Piia Kleemola – Pirun ja papin polska

20 vuotta sitten Ritva Talvitie opetti minulle ensimmäiset eteläpohjalaiset viulupolskani. Iivari Hautala, Eemeli Nurmela ja Erkki Netsäpelto olivat pelimanneja, joiden kappaleiden myötä pääsin tutustumaan yhteen suomalaisen kansanmusiikin hienoimmista ilmentymistä. Näiden soittotuntien jälkeen alkanut tutkimustyö eteläpohjalaisten viulupelimannien ja heidän ohjelmistonsa parissa jatkuu edelleen. Arkistoista löytyneet hienot sävelmät ja niiden tulkinnat ovat saaneet minut ihailemaan, innostumaan ja inspiroitumaan.

Seinäjoella 8.6.2014

Piia Kleemola

Äänitys ja miksaus: Samuli Volanto
Tuotanto: Piia Kleemola ja Anne-Mari Kivimäki
Masterointi: Vesa Norilo
Kannet: Petri Välimäki
Kuva: Tuukka Kiviranta
Käännökset: Kristiina Prauda

Äänitetty Seinäjoella Törnävän kartanossa

Muusikot:

Piia Kleemola: viulu, oktaaviviulu (2, 4, 6-7), 15-kielinen kantele (4).

Anne-Mari Kivimäki: 5-rivinen haitari (3 & 7)

1. Björkö-polska

Björkö-polskan on soittanut Gustav Lindbäck Oravaisista v. 1958 Erkki Ala-Könnille. (Polskan parhaita. Kansanmusiikki-instituutti). Kappaleessa on lainaus S. E. Riskun soittamasta Pirun Polskasta. (Pelimannien parhaat, Karvian kotiseutuyhdistys).

2. Seilimaakarin polska

Polska numero 71 ilmajokisen Samuel Rinta-Nikkolan (1763-1818) nuottikirjasta. Kappale kuulosti mielestäni hämmentävän paljon oldtime-sävelmältä, ja innostuin ajatuksesta, että merillä seilimaakarina seilannut räätäli Rinta-Nikkola olisi tuonut matkoiltaan mukanaan uusia kappaleita.

3. Rukkimestarin polska

Ritva Talvitieltä oppimaani polskaa on aikanaan soittanut Iivari Hautala Evijärveltä. (Järviseudun viulumestarit. Kansanmusiikki-instituutti).

4. Autuas päivä

Hengellinen laulusävelmä Toivo Kuulan v. 1907 keräämien kansanlaulujen joukosta. (Eteläpohjalaisia kansanlauluja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).

5. Nusrat

Kappale sai nimensä, kun opettajani Maria Kalaniemi kehotti minua inspiroitumaan pakistanilaisen laulajan Nusrat Fateh Ali Khanin tulkinnoista.

6. Pirun ja papin polska

Soittanut Yrjö Ylikorpi Kannuksesta, tallentanut Eino Saari. (Pelimannien parhaat, Karvian kotiseutuyhdistys).

7. Karhun valitus

Jalasjärvisen Jaakko ”Friikooli” Rautasen pojanpojan Ahto Rautasen soittama sävelmä. Arkistonauhalla Rautanen kertoo kappaleeseen liittyvän tarinan, jossa ovela kettu juonii hunajanhimoisen karhun jättämään käpälänsä jumiin puun oksien väliin. (AK-nauhat. Kansanperinteen arkisto).

8. Järvenkylän paimenpolska ja Lyyrinen polska

Ensimmäisen kappaleen on tallentanut Toivo Haapanen v. 1915 Antti Luurilta Karvialta. (Kauhajoen musiikkiharrastuksen kannatusyhdistyksen nuottikokoelma). Toinen kappale on jalasjärvisen Ahto Rautasen vuonna 1975 Erkki Ala-Könnille soittama. (Polskan parhaita. Kansanmusiikki-instituutti).

Kaikki kappaleet trad. sov. Kleemola, paitsi 3 & 7 trad. sov. Kleemola & Kivimäki ja 5 säv. Kleemola.