Laulaja loi laulun laulaessaan – Runolaulun ihmeellinen maailma

Projektityö
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Kansanmusiikin aineryhmä
2000

Tiivistelmä

Syvennyn projektissani runolaulun tuottamisen ja esittämisen haasteisiin. Taiteellisen projektini huipennus oli 14 erilaista Iki-Turso – runolaulun jäljillä -nimistä konserttia, jotka järjestettiin Kansallisteatterin Omapohjassa Kalevalan juhlavuoden syksyllä 1999. Tässä Heikki Laitisen suunnittelemassa ja ohjaamassa konserttisarjassa oli lisäkseni mukana Taito Hoffrén, Maari Kallberg, Ilona Korhonen, Anna-Kaisa Liedes, Outi Pulkkinen ja Juha Valkeapää.

Kirjallisessa osuudessa kuvailen runolaulutaustaani. Pyrin pohtimaan konserttisarjan ja sitä edeltäneiden mestarikurssien antia suhteessa aikaisempiin kokemuksiini ja asenteisiin runolaulamisesta ja esittämisestä yleensä. Iki-Turso -ryhmän erilaisista tavoitteista ja niiden toteuttamiskeinoista kerron mestarikurssien, konsertteihin valmistautumisien ja esityksien kautta.

Paneudun konsertteihin opettelemieni pitkien kertovien runojen työstämisvaiheeseen ja omiin mietteisiini niiden esityksistä. Pohdin, auttoiko eri kertomusten juonenkulkujen sekoitteleminen runolaulua säilymään elinvoimaisena. Etsin myös vastausta kysymykseen, millainen esittäjä muinainen runolaulaja oli.

Projekti syvensi näkemystäni runolaulusta, tutustutti monipuolisesti kalevalamittaiseen runomaailmaan, kehitti omia runolaulutaitojani ja antoi uudenlaista esiintymiskokemusta.

Sisällys

1 Johdanto

 

2 Runolaulu
Runolaulutaustaani
Tekstin taika
Rytmin rytinä ja sävelmien säpinä

 

3 Iki-Turson synty
Tavoitteet
Mestarikurssit
Konsertteihin valmistautuminen
Konserttien ohjelmarunko
Kertovat runot
Lemminkäinen
Mataleena
Väinämöisen soitto
Sampo, neljä muunnelmaa
Konsertit

 

4 Iki-Turson anti

 

5 Yhteenveto

 

Lähteet
Liitteiden sisällysluettelo