Viestejä ajasta

Tiivistelmä

Projektini aihepiirinä on karjalainen kantelemusiikki, erityisesti yhdysasentoisella näppäilytekniikalla soitettu. Olen koostanut tunnin mittaisen kokonaisuuden Armas Otto Väisäsen tekemien nuotinnosten pohjalta. Nuotinnokset on julkaistu vuonna 1928 Kantele- ja jouhikkosävelmiä -kirjassa. Ongelmina ovat olleet tällaisen kokonaisuuden muodostaminen ilmeisesti luonnosmaisten runkonuotinnosten pohjalta sekä toisaalta fyysinen ja psyykkinen suoriutuminen esityksestä. Tavoitteena on ollut tehdä eri keinoin musiikista jälleen ainakin soittajalle elävää pyrkien mahdollisuuksien mukaan saamaan käsitystä siitä, millaisena musiikki eli 1900-luvun alussa.

Projektin taiteellinen osa koostuu kanteleella yksin soittamastani äänitteestä. Projektin kirjallinen osakuvaa taustoja musiikin syntymiselle ja kehitykselle. Taustaksi musiikille käsittelen lyhyesti mm. karjalaisten historiaa, kanteleen historiaa, kanteleella soitettua musiikkia, sen käyttöyhteyksiä ja musiikin merkityksiä 1800-luvun Karjalassa, A. O. Väisäsen tekemiä nuotinnuksia ja niiden luotettavuutta. Lisäksi olen kuvannut musiikkikokonaisuuden koostamista tekijän näkökulmasta eli prosessia, jossa idea tunnin mittaisesta karjalaisen kantelemusiikin konsertista lopulta toteutui. Esitän myös perusteluja tekemilleni valinnoille. Nämä eivät noudata tieteen logiikkaa, mutta jollain tapaa perustuvat ensimmäisen osan tiedoille ja kuvaavat ajatuskulkujani. Pohdin myös kansanmusiikin soittamisen mielekkyyttä nykypäivänä ja kuulijan ja kansanmusiikin kohtaamista.

Itse olen kokenut äärimmäisen mielekkääksi syvemmän perspektiivin saamisen kanteleen välillä mekaaniselta tuntuvaan sormeiluun. Katson, että muusikon näkökulma on tuonut tiedonhakuun oman lisänsä. Soittaessani kappaleita pyrkien musiikilliseen lopputulokseen, olen kenties tullut esittäneeksi kysymyksiä, joita puhtaan tieteellisesti lähestyvä ei olisi tehnyt. Tutkijanhan on luontevinta tutkia sitä tietoa, mikä on käytettävissä. Ihanteellisinta olisi tietenkin, jos joku jatkaisi puhtaan tieteellistä työtä pyrkien vastaamaan kysymyksiini ja seuranneisiin jatkokysymyksiin, tekisi omat tulkintansa tai saisi ärsykkeen tai innokkeen omalle tieteelliselle tai taiteelliselle toiminnalleen.

Sisällysluettelo

1 Johdanto

2 Tausta musiikille

2.1 Pohjakarttaa tietojen keruulle

2.2 Huomioita suomalais-ugrilaisten kansanmusiikista

2.3 Suomalaista, venäläistä vai karjalaista?

2.4 Kanteleen historiasta

2.5 Armas Otto Väisäsen keruutyöstä

2.6 Tiedot kanteleen käytöstä

2.7 Musiikin merkitys 1800-luvun Karjalassa

2.8 Lähtökohtana maanitus

2.9 Nuotinnoksista ja niiden luotettavuudesta

3 Oma musiikki

3.1 Kokonaisuuden koostaminen

3.2 Äänitteen musiikin esikuvat

3.3 Keinot nuottikuvan laajentamiseen

3.4 Oman esityksen muotoutuminen

3.5 Muusikkona tänään

3.6 Muuntelun ja sattuman vapautta etsimässä

3.7 Nykykansanmuusikkona

3.8 Kohdattavana kuulija

4 Yhteenveto

4.1 Tiivistelmä

4.2 Pohdinta: lopputulos, käytetyt lähestymistavat, kansanmusiikin ja nykyihmisen kohtaaminen

Lähteet

Liitteet

1 Kantele- ja jouhikkosävelmistä löytyvät huomiota ansaitsevat viitteet

2 Teemaan ”aika” liittyviä tekstejä

3 Äänitteen sisällysluettelo

4 Äänite (CD)