Perinnesävelmiä kitaralla ja mandoliineilla

Tämä oppimateriaali esittelee viisi suomalaista perinnekappaletta eri kielisoittimille sovitettuna. Soittimina ovat kitara sekä erilaiset mandoliiniperheen soittimet, kuten mandoliini, mandola, oktaavimandoliini ja mandosello. Esimerkeistä neljä on soitettu yhdellä tai kahdella kitaralla ja Hurmuri-valssi kitaralla ja mandolalla. Mandoliinisävelmiä tulen julkaisemaan myöhemmin lisää.

Improvisoinnin osuus sovituksissa on suuri, erityisesti säestys- ja harmoniaosuuksissa. Läpisovittamista olen pyrkinyt välttämään. Korukuvioihin ja virityksiin annan kappalekohtaisesti joitakin ohjeita, mutta yleisesti ottaen musiikki ja nuotit puhukoon puolestaan. Toivottavasti saat näistä nuotinnoksista ja ääninäytteistä aineksia omien versioiden tekoon.

Nämä kappaleet ovat opetusmateriaalia, jota olen vuosien varrella käyttänyt Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla, Keski-Pohjanmaan konservatoriossa sekä Haapaveden Folk-kursseilla. Ne sisältyvät myöhemmin julkaistavaan nuottikirjan ja cd:n pakettiin, jossa kaikki levyllä kuultava musiikki on kirjassa mahdollisimman tarkasti nuotinnettuna.

Äänittänyt ja miksannut Petri Hakala Järvenpäässä 2004. Nuottien tarkistus Timo Alakotila, nuottien puhtaaksikirjoitus Roope Aarnio.

Menuetti ja polska

Menuetti ja polska. Trad., sov. Petri Hakala

Menuetti ja polska on tallennettu Johan Erik Taklaxilta viime vuosisadan alussa. Menuetti on tässä soitettu yhdellä ja polska kahdella kitaralla, joista toinen säestää. Korumerkintä soitetaan yleensä .

Viritys: EGDGHE, matalimmasta korkeimpaan kieleen.

Lähde: Finlands Svenska Folktidning, Äldre Dansmelodier, numerot 122 ja 1017.

viritysääni, d, viritystaso a = 440 Hz

 

Menuetti ja polska (2 kitaraa)

Menuetti ja polska, kitara 1: melodia (PDF)

Menuetti ja polska, kitara 2: stemma ja säestys (PDF)

 

Polkka

Polkka. Trad., sov. Petri Hakala

Tämä kappale on alunperin Karl Ragnar Perusin soittama polkka. Se on soolokitarakappale, jossa on käytetty erilaisia bluegrass-kitaratekniikoita, mm. Crosspickingiä (lisätietoja: www.flatpick.com). Vapaiden kielien äänet soivat usein pidempään kuin mitä nuottiin on kirjoitettu lukemisen helpottamiseksi. Aksenttimerkit ovat esimerkinomaisia, mutta rytmin osuus on kaiken kaikkiaan tärkeä. Tee kappaleesta oma versiosi.

Viritys: Normaaliviritys.

Lähde: Finlands Svenska Folktidning, Yngre Dansmelodier, numero 956.

Polkka, kitara

Polkka, kitara (PDF)

 

Syrjälän Kaapon polska

Syrjälän Kaapon polska. Trad., sov. Petri Hakala

Syrjälän Kaapon polska – Matti Haudanmaan soittama, erittäin tunnettu polska – on soitettu tässä kahdella kitaralla. Korumerkintä soitetaan yleensä .

Viritys: Normaaliviritys.

Lähde: Kulkurista Kuninkaaksi, SKS, numero 2.

Syrjälän Kaapon polska (2 kitaraa)

Syrjälän Kaapon polska, kitara 1: melodia (PDF)

Syrjälän Kaapon polska, kitara 2: stemma ja säestys (PDF)

 

Inkeriläisiä paimensävelmiä

Inkeriläisiä paimensävelmiä. Trad., sov. Petri Hakala

Kaksi Inkeriläistä paimensävelmää, Matti Pukosen Tsizik ja Pavel Larinpojan soittama nimetön kappale, on soitettu yhdellä kitaralla.

Viritys: DGDGCD, matalimmasta korkeimpaan kieleen. Samaa viritystä käytetään clawhammer-banjossa. Tässä ns. Mountain Minor -virityksessä avosoinnun mukana on asteikon 4. sävel (C).

Lähde: Karjasoitto, Kansanmusiikki-instituutti, numerot 23 ja 47.

Inkeriläisiä paimensävelmiä, kitara

Inkeriläisiä paimensävelmiä, kitara (PDF)

 

Hurmuri

Hurmuri. Säv. Konsta Jylhä, sov. Petri Hakala

Hurmuri on Konsta Jylhän hevosensa mukaan nimeämä valssisävelmä mandolalla ja kitaralla soitettuna. Tremolo soitetaan yleensä , mutta sen rytmiä voi vapaasti muunnella. Kahdeksasosat soitetaan kolmimuunteisesti .

Viritykset: Mandola CGDA, matalimmasta korkeimpaan kieleen, kitarassa normaaliviritys.

Lähde: Konstan nuottikirja, Kansanmusiikki Instituutti sekä Konsta Jylhän juhlakonsertti -LP (RCA LSP 10346).

Hurmuri (mandola, kitara)

Hurmuri, mandola: melodia (PDF)

Hurmuri, kitara: säestys (PDF)