Tuohi soittimena

Tiivistelmä

Paimenilla on vuosisatojen ajan ollut käytössään erilaisia soittimia niin merkinantovälineinä kuin ajanvietteenäkin. Tässä kirjallisessa työssäni kerron paimensoittimesta tuohi, tuohensoittaja Heikki Hyvösestä, kuinka soiva tuohi valmistetaan ja kuinka sitä soitetaan. Tietoja kerätessä taltioimani video- ja C-kasettiäänitteet ovat osa kirjallista työtäni.

Lopputyöhöni kuuluu myös taiteellinen osuus, joka on cd-levy Petri Ikkelä Accordions, Bandoneon, Concertina (FAICD-14), vaikka se ei sisällöltään liitykään projektini kirjalliseen osuuteen. Levyllä esitellään useita harmonikkasoittimia erilaisten kokoonpanojen solistina musiikin vaihdellessa kansanmusiikista ja populaarimusiikista klassiseen musiikkiin. Olen levyllä paitsi solistina, myös säveltäjänä, sovittajana ja kapellimestarina.

Levyni ilmestyi heinäkuussa 1996.

Sisällysluettelo

Lähteet

1 Johdanto

1.1 Aiheen valinnasta

1.2 Tutkimusaiheen rajaus

1.3 Termistö

2 Tuohensoittaja Heikki Hyvönen

2.1 Taiteilijauran alku ja merkityksellisimmät esiintymiset

3 Tuohen valmistus

3.1 Tuohipuun valinta

3.2 Tuohelle asetettavat vaatimukset

3.3 Tuohen irrottaminen puusta

3.4 Tuohen kuivattaminen

3.5 Eri materiaaleja

3.6 Valmistamisessa tarvittavat työkalut

3.7 Suunnittelu ja piirtäminen

3.8 Tuohen veistäminen

3.9 Ohentaminen

3.10 Läpän taivuttaminen

4 Hyvä tuohi

4.1 Tuohen kestävyys

4.2 Äänenlaatuun vaikuttavat ulkoiset tekijät

4.3 Eri tuohimallit

4.4 Yleisimpiä ongelmia

4.5 Ääniala

4.6 Muita tuohensoittajia ja soittotaidon levinneisyys

5 Tuohensoiton opettelu

5.1 Tuohen asettaminen suulle

5.2 Käsien asennot

        5.2.1 Kiinnipitämisen yhteys sävelpuhtauteen

5.3 Hengittäminen

5.4 Toimenpiteet äänen saamiseksi kuuluviin

5.5 Huulten ja kielen asento

5.6 Tuohen taivutuskulman vaikutus

5.7 Ilmankulutus

5.8 Erilaisia soittotekniikoita

5.9 Hyvän tuohensoittajan fyysisiä ominaisuuksia

6 Lopuksi