Tiivistelmä
Tohtorintutkintoni Kylällinen riivattuja pelimanneja – arkistotallenteet ja samanaikainen tanssiminen ja soittaminen muusikon ilmaisun laajentajina opinnäytteeseen sisältyy neljä taiteellista osiota – Artjamei – riitit ja liike (2017), Katrillia kahdessa ajassa (2018), Mytty-iltamat (2018) ja Vainaan perua (2020) – sekä tämä kirjallinen tutkielma. Tutkinnon liitteenä on myös soololevy Vainaan perua: Satavuotinen sakka (2023), joka on tallenne tutkinnon yhteydessä syntyneestä musiikista.
Tutkimukseni on käytäntölähtöinen taiteellinen tutkimus, joka keskittyy arkistosävelmien ja muun aikalaistiedon rooliin historiatietoisen, tanssivan muusikko-säveltäjän praktiikassa ja tuo siten uuden näkökulman nykypäivän kansanmuusikkouden tutkimukseen. Keskeistä tutkimuksessani on muusikon samanaikainen soittaminen ja tanssiminen sekä monikanavainen kuuntelu, joka on tunnistamani soittamisen ja tanssimisen yhdistämiseen liittyvä ilmiö. Musiikin ja tanssin suhdetta muusikon kokemuksena tarkastellessaan tutkimus tarjoaa puheenvuoron myös koreomusikologian tutkimuskenttään. Muita tutkimuksen läpileikkaavia teemoja ovat suomalaisen kansanmusiikin vanhan ja uudemman perinteen väliin sijoittuva murros eli välimuotoisuus sekä uuden musiikin säveltäminen historiatietoisessa vuorovaikutuksessa erityisesti keskisuomalaisen arkistomateriaalin kanssa. Tutkimus nosti esiin myös sukupuolen ja sukupuoliroolien merkityksen kansanmusiikin historiallisessa kontekstissa sekä niiden vaikutuksen nykypäivän kansanmuusikkoon.
Tutkimustehtävänäni oli tarkastella, miten muusikkous ja taiteellinen ilmaisu kehittyvät samanaikaisesti soittamalla ja tanssimalla ja minkälaisia musiikillisia ja taiteellisia ilmiöitä tähän liittyy. Tutkin muun muassa sitä, miten musiikillinen aineisto muuttuu ja muovautuu, kun se on kontaktissa liikkeeseen tanssivan muusikon soittaessa. Tutkimusmenetelmäni nousevat sekä säveltävän, soittavan, laulavan ja tanssivan kansanmuusikon praktiikasta että taiteellisen tutkimuksen perinteestä: olen perehtynyt syvällisesti valitsemaani arkistomateriaaliin ja käyttänyt sitä eri tavoin oman musiikkini inspiraationa ja materiaalina. Ensisijainen tutkimusmenetelmäni on ollut tehdä tutkimiini arkistosävelmiin nojautuen taiteellisia esityksiä, joissa sekä soitan että tanssin tai liikun samanaikaisesti ja joiden musiikin luon improvisoimalla ja säveltämällä. Taiteelliset osiot ovat toimineet tutkimuksen aineistona, menetelmänä ja osin tuloksena.
Tässä tutkielmassa avaan taiteellisessa työskentelyssä syntyneitä havaintoja ja erityisesti tutkimuksessa käyttämiäni ja kehittämiäni kolmea metodia: arkistomateriaalin kanssa työskentelyä, kansanmusiikin ”pitkän estetiikan” muuntelumetodia sekä harjoitteita samanaikaisen soittamisen ja tanssimisen omaksumiseen.
Tutkimus antaa nykypäivän kansanmusiikin ammattilaiselle uuden näkökulman historiatietoiseen taiteelliseen työskentelyyn. Tällainen tutkiva työskentelytapa mahdollistaa perinteenkantajuuden syntymisen uudessa, akateemisessa kontekstissa. Tutkimus liittyy keskusteluun muusikon ilmaisusta ja sen kehittymisestä sekä kehollisten harjoitteiden ja kokemusten vaikutuksesta muusikkouteen. Se tuo näkyviin kansanmusiikin elävän perinteen ja nykypäivän ja kuvaa menetelmiä, joilla nykypäivän muusikko pystyy liittymään osaksi perinteen ketjua.
Avainsanat: arkistotallenteet, ilmaisu, muusikon samanaikainen tanssiminen ja soittaminen, muusikon kehollisuus, välimuotoinen perinne, perinteenkantajuus, säveltäjyys, taiteellinen tutkimus
Abstract
This artistic doctoral degree, A Village of Haunted Fiddlers – Developing the Musician´s Expression through Archival Work and Simultaneous Dancing and Playing, consists of four artistic components – Artjamei – Rites and Movement (2017), Quadrille in two Dimensions (2018), Mytty-Soirée (2018) and Legacy of the Dead (2020) – and this written thesis. As an appendix to this thesis is also the solo album, Legacy of the Dead: Deep in the Dregs (2023), a summary of the music created during the research process.
This doctoral study is a practice-based artistic research project that focuses on the role of archival sources in the praxis of the historically informed, dancing and composing musician, thus bringing a new perspective to the study of contemporary folk musicianship. Central to the research is the observing the musician’s simultaneous playing and dancing and the related phenomenon of multichannel listening as identified by the researcher. In exploring the relationship between music and dance as the musician’s experience, the study also contributes to choreomusicology. Other themes that cross the research are the transition period between the old and newer traditions of Finnish folk music and the historically informed composing of new music, primarily inspired by archival material from Central Finland. The study also touches upon the importance of gender and gender roles in the historical context of folk music and their impact on contemporary folk musicians.
The research examines how musicianship and artistic expression develop through simultaneously playing and dancing and what musical and artistic phenomena might be involved. It investigates how musical material changes and is shaped when it is in contact with movement as the dancing musician plays the fiddle. The research methods draw from the praxis of the folk musician who composes, improvises, plays, sings and dances, as well as from the tradition of artistic research. The chosen archival material was studied and used in various ways as inspiration and material for creating the music. The primary research method has been to create artistic performances in which the musician plays the fiddle and dances or moves simultaneously. The artistic components have served as the material, the method and, in part, the result of the research.
This thesis discusses the findings that emerged from the artistic work and the three methods used in and developed in the research: working with archival material, the long aesthetics method of variation folk music, and exercises for learning simultaneous playing and dancing.
The study opens a perspective on the historically informed artistic work of the contemporary folk music professional, allowing for the bearing of tradition in a new, academic context. The research connects to the discussions on musician’s expression and its development and the impact of embodied exercises and experiences on musicianship. It brings to light the living tradition of folk music and describes the methods by which the contemporary musician can join the chain of tradition.
Keywords: archival recordings, musical expression, musician’s simultaneous dancing and playing, musician’s embodiment, in-betweenness of traditional styles, tradition bearer, composing, artistic research
