Soitinten tutkiminen rakentamalla - Esimerkkinä jouhikko

Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 12

Nieminen, Rauno 2008
Soitinten tutkiminen rakentamalla. Esimerkkinä jouhikko.
Sibelius-Akatemia. Kansanmusiikin osasto.
Tohtorintyön kirjallinen osa. 209 sivua.

Kansi – Jorma Kirsikka-Aho

© 2008 Rauno Nieminen
ISSN 1455-2493
ISBN 978-952-5531-48-0

Rauno Niemisen tohtorintutkinto koostuu kolmesta osasta: museosoitinten kopioiden rakentamisesta, Jouhikko – The Bowed Lyre -kirjasta sekä kirjallisesta raportista. Soitinten tutkiminen rakentamalla – Esimerkkinä jouhikko.

Rauno Nieminen on kehittänyt menetelmän, jonka avulla voi rakentaa kopioita museosoittimista. Kopioiden rakentaminen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, koska nykyisen suuntauksen mukaan soittimia ei enää konservoida museoissa soittokuntoon. Jos halutaan tietää miten soitin on toiminut ja soinut, siitä rakennetaan kopio. Koska soitinkopioita on kuitenkin tehty tieteellisten periaatteiden mukaisesti vähän, ei kopioiden rakentamiselle ole kehittynyt omia menetelmiä ja tutkimusperinnettä.

Soitinkopiointimenetelmässä kerätään tietoja paitsi soittimesta, myös sen historiasta, musiikista, soittamisesta, soittajista ja soittimeen liittyvästä arkistomateriaalista. Kirjallinen raportti esittelee tutkimuksen taustaa, tutkimusmenetelmän ja menetelmän kehittämisen soitinkopioiden rakentamisen avulla. Esimerkkisoittimesta keräämänsä historia ja musiikki tiedot Nieminen on julkaissut kirjassa Jouhikko – The Bowed Lyre.

Tiivistelmä

Nieminen, Rauno 2008
Soitinten tutkiminen rakentamalla. Esimerkkinä jouhikko.
Sibelius-Akatemia. Kansanmusiikin osasto.
Tohtorintyön kirjallinen osa. 209 sivua.

Tohtorintutkintoni koostuu kolmesta osasta: käytännöllisestä osasta, soitto-oppaasta (Jouhikko/The Bowed Lyre) ja kirjallisesta raportista. Käytännöllinen osa käsittää yhdeksäntoista museosoittimen kopion rakentamisen. Rakentamisen avulla kehitin soitinkopiointimenetelmän, joka mahdollisti soittimien tarkkojen kopioiden rakentamisen. Soitto-oppaassa olen julkaissut kaikki tiedossa olevat jouhikkonuotinnokset Viron mantereelta ja saaristosta sekä Savosta ja Karjalasta. Oppaassa on mukana myös liitelevy, joka sisältää alkuperäiset jouhikkoäänitteet vuosilta 1908-1931. Julkaisussa on tietoja jouhikon historiasta ja soittajista, viritys- ja soitto-ohjeet sekä jouhikon huolto- ja käyttöohjeet. Lisäksi tekstiin on kirjattu se tieto, jonka olen saanut jouhikkoa soittamalla ja rakentamalla. Tutkimukseni kirjallisessa raportissa esittelen tutkimukseni taustaa ja kehittämäni soitinkopiointimenetelmän. Lisäksi olen kirjannut raporttiin tutkimusmenetelmän ja soitinkopiointimenetelmän kehitysprosessin.

Soitinkopioiden rakentaminen museosoittimista on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Museosoittimia ei nykyisen suuntauksen mukaan enää yritetä konservoida soittokuntoon, vaan soittimesta rakennetaan kopio. Koska soitinkopioita on kuitenkin tehty tieteellisten periaatteiden mukaisesti vain vähän, ei kopioiden rakentamiselle ole muodostunut tutkimusperinnettä eikä sille ole kehitetty omia menetelmiä. Tämän tutkimuksen pääaiheena olikin selvittää, miten soittimia voi tutkia rakentamalla ja saako rakentamalla soittimista sellaista tietoa, jota niistä ei muuten saisi. Esimerkkisoittimeni jouhikon avulla olen tutkimuksen aikana kehittänyt kymmenkohtaisen soitinkopiointimenetelmän. Keskeistä tässä tutkimuksessa on ollut soitinrakentajan näkökulma, ja kopiointimenetelmä on sellaisenaan sovellettavissa minkä tahansa soittimen kopioimiseen.

Tutkittavaan soittimeen, sen historiaan ja musiikkiin on perehdytty laajasti. Tavoitteenani on ollut selvittää, kuinka paljon soittimen eri osa-alueiden tuntemusta tarvitaan kopion rakentamisessa. Soittimesta kerättyä dokumenttiaineistoa ja asetettuja tutkimuskysymyksiä olen testannut kopioiden rakentamisen avulla.

Esimerkkisoittimena olleessa jouhikosta saatiin menetelmän avulla uutta tietoa. Uusia tutkimustuloksia syntyi, kun pystyin yhdistämään eri lähteiden tietoja ja testaamaan näitä tietoja kopioita rakentamalla. Tutkimus osoitti, että menetelmän avulla voidaan saada tietoa soittimen rakenteesta, rakentamisesta, soittamisesta, soitettavuudesta, äänestä, historiasta, virityksistä ja viritystasosta. Soittimen toimintaan, rakenteeseen ja ääneen vaikuttavat materiaalien ja kielien fysikaaliset ominaisuudet sekä rakentajien käyttämät rakennusvälineet ja -tekniikat.

Avainsanat: kokeellinen arkeologia, kopio, soitinkopiointomenetelmä, jouhikko