Hieno homma! – Muusikkona esityksessä Yrjö Kallisen valaistuminen

Tiivistelmä

Projektini taiteellinen osuus oli tanssi-musiikki-teatteriesitys Yrjö Kallisen valaistuminen, jossa olin mukana muusikkona. Teosta oli synnyttämässä ja esittämässä yhdeksän tanssijaa, neljä muusikkoa, näyttelijä ja ohjaaja. Teoksen ensi-ilta oli Helsingissä 3.2.1995. Esityksiä oli kaikkiaan 23 ja ne jatkuivat maaliskuun puoliväliin saakka Kino Helsingin näyttämöllä. Elokuussa 1995 teosta esitettiin vielä yhteensä seitsemän kertaa Tampereen teatterikesässä ja Helsingin Juhlaviikoilla.

Esityksen tuotti Suommussalmiryhmä yhdessä Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen kanssa. Olen ollut mukana improvisoidun musiikin ja tanssin esittämiseen keskittyneessä Suomussalmiryhmässä sen perustamisesta vuonna 1990 lähtien. Keväällä 1994 Suomussalmiryhmä pyysi uusimman produktionsa ohjaajaksi Esa Kirkkopellon. Työn lähtökohdaksi Kirkkopelto oli valinnut Yrjö Kallisen moniulotteisen hahmon.

Kallisen historiallisten elämänvaiheiden kautta esityksessä peilattiin koko Suomen historiaa tällä vuosisadalla. Esityksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut olla historiallinen näköispatsas. Henki ja henkisyys oli esityksen tärkein sisältö. Esitykseen etsitty ja saavutettu yhteinen tila ja energia toteutui kurinalaisen taustatyön ja harjoitusprosessin tuloksena. Oleellisia käsitteitä olivat esiintyjän valmiustila,ryhmän yhteinen tietoisuus ja sama kokemusmaailma sekä ajatusten konkreettinen välittäminen yleisölle.

Esityksen musiikki, tanssit ja kohtausten toteutus luotiin suurelta osin kollektiivisesti improvisoimalla harjoitusperiodin aikana. Käsikirjoitus oli ohjaaja Esa Kirkkopellon. Muusikot vastasivat yhteisesti teoksen musiikin luomisesta. Teoksen musiikissa oli keskeistä ihmisäänen käyttö, improvisointi ja tyylikeinon laaja skaala naivismista avantgardeen. Esityksessä muusikot olivat näyttämöllä tasaveroisena elementtinä tanssijoiden ja näyttelijän kanssa. Jokaisella näistä elementeistä oli yhtä suuri tehtävä kohtausten sanoman välittämisessä yleisölle.

Tässä kirjoituksessa kuvaan Yrjö Kallisen valaistuminen -teoksen omintakeista estetiikkaa ja niitä voimakkaita aatteita, jotka vaikuttivat pelkistetyn näyttämökuvan taustalla. Kerron muusikon näkökulmasta teoksen syntyvaiheista ja mielenkiintoisesta harjoitusprosessista. Millaisia harjoitusmenetelmiä käytettiin? Miten kollektiivinen improvisaatio työtapana vaikutti teoksen musiikin syntymiseen? Millaista musiikista tuli? Millaista oli olla muusikkona näyttämöllä? Millaisia vaikutuksia työskentelyllä oli minuun?

Sisällysluettelo

1 Johdanto

2 Taustaa

2.1 Suomussalmiryhmä

2.2 Yrjö Kallisen valaistuminen -produktion taustasta

2.3 Kuka oli Yrjö Kallinen?

2.4 Esityksen aatteista ja estetiikasta

3 Esityksen synty

3.1 Työryhmä

3.2 Harjoitusprosessi ja menetelmät muusikon näkökulmasta

3.2.1 Valmiustila ja yhteinen tietoisuus

3.2.2 Kehon perustila ja sen saavuttaminen

3.2.3 Mielikuva- ja tunnetilaharjoitukset

3.2.4 Tanssin ja äänenkäytön harjoittelu

3.2.5 Harjoituksissa havaittua

3.3 Omasta osuudestani muusikkona

3.4 Esityksen ja sen musiikin synnyttämisestä

4 Musiikki

4.1 Esityksessä käytetyt soittimet

4.2 Kohtausluettelo: musiikin synnystä ja sisällöstä

4.3 Musiikin luonne ja muodot

4.4 Improvisoinnista esityksen musiikissa

4.5 Äänentoistosta

5 Valmis esitys

5.1 Esityksiä edeltävä lämmittelyrituaali

5.2 Muusikkona näyttämöllä

5.3 Esityksen kehittyminen

5.4 Kosminen naisvoimistelu

6 Lopuksi

7 Lähteet

8 Liitteet

8.1 Tekstiliitteet

8.1.1 Yrjö Kallisen elämänkaari

8.1.2 Esa Kirkkopellon laatima kirjallisuusluettelo

8.1.3 Käsiohjelma

Työn video- ja DAT-nauhatallenteet kansanmusiikin aineryhmän arkistoissa