Toivo Alaspään kanteleensoittotyyli

Tiivistelmä

Tämä tutkielma perustuu työskentelyyni Toivo Alaspään kanssa. Hän on kotoisin Vetelin pitäjästä, jossa Perhonjokilaakson kanteleensoittoperinne on elänyt vahvana näihin päiviin asti. Alaspää itse on oppinut kanteleensoittotaitonsa jo lapsena.

Aloitin Toivo Alaspään oppilaana keväällä 1987, koska halusin nimenomaan opetusta kuulonvaraisesti soittotaitonsa oppineelta pelimannilta.

Tutkielmani päämääränä on saada selville, mikä on Toivo Alaspäälle ominainen kanteleensoittotyyli. Minua kiinnostaa myös se, soittaako hän perinteiseen tapaan Perhonjokilaakson tyylillä, vai poikkeaako hänen soittonsa tästä tyylistä. Olen tutkinut hänen soittotapaansa: soittoasentoa, sormien kosketusta kanteleen kieliin sekä mahdollisia muita erityispiirteitä.

Musiikkianalyysiosassa olen analysoinut kahta Perhonjokilaakson kanteleensoittotyylille ominaista piirrettä: Pelimannityyliä ja laulutyyliä. Näissä olen tutkinut variointia melodiassa, ja säestyksessä, melodian rytmikkyyttä sekä fraseerausta.

Tutkimusaineistoni perustuu oppitunneilla äänittämääni materiaaliin: Ääninauhoja minulla on kuusi kappaletta (NA 1-6), jotka sisältävät musiikkia ja haastatteluja, sekä olennaisimpana välineenä olen musiikkianalyysissä käyttänyt videolaitetta. (VI 1)

Sisällysluettelo

Esipuhe

1 Tutkimusasetelma

1.1 Perhonjokilaakson kanteleensoittotyyli

1.2 Toivo Alaspää, kanteleensoittaja

1.3 Toivo Alaspään oppilaana

2 Tutkimusaineisto

3 Soittotyylin analyysi

3.1 Soittotapa

3.2 Pelimannityyli ”Karvosen Matin sottiisi”

3.2.1 Havaintoja muusta videoidusta materiaalista

3.3 Laulutyyli

3.3.1 ”Hiljaiset soinnut”

3.3.2 ”Tule tule minun ystäväni rantahan”

4 Toivo Alaspään kanteleensoittotyylin kuvaus

Kirjallisuus

Liitteet