Vienan Karjalan joiku vei mukanaan - Kokemuksia uuden laulutyylin oppimisesta

Projektityö
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Kansanmusiikin aineryhmä
2002

Tiivistelmä

Projektityöni käsittelee jo hiipuneen perinteen, vienankarjalaisen joiun oppimisprosessia ja sitä miten käytännön musisointi on vaikuttanut kansanmusiikin tieteelliseen puoleeni. Lähtökohtana oli oppia kirjallisuuden kautta tuntemani tyyli henkilökohtaisesti laulamalla. Kirjojen ja tutkimusten vajavaiset tiedot Vienan karjalan joiun äänenkäytöstä ja laulutavasta innostivat keräämään uutta tietoa subjektiivisesta näkökulmasta. Projektityön kirjallinen osuus kuvaa laulutunneilla tehtyjä harjoituksia, oppimisprosessia ja niiden mukanaan tuomia tunteita.

Vienan Karjalan joikua on esiintynyt Vienan luoteisosissa, Pää- ja Tuoppajärven seuduilla, minne mm. A. O. Väisänen teki keruumatkoja vuosina 1915 ja 1918. Tuolloin laulutyyli oli vielä elävää perinnettä, mutta tänä päivänä se on jo lähestulkoon kadonnut. Kauaskantoisen, poikamiehistä kertovan satiirisen joikulaulun tunnuspiirteitä on vielä osittain selvittämättä, kuten esimerkiksi musiikillinen kerto eli refrengi. Refrengi on joiun itsenäinen osa, jossa melodisesti kuvaillaan joiuttavaa poikaa. Kerrossa käytetään tekstuurin sijasta refrengitavuja esim. joo-ho-hoo. Vienankarjalaiset joikujat käyttivät refrengistä nimitystä hehetys.

Projektin kautta olen ymmärtänyt että arkistomusiikin tuomien kysymysten ratkaisemiseen tarvitaan sekä teoreettista että käytännön musisointia.

Vienankarjalaisen joikulaulutyylin alkuaskeleiden oppiminen onnistui, mikä avarsi ja auttoi selventämään teoreettista tietopohjaa. oppimisprosessini tuloksena oli myös vahvempi ote laulamiseen sekä väärin tekemisen pelon väheneminen. Tämä oli tärkeimpiä oppeja itsetuntoni vahvistumisessa laulajana.

Sisällysluettelo

1. Johdanto

 

2. Vienan Karjalan joiku

 

3. Joiku ja etnomusikologian opinnot
3.1 Miten lähdin liikkeelle
3.2 Pro gradu -tutkielma

 

4. Minä joikujana
4.1 Tausta
4.2 Vienan Karjalan joikutunnit
4.3 Harjoitteluprosessit
4.4 Äänenkäytölliset huomiot
4.5 Tarinankertojan roolissa

 

5. Muusikkouden vaikutus tieteelliseen kirjoittamiseen
5.1 Tiedon lisääntyminen
5.2 Ajattelutavan muuttuminen
5.3 Transkriptiomenetelmät
5.3.1 Tekstianalyysi
5.3.2 Merkityksettömät tavut

 

6. Johtopäätökset

 

Lähteet
Liitteet