Musiikin muisti 3: suomenruotsalainen lauluperinne
Suomenruotsalainen lauluperinne on saanut vaikutteita sekä lännestä että idästä. Se on monilta osin vanhempaa perua kuin ruotsalainen lauluperinne, koska suomenruotsalaiset ovat eläneet suhteellisen eristyksissä eivätkä siten ole joutuneet kaikkien muotivirtojen viemiksi. Useat laulut omaksuttiin aluksi Ruotsista mutta täällä niistä kehittyi mielenkiintoisia toisintoja. Valtiollisen yhteyden katkettua vuonna 1809 monet laulut säilyivät täällä vanhassa asussaan ja varsinkin naisten laulutyyleissä säilyivät heleät yläsävelet ja korukuviot. Suomenruotsalainen merellisten rannikko- ja saaristoseutujen ihmisten säilyttämä rikas balladiperinne, reippaat merimieslaulut, Pohjanmaan polskalaulut ja haikeat häälaulut, pilkka-, työ- ja leikkilaulut ovat tätä perinnettä.
Otto Andersson (1879-1969) oli legendaarinen musiikintutkija, perinteen kerääjä, muusikko. Läpi vuosikymmenien hän puolusti musiikin ja laulun merkitystä sekä yksittäisille ihmisille että koko yhteiskunnalle. Jo nuorena hän halusi tehdä Suomen ruotsalaisen kansanosan näkyväksi paitsi kielellisesti myös kulttuurisesti omaleimaisena kokonaisuutena. Hän korosti perinteen elvyttämistä ja uudelleentulkintaa. Useat videoilla kuultavat laulut perustuvat Otto Anderssonin ja häntä seuranneiden aktiivisten tutkijoiden, mm. Ragna Ahlbäckin, Bo Lönnqvistin ja Ann-Mari Häggmanin keräelmiin.
Suomenruotsalaiset nuoret laulajat ovat kiinnostuneita vanhasta lauluperinteestä. Heidän suhtautumisensa laulujen tulkintoihin on tutkija Ann-Mari Häggmanin mukaan paljon mielikuvituksellisempi ja leikkisämpi kuin se on ollut nuorten vanhempien sukupolvella. Tämä ilmiö on hyvä alku laulun uudelle renessanssille.
Laulajat:
Mikael Fröjdö toimii musiikinopettajana Pietarsaaressa ja on tunnettu myös viulistina. Laulajana hän hallitsee laajalti suomenruotsalaista lauluperinnemusiikkia mutta myös Bellmanin viisut.
Maria Kalaniemi on valmistunut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta. Hänet palkittiin keväällä 2012 Svenska Kulturfondenin taidepalkinnolla ansiokkaasta työstä harmonikkataiteilijana ja laulajana, säveltäjänä ja opettajana. Hän on tehnyt sen suomenruotsalaista kansanmusiikkiperinnettä vaalien ja kunnioittaen. Vahva side suomenruotsalaisuuteen äidin puolelta, mutta toisaalta savolaiset sukujuuret isän puolelta yhdistyvät Kalaniemen taiteilijapersoonassa. Hänen esittämässään ja säveltämässään musiikissa soi suomenruotsalainen musiikkiperinne, suomalainen kansanmusiikkiperinne mutta myös arkaainen äänimaisema.
Marianne Maans opiskeli Sibelius-Akatemiassa, asuu Espoossa, mutta musiikilliset juuret hänellä on Ähtävällä, Pohjanmaalla. Hän on monipuolinen kansanmusiikin opettaja, muusikko ja nauttii poikkitaiteellisista projekteista, johtaa kuoroja ja säveltää. Marianne on julkaissut äänitteitä ryhmien Jouhiorkesteri, Ramunder, Pirnales ja Esselåtar kanssa.
Desirée Saarela-Portin on laulaja ja musiikinopettaja joka on keskittynyt lähinnä suomenruotsalaiseen kansanmusiikkiin ja kansanlauluun. Desirée on opiskellut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla, missä hän suoritti maisterin tutkinnon syksyllä 2013.
Juulia Salonen on kaksikielinen kansanlaulaja ja pedagogi. Hän on mukana monissa kokoonpanoissa ja on aina valmis tarttumaan uusiin haasteisiin. Juulia opettaa kansanlaulua ja äänenkäyttöä sekä ohjaa mielellään erilaisia lasten ryhmiä. Juulia on toiminut opettajana mm. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolla, Porvoon musiikkiopistossa sekä Sibbo Musikskolassa. Juulia on valmistunut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta musiikin kandidaatiksi ja viimeistelee siellä maisteriopintojaan. Produktiossa mukana olevat lapset ovat Salosen kansanmusiikkikurssien oppilaita.
Balladi
Kristillinen legendaballadi
Suomessa on tapana erottaa kristillinen legendarunous varsinaisista balladeista. Yksi tunnetuimpia legendaballadeitamme kutoo syntisen Maria Magdalenan tarinaan myös muiden tarinoiden aihelmia: insestin, papin viettelyn, lapsenmurhan, pitkän paaston erämaassa ja lopulta suuren armahduksen.
SLS:n arkistoäänikatkelma: Karl F. Nyholm, Köklax: Magdalena vid källebro, äänittänyt vuonna 1968 Bo Lönnqvist ja Ann-Marie Häggman.
Maria Kalaniemi esittää version, joka on tallennettu hänen omalta kotiseudultaan Espoosta, Viherlaaksosta, jossa sen lauloi nauhalle Ida Forsberg. Myös kuuluisa kansanlaulaja Svea Jansson Nauvon Nötöstä on laulanut tätä versiota.
1. Magdalena på Källebro
trad. Gröndal, Esbo
Vanha legendalaulu, kuuluu balladien vanhimpaan kerrostumaan.
Maria Kalaniemi
1. Magdalena på källebro,
– solen sken vida – (kertos. 1)
Då kom till henne vår Herre Krist,
– allt uti lunden så gröna – (kertos. 2)
2. Herre Krist begärde vatten få,
ack om jag hinner efter begarn gå
3. Hade du ej haft i lönn en man,
jag kunde druckit ur din bara hand
4. Aldrig hade jag i lönn en man,
jag har ej gjort synd eller skam
5. Magdalena säg inte så,
du var ju moder till barnen två
6. Det ena hade du med din far,
det kastade du i det djupa hav
7. Det andra hade du med din bror,
det kastade du i den djupa flod
8. Och inget annat straff så skall du få,
än orm och drake skall du vila på
9. Och ingen annan mat så skall du få,
än bita bark av liljerot
10. Och ingen annan dryck så skall du få,
än suga saft av liljerot
11. Vad tyckte du om maten din?
Som om jag ätit den bästa mat
12. Vad tyckte du om drycken din?
Som om jag druckit det ädla vin
13. Vad tyckte du om bädden din?
Som om jag sovit på svanedun
14. I himlen där skall du ha din stol,
den skall du ha för din starka tro
Magdalena lähteellä
trad. Viherlaakso, Espoo
Magdalena oli lähteellä auringon alla
Tuli siihen herra Krist,
niin viherjäisessä lehdos
Anna vettä minulle, auringon alla
Mistä pikarin saan sinulle,
niin viherjäisessä lehdoss
Jos neitsyytes on tallella, auringon alla
Mä kädestäs nyt voin juoda,
niin viherjäisessä lehdos
Oon elänyt mä neitseenä, auringon alla
En tehnyt häpeää, syntiä,
niin viherjäisessä lehdos
Magdalena nyt huijasit, auringon alla
kaksi lasta jo synnytit,
niin viherjäisessä lehdos
Ensimmäisen siitti sun veljesi auringon alla
meren aaltoihin sen upotit,
niin viherjäisessä lehdos
toisen siitti isäsi, auringon alla
virran vetehen sen surmasit,
niin viherjäisessä lehdos
Sua täytyy nyt mun rangaista, auringon alla
saat käärmeen kanssa makoilla,
niin viherjäisessä lehdos
Et muuta syötävää sä saa, auringon alla
järsiä liljan juuria,
niin viherjäisessä lehdos
Et muuta juotavaa sä saa, auringon alla
imeä liljan juuria,
niin viherjäisessä lehdos
No miltä maistui ruokasi? auringon alla
kuin söisin herkkuja parhaita,
niin viherjäisessä lehdos
No miltä maistui juomasi? auringon alla
kuin joisin viinejä jaloja,
niin viherjäisessä lehdos
No miltä tuntui vuoteesssa? auringon alla
kuin nukkuis untuvilla joutsenten,
niin viherjäisessä lehdos
On sulla istuin taivaassa, auringon alla
Kun olet uskossa vahvassa,
niin viherjäisessä lehdos.
Balladi keskiajan hoveista
Keskiajan hovitanssit olivat joko piirileikkejä tai ns. pitkää tanssia (långdans). Niitä tanssittiin usein balladien säestyksellä. Alkujaan tanssittaessa esitetty kertovasisältöinen laulu, jossa dialogi ja persoonattomasti toteavat maininnat henkilöistä ja tapahtumista vuorottelevat. Tällaiset nuoremmat balladit noudattavat Skandinavian säkeistöllistä, riimillistä (loppusoinnutettua) ja refrengillistä (kertosäettä käyttävää) balladitekniikkaa. Vanhemmissa keskiaikaisissa balladeissa ovat aiheina joko myyttiset luonnon hahmot, yliluonnollisten olentojen kuten lohikäärmeiden ja ihmisten taistelu. Aiheena oli myös ylhäisten ritarien rakkaus.
Balladien laulaminen on säilynyt elävänä skandinaavisen kulttuurin laita-alueilla, Suomen ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla ja Färsaarilla. Balladitanssiperinnettä on ryhdytty viime aikoina elvyttämään. Marianne Maans tanssitti vuonna 2015 innostunutta yleisöä mm. Musiikkitalolla ja Kaustisen kansanmusiikkifestivaalilla.
2. Rosen lilla
trad. Replot
Keskiaikainen balladi.
Marianne Maans
Rosen lilla tjänte på konungens gård. Med äran och med ed. Hon tjänte jämnt uti femton år. I vandren nu så varligt. Tjänte ej för stässel ej heller för lön. Med äran och med ed. Men hertigen blev henne alltför kär. I vandren nu så varligt. Konungen detta fick veta för sann. Med äran och med ed. Då skickade han hertigen till främmande land. I vandren nu så varligt. När hertigen var kommen till främmande land. Med äran och med ed. Åt Rosen lilla gavs en annan fäste man. I vandren nu så varligt. När hertigen nu Rosen hon skriver ett brev. Med äran och med ed. De gav hon allt i en skeppares hand. I vandren nu så varligt. Till hertigen han läste det brevet med hast. Med äran och med ed. De stridaste tårar bleak kinder ran. I vandren nu så varligt. Hertigen han sadlade sin gångare grå. Med äran och med ed. Sen riden han fortare än fågelen flog. I vandren nu så varligt. När hertigen var kommen på mjölnare bro. Med äran och med ed. Där såg han huru ljusen uppå bordet brann. I vandren nu så varligt. Strax till Rosen lilla kom sorgbudet in. Med äran och med ed. Att hertigen vilar uti Mjölnare damm. I vandren nu så varligt. Där togo de vartandra allt uti famn. Med äran och med ed. Så somnade de djupt uti helgonens namn. I vandren nu så varligt. Där växte upp en lilja på deras grav. Med äran och med ed. Den liljan står grön intill dome dag. I vandren nu så varligt.
Ruusunen
trad. Raippaluoto
Ruusu piennä hovissa palveli, kunniall, uskolla.
Viistoista vuotta vierähti, vaelsi vakain mielin.
Ei himoinnut hän rahaa, ei rihkamaa, kunniall, uskolla. Mut liikaa rakasti herttuaa, vaelsi vakain mielin.
Kuningas siitä mielensä pahoittaa, kunniall, uskolla.
Herttuan ulkomaille passittaa, vaelsi vakain mielin.
Herttua ulkomaille kun saapui hän niin, kunniall, uskolla
Ruusulle sulhanen määrättiin, vaelsi vakain mielin.
Ruusu pieni kirjeen nyt kirjoittaa, kunniall, uskolla.
Laivurin käteen sen kuljettaa, vaelsi vakain mielin.
Herttua kun kirjeen sen lukea saa, kunniall, uskolla.
Kyyneleet poskille valahtaa, vaelsi vakain mielin.
Hiirakkonsa herttua valjastaa, kunniall, uskolla.
Lintua nopeammin ratsastaa, vaelsi vakain mielin.
Herttua Myllysillalle kiiruhtaa, kunniall, uskolla.
Jo hääjuhlan valot ne kajastaa, vaelsi vakain mielin.
Ruususelle joutuu nyt sanoma, kunniall, uskolla
Ett herttua odottaa sillalla, vaelsi vakain mielin.
Siellä vielä kerran he syleilevät, kunniall, uskolla.
Ja pyhimyksen nimeen he uinahtavat, vaelsi vakain mielin.
Liljankukka nousi sinne haudalle, kunniall, uskolla.
: Se viheriöi tuomion päivälle, vaelsi vakain mielin. :
Työ- ja lastenlaulut
Karjankutsut ovat Skandinavian vanhinta työmusiikkia. Suomenruotsalaiset kutsut ovat usein pehmeämpiä kuin suomalaisten. Toisinaan käytettiin myös yläsäveliä hyödyntävää kyylaustekniikkaa, joka tosin on tunnetumpi Ruotsin puolella.
SLS:n arkistoäänikatkelma: Betty Friman, Tenala. Lockrop. Nauhoittanut Bo Lönnqvist och Sinikka Segerstahl 1967.
1. Lockrop
trad. Nyland
Juulia Salonen
Kuddorna, kom kuddorna, hooi
Kom! Kom!
Kom Äppla, kom Lilja, kom Rosa
Kuddorna! Kom!
Takatakkorna, kom!
trad. Uusimaa
Hei hiehot, tulkaa!
Tulkaa, tulkaa!
Hei, hiehot, tulkaa!
Tulkaa, tulkaa!
Hiehot, hei hiehot!
Tule Omena, Rosa, Lilja!
Hiehot, tulkaa!
Tulkaa, tulkaa!
Hiehot, hei tulkaa!
Tulkaa, Lilja ja Omena!
Lehmäseni, tulkaahan!
Tulkaa!
Tulkaa, hiehot, tulkaa!
Kehtolaulu, vaggvisa
Suomenruotsalaiset kehtolaulut ovat usein valoisia ja humoristisia pieniä tarinoita verrattuna vaikkapa suomenkielisiin vanhempiin kalevalamittaisiin kehtolauluihin, joissa tuntui kuoleman läsnäolo. Melodiat ovat yhteistä pohjoismaista perinnettä. Tärkeää on melodian tasainen pulssi.
SLS:n arkistoäänikatkelma: Hulda Blomberg, Lappfjärd, Nagu(?) Lasse gick på ängen, nauh. A.-M. Häggman ja Anne-Marie Ivars 1969.
2. Kråkan sitter på bastutak. Lasse gick på ängen.
Sideby, Lappfjärd
Desirée Saarela-Portin
Kråkan sitter på bastutak å talar med sina små ungar:
Kvart ska ni gå, när vintern kommer, vi fryser om våra små fötter.
Ut ska vi fara till Danemark å köpa skor för en halvan mark
Där växer lökar, där galar kökar.
Där tvippa tranorna och där sjunga svanorna, :alla små fåglar om sommaren:
—-
Lasse gick på ängen och slog med alla sina små drängar
efter kommer flickorna små och räfsar hö i strängar
Katten lessa, ulven drog och lilla kissmisse han körde,
inte kör jag mer i dag, förrän jag får tolv öre,
tolv öre, tolv öre, tolv öre
Varis istui katolla. Lasse niityllä.
Siipyy, Lapväärtti
Varisäiti pojilleen
Saunan katolla juttelee
Talven tieltä lähdetään
Jo varpaita palelee
Tanskan maalta puolella markalla
Kengät uudet hommataan
Siellä tuoksuu kukkaset
Siellä kukkuu käköset
Kurjet viheltelee
Joutsenet kajauttelee
Kesälinnut laulelee
Kesälinnut laulelee
—
Lasse lähti niittämään
Pikkuiset rengit mukanaan
Perässä tuli tyttösiä
Heiniä haravoimaan
Kissa työntää, susi vetää
Kissan poika ohjastaa
Enpä tänään ajakaan
Ennen kuin 12 äyriä saan
12 äyriä, 12 äyriä, 12 äyriä…
Kedjsång, ketjulaulut
Ketjulaulut olivat lastenloruja, usein osapuolina aikuinen ja lapsi tai kaksi lasta, jotka mittelivät nokkeluudellaan. Melodiat olivat yleisesti tunnettuja, sellaisia, jotka mahdollistivat improvisaation. Seuraavassa esimerkissä on käytetty tuttua tuutulaulumelodiaa.
SLS:n arkistoäänikatkelma: Olga Sofia Ramstedt: Liten pojke fout åt skougin. Pargas. Ins. A.-M. Häggman, 1968.
3. En liten pojke four åt skougin
trad. Pargas
Marianne Maans
En liten pojke four åt skougin med yxon på härdon å kälkan bakett se.
Vart ska du litn fara? Ja’ ska far å hugg ett stourt trä ikull.
He falder full å på de. / Ja’ kryper undi routin.
Så svälter do ihjäl. / Ja’ itär ala bjirkbark.
He bålnar full i de’. / Ja’ sticker hål me nålen.
Så blir e smoå sårer. / Ja’ smörjer på me smörjå.
Vann tar ja do smörjå? / Ov unga kuddas spinana.
Vann e unga kuddan? / På gröna grästuvon.
Vann e gröna grästuvon? / Lian sleit opp on.
Vann e lian?/Slippon nyttja uton. /
Vann e slippon? Bak boundas stamplårn.
Vann e stamplårn? / Myssena skrapa bort’n.
Vann e myssena? / Katt’n åt opp dom.
Vann e katt’n? / Kröp undi ståbban.
Vann e ståbban? / Eildn bränd opp’n.
Vann e eild’n? / Vattne släckt ut e.
Vann e vattne? / Oxn drack opp’n.
Vann e oxn? / Vargin åt opp’n.
Vann e vargin? / Björn åt opp’n.
Vann e björn? / Spjute stack ihjäl’n.
Vann e spjute? / Bak smedn.
Vann e smedn? / Sår veite.
Vann e veite? / Fåglana åt opp’n
Vann e fåglana? / Flög yvi nie tie sjöar, ta i stjärtn om do får.
Pikkupoika meni metsään
ketjulaulu
kehtolaulusävelmä, Parainen
Pikkuinen poika kelkkaili metsään kirves mukanaan.
Minne matka pikkuinen? – Suurta puuta kaatamaan.
Se kaatuu päälles! – Ryömin juuren alle
Siellä nälkään kuolet – Puiden kuorta järsin
Mahas siitä turpoaa – Neulalla sen puhkon
Tulee haava sulle – Voiteella parannan
Mistäs voide? – Nuoren hiehon nisistä
Missäs hieho? – Vihreellä ruoholla
Missäs ruoho? – Viikate niitti.
Missäs viikate? – Liipattiin loppuun
Missäs liippa? – Viljalaarin takana
Missäs laari? – Hiiret raapi rikki
Missäs hiiret? – Kissa ne söi
Missäs kissa? – Pöllien alla
Missä pöllit? – Tuli poltti
Missä tuli? – Vesi sammutti
Missä vesi? – Härkä joi sen
Missä härkä? – Susi söi sen
Missä susi? – Karhu söi sen
Missä karhu? – Keihäällä tapettiin
Missä keihäs? – Sepän pajassa
Missä seppä? – Jyviä kylvää
Missä jyvät? – Linnut ne söivät
Missä linnut? – Lensivät yhdeksän, kymmenen meren yli.
Tartu pyrstöön jos voit.
Polska
Ruotsinkieliset polskat sisältävät vain vähän sanoja. ”Sukuni äitini puolelta tulee Eteläiseltä Pohjanmaalta, eli Lapväärtistä”, kertoo Desirèe. ”Hulda Blomberg oli Lappväärtistä kotoisin oleva loistava kansanlaulaja ja isoäitini tunsi hänet hyvin ja samoin oma äitini.”
Hulda Blomberg kertoo videon alussa, että hänen trallattamansa sanaton polkka Fyrataktarin koostuu neljästä eri trallatusmuunnelmasta. Ann-Mari Häggman talletti laulun vuonna 1961.
1. Polska trallning: Fyrataktarin, trad. Lappfjärd
Polskatrallatus: Nelitahtinen, trad. Lapväärtti
Désirée Saarela-Portin
”Dam dii duu daja deijan daa, didl duu di” jne.
Polskasävelellä laulettiin myös pilalauluja. Improvisoidut tekstit olivat rempseitä. Mikael on kotoisin Kruunupyystä ja oppinut lapsena tämän polskan, ja opettanut sen aikanaan Desiréelle kansanmusiikkikurssilla.
2. Märren ha fastna i kärret
trad. Kronoby, Österbotten
Desirée Saarela-Portin and Mikael Fröjdö
Kära hjärtandes herre, märren ha fastna i kärre
Hur i vida världen ska vi taa’n on?
Vi ska hiss on å haal on vi ska ta i romppan å dra on
på he fina viise ska vi taan on.
Ruuna uppos suohon
trad.
Kruunupyy, Pohjanmaa
Luoja varjelkohon, ruunamme upposi suohon, miten mailmassa sieltä ylös saadaan?
Hännästä kiskokaamme, lonkasta vetäkäämme, hienosti ruunan sieltä ylös saamme.
Nuorempi kansanlaulu
Halarvisa, merimieslaulu
Suomenruotsalaisten merkittäviä elinkeinoja ovat olleet merenkulku, kalastus, veneen- ja laivanrakennus. Merimieslaulut ovat Itämeren rannikoiden yhteistä perinnettä. Romanttisen merimieslaulun on aluperin laulanut tutkija Alfhild Forsinille vuonna 1928 Viktoria Nyman (f. Johansson) Turun saariston Kittuisissa Houtskarissa.
SLS arkistoäänikatkelma: Kuoro: En sjöman älsker, Emsalö, ään. Lena von Bonsdorff 1968.
1. En Sjömans Brud Skall Blåklädd Gå
trad. Kittuis, Houtskar
Mikael Fröjdö
En sjömans brud skall blåklädd gå, rio rio rej, att hon skall liknas vid böljan blå – Håll an så god
Skeppet svajar och seglen slår, rio rio rej, då måste en sjöman på däcket gå – Håll an så god
Åskan den slår knall på knall, rio rio rej, då står en man vid varje fall – Håll an så god
När som en sjöman går i land, rio rio rej, då tar han flickan i sin famn – Håll an så god
En sjömans bästa nöje är, rio rio rej, att hålla en vacker flicka kär – Håll an så god
En sjöman seglar jorden runt, rio rio rej. Hans hemkomst blir en lycklig stund – Håll an så god
Merimiehen morsio
trad.
Kittuis, Houtskari
On merimiehen morsian rio rio rej, kuin siniaalto koltussaan – Kiinni vaan!
Laiva keikkuu, purjeet soi, rio rio rej, noin merimies kannelle juosta voi – Kiinni vaan!
On siellä työssä joka sääl, rio rio rej, vaik ukkonen on päänsä pääl – Kiinni vaan!
Ja kun hän maalle kiiruhtaa, rio rio rej, tyttönsä syliin rutistaa – Kiinni vaan!
Merimiehen onni on, rio rio rej, syliinsä kun saa morsion – Kiinni vaan!
Saa mailman ympär seilata, rio rio rej, suur onni kotiin palata – Kiinni vaan!
Ruotsinkielinen lauluperinne on ollut riimillistä jo Suomeen saapuessaan, kun taas suomalainen lauluperinne oli pitkään kalevalamittaista ja riimillisyys saapui hitaasti suomenkieliseen lauluperinteeseen kirjakielen kehittyessä 1550-luvulta lähtien. Molempia kieliryhmiä kiinnostaneet uudet tanssimelodiat kuten valssi tulivat muotiin 1800-luvulla. Ruotsinkieliset laulut viehättivät usein myös suomenkielisiä. ”Vem kan segla för utan vind” on yksi tällainen kielirajat yhä ylittävä laulu. Monet suomalaisetkin haluavat laulua laulaa juuri ruotsiksi. Laulukirjoissa sen nimenä esiintyi Ahvenanmaalainen kansanlaulu, jonka ensimmäistä säettä on laulettu jo 1700-luvulla. Vähitellen se on levinnyt kaikkialle suomenruotsalaisille alueille ja on yksi suosituimpia kansansävelmiä. Mollivoittoisuus ja ¾-tahtilaji viittaavat myös merimiesvalsseihin.
Valssimelodiaa tapailee SLS:n arkistokatkelmassa Ivar Juslin: Valssitrallatus. Emsalö. Äänittänyt Lena von Bonsdorff 1971.
2. Vem kan segla för utan vind
trad. Åland
Maria Kalaniemi
Vem kan segla för utan vind? Vem kan ro utan åror?
Vem kan skiljas från vännen sin utan att fälla tårar?
Jag kan segla för utan vind, jag kan ro utan åror,
men ej skiljas från vännen min utan att fälla tårar.
Ken voi purjeitta seilata
trad. Ahvenanmaa, tallennettu monesta paikasta
Kuka voi purjeitta seilata? Ken voi airoitta soutaa?
Kuka voi luopua kullastaan ilman kyyneleitä?
Voinpa purjeitta seilata, voin ilman airoja soutaa
Vaan en luopua kullastani, ilman kyyneleitä.
Skillingtryck – arkkiveisu
1700-luvulta lähtien painettuja lauluarkkeja myytiin toreilla ja markkinoilla. Arkkiveisujen laulamisesta tuli aluksi miesten perinnettä. Arkkiveisujen aiheita olivat pelottavat uutistapahtumat tai onneton rakkaus. Melodiat olivat tuttuja, ja usein arkissa mainittiin sävelmä jolla veisu lauletaan. Ruotsinkielisiä arkkiveisuja tuotiin meille myös Ruotsista ja käännettiin suomeksi, mutta myös mehevimmät suomalaiset veisut saivat ruotsinkielisen asun.
SLS:n arkistokatkelma: Emelie-Louise Malm: En visa vill jag sjunga. Helsingfors. Insp. Helena Boucht 1972.
3. En Visa Skall Jag Sjunga
trad. Lapinjärvi
Juulia Salonen
En visa skall jag sjunga från Finlands norra gräns / som nyligen har hänt sig upp i Norden
en unger rasker dräng som mördat har sin vän / allt för en sådan kärlek här på jorden
vid nitton års ålder en afton han gick ut / bland andra granngårds gossar sig att nöja
de hade var sin mö och skulle over sjö / hur hastigt båten over böljan flödde.
o när han kom till vännen så slapp han inte in / då blev han så vreder I sitt sinne
min vän mina vän lås upp o sen så vill jag gå / men först så vill jag se vem du har inne.
o här är ingen inne hos mej i denna natt / jag ensam är så sömnig och så trötter
men kom en annan gång så släpper jag dig in / min tro till någon annan jag ej sätter.
När han kom i farstun en yxa där han fann / då gick han in för att dem bägge mörda
med trenne hårda slag, så blodet strömmar av / och ångerns tårar på hans hjärta brände.
Då började han att gråta, han ville genast ut / men dörren var tillstängd av andra gossar
då vände han sig om, och genom fönstret sprang / han ner till stranden för att båten lossa.
Då tog han fram sin krita och skrev på båtens kam / adjö o värld vill ej jag längre leva
min vän hon döder är, och jag har ingen kär / för syndens skull så måste man ju bäva.
Så kastade han sitt unga liv bland böljorna de blå / med samma knäppta hander till att bedja
min grav för tidigt är, efter glädje komma sorg / och ynglingar nu tagen er till vara.
Murhalaulu Pohjois-Suomesta
trad. tallennettu Lapinjärveltä
Täss’ laulun laulan Suomesta, pohjoisrajoilta, jos äskettäin on tämä tapahtunut
nuor reipas renki siellä ystävänsä murhasi, sen teki tähden maisen rakkauden.
Yhdeksäntoista ikäinen, lähti iltaa viettämään, veneellä kanssa naapurien poikain.
Oli kulta jokaisella siellä lahden takana, niin nopeasti kiisi vene sinne.
Mut perillä nyt tytön ovi pysyi tiukast kiin, hän siitä kovin vihastui ja suuttui.
Päästä hetkeks sisälle, sitten lähden mä, sä näytä ken sun kanssasi on siellä.
Ei täällä ketään kanssani, mä ihan yksin oon, ja uninen ja väsyksissä olen
Kun tulet toisen kerran, sun päästän sisälle, toki uskollinen olen yksin sulle.
Vaan kun hän tuli porstuaan sielt kirveen tempaisi ja meni sitten sisään murhatakseen
löi kolme kovaa iskua ja heidät surmasi. Poltti sydäntä jo kyynel katumuksen.
Hän alkoi silloin itkeä ja tahtoi ulos, pois. Mut toiset oli teljenneet sen oven.
Niin silloin kääntyi hän, ikkunasta pakeni, ja rannalta hän veneellänsä lähti.
Kirjoitti viestin viimeisen veneen kantehen: Hyvästi mailma, näin mä täältä lähden.
Rakkaimpani surmasin ja ihan yksin oon, nyt synneistäni menen tuomiolle.
Häipyy nuori elämäni siniaaltoihin. On kädet rukouksehen ristittynä.
Hautaan turhan aikaiseen, ilo vaihtui murheeseen, voi, paremmin te nuoret eläkäätte.
Keinulaulu
Kyläkeinuilla laulettiin paljon ja moni laulu tunnetaankin vain yleisnimellä keinulaulu. Hitaat laulut noudattivat suuren keinun rytmiä. ”Hjärta och smärta” (sydänsuru)-laulut olivat 1800-luvulla suosittuja. Niitä esitettiin myös kaksiäänisesti, hyvin intensiivisesti ja myös improvisoiden. Yksi hienoimpia esimerkkejä ja historiallinen harvinaisuus on Turun Sibeliusmuseon Brage-kokoelmiin Uudenmaan saaristosta Helsingin läheltä n. 1910 tallennettu pellinkiläisten laulukilpailukonkareiden J. Anderssonin ja A. Lindroosin harrastunnelmainen Med ängslan sorg och stort besvär, josta videolla kuullaan pieni näyte. Laulajat olivat hyviä ystäviä; Johannes Anderssonilla oli komea ääni ja Alfred Lindroos puolestaan omasi huomattavan laulurepertoaarin. Otto Andersson tallensi laulun fonografille.
4. Gungvisa
trad. Pellinge
Marianne Maans, Maria Kalaniemi
Med ängslan sorg och stort besvär, jag mig en visa gör.
Som gömmas bör hos dig min vän. Allt till den bleka död.
Gud nåde den som falsker är och har en annan kär.
Den liknar jag vid vilda djur som uti skoken är.
Får jag den äran fråga dig, har du förskjutit mig.
Har jag alls ingen rolighet att vänta utav dig.
Så hjälpe gud oss visserlig, att leva var för sig.
Men inga mindre skattar jag, än falska vänner tro.
Keinulaulu
trad. Pellinki
Surren, vaikeroiden mä laulun tämän teen.
Se muista mielessäsi kalveaan kuolemaan.
Ja armahtakoon Luoja sen ken vilppiin syyllistyy
kuin villi metsän elukka toisen syliin käpertyy.
Sopiiko sulta kysyä, mun ootko hyljännyt
ja kaikki hauska loppuiko näin väliltämme nyt?
Voi Luoja auta, armahda, meit yksin kestämään
vaikka nuo keljut luulevat en jäänyt kaipaamaan.
Hää- ja leikkilauluja
Häämenot ovat olleet melko samankaltaisia Pohjanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla sekä suomenkielisillä että ruotsinkielisillä yhteisöillä mutta rituaalinen lauluperinne on kehittynyt suomenruotsalaisilla omalakiseksi perinteeksi. Vuotuisjuhlissa ja perhejuhlissa lauletaan edelleen paljon. Häissä esitetyt vanhat juomalaulut olivat usein vakavia ja kaihoisia. Räväkämmät ja suomenkielisen väestön tuntemat juomalaulut eivät ole mukana tässä kokonaisuudessa; ne ovat niin nuorta perinnettä ja usein tuontitavaraa.
Muusikoiden yhteisesitys. Soolot Maria Kalaniemi, Marianne Maans, Juulia Salonen, Mikael Fröjdö sekä kuoro-osuuksissa lapset Agathon Blomberg, 5 v., Robin, 6 v. ja Ronja, 8 v. Helenius; Alexandra Lahtivirta, 8 v., Jenina Nyström, 9 v., Saana Pihlatie, 12 v. Laululeikkien harjoittaja: Heidi Palmu, Nylands Folkmusikförening.
SLS arkistokatkelma: Ivar Juslin: Brudmarsch. Emsalö. Äänittänyt Lena von Bonsdorff 1971.
Improvisatorinen leikkihääkohtaus.
Marianne: – Vi har bröllop i dag! Pidetäänpäs häät! Ottaa pöydästä pitsiliinan, asettaa ”morsiamen” päähän: – Till bruden! – tässä morsiamelle… ja taittaa maljakosta kukan: – Till brudgummen! ”ja tässä sulhaselle”. Mikael esittää aluksi laulun, joka ehti jo kadota Suomesta mutta säilyi siirtolaisten parissa Yhdysvalloissa. Minnesotasta Pohjanmaalle muuttanut mies lauloi sen 1930-luvulla Otto Anderssonille, ja nyt sitä lauletaan paljon häissä.
1. Skålvisa
trad. Kronoby
Mikael Fröjdö
Jag bjuder eder alla en skål till att dricka / en avskedesskål för varendaste redeliga flicka
Så sjungom nu kära, vårt bröllop till ära och hållen er glad.
Sulhasen häälaulu
trad. Kruunupyy
Täss malja nostakaamme juodaksemme / eromaljan tytöistä parhaimmalle,
ystävät rakkaat laulakaamme tässä kunniaksi häidemme ja iloitkaatte siis.
Skoolausta.
2. Skålvisa
trad. Oravais
Marianne Maans
Där kommer en skål ifrån brudeparets hand / och den som vill dricka han stige nu fram.
Och därför så dricka vi och hålla oss så glad / och ängslan och sorgen försvinna.
Morsiamen häälaulu
trad. Oravainen.
Nyt morsian maljan nostaa, kaikki halukkaat tänne astukaa
Nyt juokaamme ja iloitkaamme, pois huolet ja murheet karkoitamme.
Skoolausta. Mikael: – Nu sjunger jag om hur besvärligt det kan vara… Nyt laulan siitä miten hankalaa se voi olla…
3. Stor oro det är att gifta sig
trad. Österbotten, Petalax.
Tämän vanhan häälaulun tallensi Petalaxista Ann-Mari Häggman vuonna 1968 Emil Nordlundilta.
Mikael Fröjdö, muut laulavat mukana.
:Stor oro det är att gifta sig:
:tussi lullan lej, tussi lullan lej:
:När man varit gifta ett år eller två, skriker små ungar I varje vrå:
:tussi lullan lej, tussi lullan lej:
On naimisiss’ niin vaikeaa
trad. Pohjanmaa, Petalax.
:On naimisiss’ niin vaikeaa,:
:tussi lullan lei, tussi lullan lei,:
:yks vuos tai kaks kun kulua saa, niin nurkissa parkuu monta kakaraa,:
:tussi lullan lei, tussi lullan lei:
Mikael: – Då hörde ni! Siinä kuulitte!
Laaja kuva pöytäseurueesta, kuuluu ääni: – Nu är det så svettigt så ska vi gå till bastu!
Maria Kalaniemi nappaa aiheen ja aloittaa laulun.
4. Grannens bastu
skämtvisa, Nyland
Maria Kalaniemi
Grannens bastu den har vält omkull, och våran står och lutar
Bättre ha en krokig en än å va’ alldeles utan.
Naapurin sauna
pilalaulu Uudeltamaalta
Naapurin sauna keikahti ja huojuu koko kevään
Paree vaikka kallellaan kuin ei mitään saunaa yhtään.
Laululeikkejä
Ääni: Räven raskar, Zaida Österlund
Laululeikit olivat ruotsalaisille tärkeä vapaa-ajan viettomuoto. Suomalaiset ja virolaiset ovat omaksuneet tavan ruotsalaisilta. Laululeikkejä on tallennettu satoja. Vuonna 1842 A. I. Arvidsson julkaisi laululeikkikirjan Svenska fornsånger 3 jonka tallenteista osa on Suomesta, ja Otto Andersson julkaisi niistä myös kirjan.
Metsäsuomalaisiltakin on tallennettu paljon laululeikkejä. Suomenruotsalaisten leikkien sanoja julkaistiin myös arkkiveisuina. 1930-luvulla ne vielä levisivät jopa kaksikielisinä versioina. Vastaava perinnelaji suomalaisella puolella on rekilaulu, joka taas suomenruotsalaisilta puuttuu; heillä laululeikit olivat aluksi nuorten eroottista perinnettä. Nyt laululeikit ovat enimmäkseen lasten ohjelmistoa, mutta kuuluvat myös merkkipäiviin ja vuotuisjuhliin ja myös sekä joulukuusen että juhannussalon ympärille. Laululeikit ovat usein varsin pitkiä ja tekstiä voi improvisoida osanottajajoukon jaksamisen mukaan kunnes nauretaan niin paljon ettei enää jakseta jatkaa.
Videolla SLS:n arkistoäänikatkelma: Zaida Österlund: Räven raskar, Houtskar, ään. A-M Häggman 1970.
5. Fru Söderström
trad. Österbotten.
Fru Söderström, fru Söderström, fru Söderström,
fru Söderström, och lilla mamsell Ros!
Kan jag inte ha den äran, få den äran, ha den äran, kan jag inte få den äran, dansa med mamsell!
Ritsch, ratsch, filibom-bom-bom, så ställa vi opp
Ritsch, ratsch, filibom-bom-bom, så stänger vi opp
Söderströmskä
trad. Pohjanmaa.
Söderströmskä, Söderströmskä… ja Ruusu-mamselli, Onko mulla kunnia? Saanko mä sen kunnian, onko mulla kunnia mamsellia tanssittaa! Ritsch, ratsch, filibom-bom filibombombom
6. Min man var en konstig man
trad. Ingå, Lejo.
Juulia Salonen
Min man var en konstig man, femton konster kunde han.
Han kunde niga och bocka, han kunde rosorna plocka,
han kunde böckerna läsa, han kunde spela på näsä!
Han kunde klappa maken sin och kunde raka hakan sin!
Oli mulla ukko taitava
trad. Inkoo, Lejo.
Oli mulla ukko taitava, osas viisitoista konstia: Osas niiata ja pokata, osas ruusuja poimia,
osas lukea hän kirjoja ja nenällänsä soitella! Osas rouvaa taputella ja partakarvat ajella.
7. Räven raskar
trad. allmänt känt i Svenskfinland.
Suosittu paitsi lasten myös opiskelijoiden juhlissa. Usein lauletaan kahdella kielellä ainakin suomalaisten juhlissa.
Räven raskar över isen, räven raskar över isen.
Får vi lov, ja får vi lov
att sjunga flickornas/pojkarnas visa?
Så här gör flickan/pojken var han går, och var han sitter och var han står.
Så får vi lov, ja får vi lov matt sjunga flickornas/pojkarnas visa?
Kettu juoksee
trad. tallennettu monesta paikasta.
Kettu juoksee järven jäällä, kettu juoksee järven päällä
antakaa, antakaa nyt laulaa tyttöjen/poikien laulu
Näin aina tyttönen/poikanen kävelee, näin istuu hän, ja seisoo hän
antakaa, antakaa nyt laulaa tyttöjen/poikien laulu!
