”MINÄ ITE!” – Teknologia vapauttavana muusikon työkaluna, yxi pieni kehityskertomus –

Projektityö
Kevät 2017
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Kansanmusiikin aineryhmä

 

Sisällysluettelo

1 Lähtökohta ja tavoitteet (syksy 2014)

2 Prosessin eteneminen

2.1 Laitehankinnat
2.2 Ensimmäiset äänitykset
2.3 Levytys – solistista lauluäänitystä yhtyeessä
2.4 Projektityön tiimoilta Kallio-Kuninkalassa
2.5 Ensimmäinen äänisuunnittelullinen teatterityöni

3 Esiin nousseita kysymyksiä – kompressointi ja efektointi

4 Midi

4.1 Uusi levy tekeillä – studiotyöstä opittua

5 Esiin nousseita kysymyksiä 2

5.1 Uusimmat ja tulevat laitehankinnat
5.2 Oma digitaalinen instrumentti

6 Lopputulema

 

 

Helmi-maaliskuussa 2017 ymmärsin, että ehkä vasta nyt olisin valmis äänittämään soolotuotantoani. Vaikka aluksi ja aloittaessani kuvittelin, että koska ei kyse äänittämisessä ole sentään tähtitieteestä, alan vain tutkia ja äänitellä ja teen aina uudestaan sen, mitä täytyy. Tilanne on tietenkin edelleen aivan sama, mutta iso ero on se, että nyt luulen paljon paremmin tietäväni, mistä lähteä liikkeelle, miten edetä ja miten ratkaista ongelmia.

Nyt siis, projektityöni ollessa palautusvaiheessa, alussa asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet lähimainkaan vaan osoittautuneet epärealistisiksi. Sen sijaan olen oppinut paljon sellaista, mitä en tiennyt kipeästi tarvitsevani. Koko digitaalisen musiikin ja äänen prosessoinnin maailma on tehnyt kaikesta työstäni paljon helpompaa. Toisaalta se on ehkä johdattanut minua siihen suuntaan lisää. Ainakin se on säästänyt aikaa ja rahaa. Vaikkakin, laitehankintoja jatkuvasti tekevänä, rahan säästämisen kanssa on vähän niin ja näin.

”Minä ite” -teema on tullut tämän kaiken myötä yhä tutummaksi. Kysyn toki koko ajan neuvoa, lisäksi studiossa kyselen jatkuvasti siitä, mitä siellä tapahtuu, mikäli en sitä ymmärrä. Kyselen softista, kontrollereista, plugareista. Ylipäätään puhun niistä melko sujuvasti, mikä on jo voitto sinänsä. Ennen en aina uskaltanut edes kysyä tai en tiennyt oikeastaan edes, mitä kysyä. Tilanne on nyt se, että kesän tullen ja projektityöni palauttamisen jälkeen voin vihdoin aloittaa sen, mistä kuvittelin projektityöni tekeväni.

Arvostukseni kaikkia kultakorvaisia miksaajia ja masteroijia kohtaan on ollut aina suuri, mutta nyt se on vielä suurempi. Uskaltautuminen ”Minä ite!”-teeman vietäväksi eli sen, että haluan itse tietää, oppia, tehdä ja ymmärtää, on varmasti ollut parhaita päätöksiä minun muusikon urallani. Vaikka olen vasta alussa, on näkökulmani nyt sellainen, ettei suljettuja teitä oikeasti ole. Esteitä asettelee vain oma mieli, ja keskeneräisyyskin voi olla vapauttavaa.