Musiikin muisti
Musiikin muisti -sarjan kautta voit sukeltaa suomalaisen kansanmusiikin historiaan. Sarjasta on ilmestynyt kolme tuotantokautta.
Musiikin muisti 1 – Suomalaisia kansansoittimia, 2000-luvun musiikkia
Musiikin muisti 2 – Lauluja menneiltä ajoilta
Musiikin muisti 3 – suomenruotsalaisten, romanien ja saamelaisten lauluperinteet
Musiikin muistia ovat olleet ideoimassa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhmä, Suomen keskeiset kansanmusiikkijärjestöt, tutkijat ja eturivin kansanmuusikot, jotka myös esiintyvät sarjassa.
Illume Oy on elokuvatuotantoyhtiö, jolla on pitkä kokemus etnografisen elokuvan tuotannosta. Kahden ensimmäinen tuotantokauden toteutukseen osallistunut teknistaiteellinen työryhmä koostuu pitkän linjan elokuva-ammattilaisista ja äänityksen osalta Sibelius-Akatemian ääniteknologian ammattilaisista. Pääkäsikirjoittaja, professori emeritus Heikki Laitinen on laaja-alainen ja ennakkoluulottomasti kansanmusiikkia tarkasteleva asiantuntija.
Sarjan toinen käsikirjoittaja Mirja Metsola on dokumentaristina ja TV-toimittajana työskennellyt etnografisten aiheiden ja myös kansanmusiikin parissa useita vuosikymmeniä. Hän on vastannut sarjan tuotantojen ohjauksesta.
Suomenruotsalainen musiikki, romanimusiikki ja saamelaismusiikki vaativat kohdennettua asiantuntemusta, jota työryhmässä edustavat kuhunkin musiikkiperinteeseen erikoistuneet tohtoritason tutkijat: saamelaismusiikin tuntija on Marko Jouste Oulun yliopiston Giellagas-instituutista, suomenruotsalaiset laulut löysi Niklas Nyqvist, jonka työpaikka on Finlands Svenska Folkmusikinstitut vid Svenska litteratursällskapet i Finland, ja romanien sarjan suunnitteli yhdessä muusikoiden kanssa Risto Blomster, joka työskentelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa. Jokainen muusikko toi sarjaan mukanaan omaa traditiotaan ja persoonallista ilmaisuaan.
Kuvauspaikkana on ollut sekä ensimmäisen tuotantokauden soitinsarjassa vuonna 2009 että romanilaulujen sarjassa vuonna 2014 Sibelius-Akatemian Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen entisen navetan konserttitila, jonka yhteydessä on äänitysstudio. Saamelaismusiikki kuvattiin vuonna 2014 Inarissa sijaitsevassa kulttuurikeskus Sajoksessa paikallisten ammattilaisten kanssa. Suomenkielinen laulusarja toteutettiin vuonna 2011 Jorma Panulan säätiön Piiparilassa, joka on luonteeltaan kansallisromanttinen miljöö. Suomenruotsalaisen musiikin taltiointeihin vuonna 2014 antoi tunnelmalliset puitteet Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiölle kuuluva Ala-Kuninkalan huvila, jossa on säilytetty alkuperäinen huvilakalustus.
Suomenruotsalaissarjan esiintyjiä Ala-Kuninkalan salissa. Nylands folkmusikföreningenin lapsiryhmän kanssa tehtiin leikkisä hääkohtaus. Muusikot vas. Juulia Salonen, Marianne Maans, Mikael Fröjdö ja Maria Kalaniemi. (Kuva: Mirja Metsola)
Yhteistyökumppaneita ja rahoittajia: Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta koko sarjassa aktiivinen toimija ja alkuunpanija on ollut kansanmusiikin aineryhmä, jonka työryhmässä on ollut mukana mm. Anna-Kaisa Liedes. Tukea ovat antaneet myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian aineryhmä ja Kallio-Kuninkalan kurssikeskus, Svenska litteratursällskapet i Finland ja sen piirissä toimivat Finlands Svenska Folkmusikinstitut ja SLS Arkiv, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja sen Kansanrunousarkisto, tutkijat, kuva- ja äänitearkistot, Kansanmusiikin ja Kansantanssin edistämiskeskus (levittäjä), Svenska Kulturfonden, Konstsamfundet, Koneen säätiö, Fredrik Pacius Minnesfond ja Musiikin edistämissäätiö. Tukijoita ja tietolähteitä ovat olleet myös Saamelaisparlamentti, Kulttuurikeskus Sajos, Joonas Saari, Lapin elokuvakomissio, Inarin kunta, YLE Sápmi, Pirita Näkkäläjärvi, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Erkki Feodoroff, Saamelaismusiikin keskus, Anu Magga, Saamelaisalueen läänintaiteilija Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Anna Morottaja ja Suvi Kivelä, toimittaja Raila Halmetoja, Romano mission henkilökunta, Tuula Åkerlund ja Mertsi Valerius, Brage-yhdistys, Nylands folkmusikförening ja Heidi Palmu, Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö sekä lukuisat yksityishenkilöt, jotka ovat avustaneet tuotantoa sen eri vaiheissa.
Musiikin muisti -sarja liittyy saumattomasti aineettoman kulttuuriperinnön suojeluun.
YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen on ratifioinut tähän mennessä 152 valtiota, ja Suomi liittyi joukkoon vuonna 2014. Aineettomaksi kulttuuriperinnöksi katsotaan ilmiöt, jotka periytyvät edellisiltä sukupolvilta ja säilyvät elävinä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suullisen perinteen käytännöt ja rituaalit sekä niiden pohjalta syntyneet laulut ja runot. Musiikin muisti -sarjan tavoitteena on edistää eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittamista, säilyttämistä ja kehittämistä.
Kirjallisuutta
Asplund, Hoppu, Laitinen, Leisiö, Saha, Westerholm: Suomen musiikin historia. Suomen kansanmusiikki runonlaulajista mestaripelimanneihin, WSOY 2006
Panu Pulma + työr.: Suomen romanien historia, SKS 2012
Åberg-Blomster: Suomen romanimusiikki, SKS 2006
Marko Jouste: Tullâčalmaaš kirdâččij ´tulisilmillä lenteli´. Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2011
Marko Jouste, Elias Mosnikoff ja Seija Sivertsen: Maaddârää’jji leeu’d – Esivanhempien leu’ddit. Saamelaismuseo Siida ja Kansanmusiikki-instituutti 2007
Son vuäinn – Hän näkee – Kolttasaamelaisten leuddeja Kuolasta. Maailman musiikin keskus 2007
Niklas Nyqvist: Från bondson till folkmusikikon: Otto Andersson och formandet av ”finlandssvensk folkmusik”. Åbo Akademi Humanistiska fakulteten, Musikvetenskap 2007
Häggman, Ann-Mari: Magdalena på källebro. En studie i finlandssvensk vistradition med utgångspunkt i visan om Maria Magdalena. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland 1992
Stenius, Henrik 1991: Massrörelser och folklorism. I Musik sång Fest. De finlandssvenska sångfesterna som kulturföreteelse och impulsgivare. 1891-1991. Jakobstad: Finlands svenska sång- och musikförbund.
Hans Martins nygamla skärgård. Ser man efter hur den finlandssvenska populärmusiken har konstruerats i ballader, visor, sånger och schlagertexter… www.netikka.net/sek/docs/skargard.pdf
