Balladi

Balladit ovat kertovia kansanlauluja.

Balladiperinne tuli Suomeen todennäköisesti 1200-luvulla, kun ruotsalaiset muuttajat saapuivat meidän mantereellemme. Ruotsalainen perinne on ollut suurin vaikuttaja suomalaisiin balladeihin. Teemat ovat kuitenkin olleet kansainvälisiä, Eurooppaa kiertäviä aiheita. Ruotsalaisessa muodossaan balladit olivat rakenteeltaan kaksi- tai nelisäkeisiä. Runolaulussa säkeistömuotoa ei tunnettu. Kun ruotsalaiset balladit muuntuivat suomalaisiksi, balladeista tuli muodoltaan runolaulua. Vasta myöhemmin kun runolaulun valta murtui, balladit olivat pääasiallisesti säkeistölauluja Suomessakin.

Skandinaavinen balladiperinne jaetaan kuuteen ryhmään teemojensa perusteella: ritariballadit, taruballadit, legendalaulut, historialliset balladit, urholaulut ja koomiset balladit (ilkalaulut).

Anneli Asplund on jaotellut suomalaiset balladit seuraaviin aihealueisiin:

  • legendalaulut (esimerkkiballadi Pyhä Yrjänä ja lohikäärme)
  • yliluonnolliset tapahtumat (Herra Petterin merimatka)
  • viettelevä rakkaus (Kreivin sylissä istunut)
  • uskollinen rakkaus (Kaksi kuninkaanlasta)
  • epäsäätyinen rakkaus (Saida ja Rikhard)
  • petollinen rakkaus (Tehtaantytön kosto)
  • perhesuhteet (Velisurmaaja)
  • sosiaaliset suhteet (Pramea piika)
  • sankarit ja rosvot (Herra Melperi)
  • ilkalaulut (Talonpoika ja varis)

Lisäksi omina lajeinaan ovat

  • historialliset tapahtumat (Titanic)
  • kalevalamittaiset balladit (Elinan surma)

Suullisesta perinteestä balladit siirtyivät 1600-luvun lopulla myös arkeilla leviäviksi. Vasta 1800-luvulla balladit levisivät laajemmin arkkeina - mm. Elias Lönnrot painatti joitain balladeja kuten Morsiamen kuolo ja Velisurmaaja. Arkkiballadeista ja muista arkkiveisuista tuli 1800-luvun lopulla keskeinen osa suomalaista kansankulttuuria.

Balladiperinne on elänyt Suomessa näihin päiviin asti mm. Ritvalan Helkajuhlilla.

 

Äänitteitä:

Jenny Elo: Herra Petteri (Tallennettu Nakkilassa 1954, Vihtori Grönroos. SKS A111/3)

Martta Kähmi: Velisurmaaja (Tallennettu Helsingissä 29.9.1954, Iines Laitinen. SKS A332/1)

Tyyne Mäkinen: Saida ja Rikhard (Tallennettu Hyvinkäällä 10.9.1954, Jouko Hautala ja Lauri Simonsuuri. SKS A116/13)

Vihtori Grönroos: Herra Melperi meni sotaan (Tallennettu Nakkilassa 1953, Vihtori Grönroos. SKS A245/819)

Kirjallisuutta:

Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja. SKS 1998.

Asplund, Anneli: Balladi - eurooppalainen kansanlaulun laji. Suomen musiikin historia: Kansanmusiikki, s. 166-199. WSOY 2006.

Asplund, Anneli: Kaksi balladia - kaksi laulukerrostumaa. Kalevalaseuran vuosikirja

Maija Karhinen-Ilon Balladilaulaja-sivusto