti. Reflektion avulla voin analysoida, miten erilaisten tilanteiden, kuten eri opintojaksojen, keskusteluiden ja yhteistyöprojektien, kautta saatu tieto ja käytännön kokemus ovat vaikuttaneet musiikilliseen identiteettiini. Reflektoimalla kokemuksiani voin tunnistaa, mitkä seikat ovat olleet erityisen merkityksellisiä kehitykselleni ja miten eri oppimiskokemukset ovat rikastuttaneet suhdetta kansanmusiikkiin. Lisäksi reflektointi antaa mahdollisuuden arvioida omia arvojani ja tavoitteitani musiikissa. Kun tarkastelen matkaani, voin miettiä, kuinka omat henkilökohtaiset kokemukseni, kuten perhesuhteet, kulttuuritausta ja sosiaaliset verkostot, ovat vaikuttaneet musiikkimakuuni ja -ilmaisuuni.

Kansanmusiikin monimuotoisuuden ymmärtäminen on keskeistä, sillä se avaa ovia erilaisille näkökulmille ja ideoille, jotka voivat rikastuttaa omaa soittotyyliäni ja luovaa prosessiani. Reflektoinnin myötä voin myös pohtia, miten kulttuuriset ja historialliset kontekstit ovat muokanneet kansanmusiikkia ja miten tämä vaikuttaa omaan ohjelmistooni. Tämä projektityö toimii siis paitsi eräänlaisena oppimispäiväkirjana, myös välineenä syventää omaa muusikkoidentiteettiäni ja kehittää kykyäni toimia kansanmuusikkona.